Seksuaalisen häirinnän ulottuminen jopa alaikäisiin Taideyliopiston Sibelius-Akatemian opiskelijoihin herättää keskustelua Image-lehden laajan artikkelin johdosta.
Imagen toimituspäällikkö ja HS:n musiikkikriitikko Sonja Saarikoski kertoi esseemuotoisessa Pitkät jatkot -kirjoituksessa omista ja lähes parinkymmenen nimettömänä esiintyvän muusikon kokemuksista.
Kaikki haastatellut miehet ja naiset kertoivat kokeneensa joko nöyryyttämistä tai seksuaalista häirintää, useimmat molempia. Artikkelissa kerrotaan myös opettajien ja oppilaiden suhteista. Osa oppilaista oli suhteen aikana nuorisokoulutuksessa ja alaikäisiä.
Uskaltaako lapsensa tämän jälkeen päästää Sibelius-Akatemiaan?
”Meillä on mielestäni hyvä keskusteluyhteys vanhempien, opiskelijoiden ja oppilaiden välillä. Jos minkäänlaista huolta on, korostan matalaa kynnystä ottaa se puheeksi”, dekaani Kaarlo Hildén vastaa Helsingin Sanomille.
”Samalla on muistettava, että suurin osa opiskelijoista antaa erittäin hyvää palautetta opetuksesta. Saamme Imagen jutusta tukea muutokselle, joka on jo hyvässä vauhdissa.”
Taideyliopiston yhteinen opas epäasiallisen käytöksen ehkäisemiseksi luotiin viisi vuotta sitten. Yliopistossa on keskusteltu paljon myös opettajan pedagogisesta vastuusta, ja #metoo-kampanjan lyötyä kansainvälisesti läpi 2017 ohjeita on päivitetty opiskelijoiden kanssa. Opettaja-oppilassuhteen eettiset periaatteet käytiin läpi viimeksi viime vuonna.
Yksittäinenkin epäasiallisen käytöksen epäily johtaa nykyisin asiasta kuulemiseen. Jos aihetta ilmenee, viralliset sanktiot ovat huomautus, varoitus ja irtisanominen.
”Viime syksynä epäilyjä oli kuusi, ja kaksi niistä johti Sibelius-Akatemian opettajan saamaan varoitukseen”, Hildén kertoo. ”Toisessa oli kyse opettajan päihteidenkäytöstä ja toisessa opettajan harkitsemattomasta käytöksestä vapaa-aikana.”
Toinen heistä opetti klassista musiikkia, toinen ei.
”Häirintää näihin tapauksiin ei liittynyt. Lisäksi yksi opiskelija sai syksyllä varoituksen, ja sekin juttu oli erityyppinen ilman seksuaalista häirintää.”
Epäilyjä on Hildénin mukaan tuotu Sibelius-Akatemian johdon tietoon entistä enemmän.
”Tavoite madaltaa ilmoituskynnystä ja lisätä asiallisen käytöksen pohdintaa on siis onnistunut. Saamme opiskelijoilta ja opettajilta jatkuvasti palautetta siitä, miten tärkeää näistä on puhua, jotta päästään ennaltaehkäisyyn eikä vain jo tapahtuneiden asioiden korjaamiseen.”
Kun opiskelija lähtee selvittämään itseään askarruttavaa käytöstä heti sen ilmetessä, mahdolliset väärinkäsitykset saadaan käytyä läpi.
”On ollut kulttuurisia törmäyksiä, erilaisia käsityksiä taiteellisista päämääristä ja tavoista niihin pääsemiseksi ja myös mielenterveydellisiä asioita.”
Perättömiä ilmiantoja Hildénin tietoon ei ole tullut.
”Tahallista harhaan johtamista ei ole ollut, mutta jotkut epäilyt osoittautuivat monisävyisemmiksi ja niihin on liittynyt väärinkäsityksiä. Kokemushan on aito, jos kokee tulleensa väärin kohdelluksi, mutta näkökulma tapahtumaan voi muuttua, kun siitä pääsee keskustelemaan.”
Leif Segerstam on ainoa huippumuusikko ja pedagogi, joka mainitaan Imagen jutussa nimeltä, ja syyksi mainitaan seksuaalissävytteiset puheet ja nöyryyttävä käytös. Segerstamin kielenkäyttöä on puitu julkisuudessa jo Minna Lindgrenin 15 vuotta sitten ilmestyneen laajan Leif Segerstam. Nyt -kirjan ja erinäisten lehtihaastattelujen jälkeen. Segerstam oli Sibelius-Akatemian orkesterinjohdon professori vuosina 1997–2013.
Kielenkäyttö nousi otsikoihin uudella intensiteetillä syksyllä 2019, kun tanskalaislehden journalisti kysyi Segerstamilta syytä siihen, että Helsingin kaupunginorkesterin sointi on nykyisin solakampi ja fokusoituneempi kuin Segestamin ylikapellimestarikaudella. ”Se johtuu Susanna Mälkistä. Hänellä ei ole palleja”, Segerstam tiuskaisi.
Segerstam vieraili syksyllä 2019 harjoittamassa ja johtamassa Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesterin konsertin, ja käytöksessä oli Imagen mukaan ”huomauttamista”.
”Palaute opetusperiodista oli ristiriitainen”, dekaani Hildén sanoo.
”Oli erittäin ylistävää palautetta tyyliin ’Leif on paras’, mutta yksi palaute piti epäasiallisena sitä, että hän pyysi muusikkoa hymyilemään kapellimestarille ja yksi palaute moitti häntä huutamisesta ja vanhanaikaisesta pelolla johtamisesta. Lisäksi moitittiin sitä, että hän puhui suomea ja ruotsia, joita kaikki opiskelijat eivät ymmärrä”, Hildén kertoo.
Segerstam pyysi joulun alla erilaisia ylilyöntejään anteeksi Hufvudstadsbladetin haastattelussa. Voiko Segerstam saada vielä kutsun opetusperiodiin Sibelius-Akatemiaan?
”Emme hyväksy opettajan epäasiallista käytöstä missään olosuhteissa. Keskustelen tästä asiasta vastaavan professorin kanssa mikäli asia tulee esille.”
Orkesteri- ja kapellimestarikoulutuksen professori on 1. tammikuuta alkaen ollut Sakari Oramo, joka tuomitsi tässä kuussa HS:n haastattelussa Segerstamin puheiden lisäksi naispuoliset kapellimestarit kyseenalaistaneen Jorma Panulan puheet.
Oramo ei kysyttäessä sulkenut pois mahdollisuutta kutsua heitä luokalle vierailevina opettajina tulevaisuudessa.
Kapellimestariopetus tapahtuu ryhmässä ja videoidaan, mutta Imagen artikkelissa mainitaan myös mestari-kisälli-asetelma. ”Soittotunti on poikkeuksellisen intiimi tilanne”, artikkelissa muistutetaan.
”Yhdysvalloissahan saatetaan jopa välttää tilannetta olla kahden kesken oppilaan kanssa oikeusjuttujen pelossa, mutta yksityistunnit ovat erittäin tärkeä osa opetusta, ja siitä en tinkisi. Opettaja on kuitenkin aina valta-asemassa opiskelijaan nähden ja meidän tulee huolehtia siitä, että kaikki opettajat ymmärtävät asemansa vastuullisina pedagogeina”, Hildén katsoo.
Toinen vaaran paikka näyttää olevan erilaisten tilaisuuksien jatkot. Artikkelissa Sibelius-Akatemian opettaja jakaa niissä tapahtuneiden häiriöiden tekijät ”hölmöihin” ja ”systemaattisiin saalistajiin”.
”Tässä opettajia pitää ohjeistaa lisää. Täytyy löytää raja, jossa opettaja voi riemuita hienoista suorituksista asiallisesti yhdessä opiskelijan kanssa, mutta jättää opiskelijat viettämään pidemmät vapaa-ajan riennot keskenään”, Hildén sanoo HS:lle. Hildén on aikaisemmin puhunut aiheesta myös Imagelle.
Klassisen musiikin maailma on ollut esimerkiksi elokuva-alan (Weinstein, Spacey, Louhimies) ohella näyttävästi otsikoissa keskustelussa valta-aseman väärinkäytöstä, epäasialliseksi koetusta käytöksestä, seksistisestä kulttuurista ja seksuaalisesta häirinnästä.
Sibelius-Akatemia nousi lievemmin otsikoihin jo 2015, kun opiskelijat saivat käsiinsä pääsykoevideoita ja arvioivat naispuolisten hakijoiden ulkonäköä kouluarvosanoin. ”Suomessa ei ole edes aloitettu kunnollista keskustelua klassisen musiikin maailmassa vallitsevasta seksismistä”, pitkän linjan pedagogi totesi tuolloin Helsingin Sanomille. Voit lukea silloisen artikkelin tämän linkin takaa.
Huhtikuussa 2016 aihe nousi jälleen HS:n otsikoihin. ”Karita Mattila murtaa tabun: seksuaalinen häirintä alalla on yleistä ja kohdistuu myös miehiin”, Helsingin Sanomat kertoi. Voit lukea jutun tämän linkin takaa.
Jatkojutussa 8. huhtikuuta 2016 sopraano Anu Komsi kertoi kokemastaan ja näkemästään ahdistelusta. Vielä tuolloin Kansallisoopperan silloinen pääjohtaja Päivi Kärkkäinen sanoi Helsingin Sanomille, että seksuaalista häirintää ei ole todettu hänen kaudellaan ja Sibelius-Akatemian silloinen johto sanoi, ettei tapauksia ole tullut tietoon pääsykoevideojupakan jälkeen. Voit lukea artikkelin tämän linkin takaa.
Kesän 2016 keskustelua jatkoi myös baritoni Waltteri Torikka, joka paheksui häntä kourineita naispuolisia laulajia.
#Metoo-kampanja löi kansainvälisesti läpi lokakuussa 2017, ja klassinen musiikki oli heti esillä. ”Kohtaan seksuaalista häirintää ja vähättelyä hyvin usein, se on naistaiteilijoille arkea”, kapellimestari Dalia Stasevska kertoi tuolloin HS:lle.
Vuosi 2018 alkoi Kansallisoopperassa myrskyisästi, koska Kansallisbaletin taiteelliselta johtajalta Kenneth Greveltä vietiin esimiesoikeudet määräaikaisen työsuhteen viimeisiksi kuukausiksi. Tanssijat puhuivat tuolloin HS:lle kokeneensa kiusaamista, manipulointia, koskettelua ja seksuaalista häirintää.
Samana vuonna HS paljasti tapaukset, joissa turkulainen musiikinopettaja ahdisteli oppilaitaan ja harjoitti osan kanssa seksiä ja toinen turkulainen musiikinopettaja ahdisteli nuoria poikia jopa vuosikymmenien ajan.
Kesällä 2019 Kansallisoopperassa kuohui jälleen, kun Yleisradio kertoi haastatelleensa yhdeksää työntekijää, joista ”usea kertoo kokeneensa oopperan työtehtävissä seksuaalista häirintää” ja sen tapahtuneen ”viime vuosina”.
Pääjohtaja Gita Kadambi otti artikkelin johdosta henkilöstöryhmät ja heidän edustajansa eli luottamusmiehet ja valtuuskuntien puheenjohtajat puhutteluun ja kertoi HS:lle tuolloin, että näiden tiedossa ei ollut seksuaalista häirintää.
Kansainvälisistä klassisen musiikin tapauksista ehkä suurimpia ovat olleet James Levineen kohdistuneet syytökset, jotka päättivät hänen uransa New Yorkin Metropolitan Operan ylikapellimestarina, kapellimestari Daniele Gattiin kohdistuneet syytökset, jotka päättivät hänen uransa Amsterdamin Concertgebouw-orkesterin johdossa, Plácido Domingoon kohdistuvat syytökset, joiden jälkeen hän katsoi parhaaksi vetäytyä Los Angelesin oopperan taiteellisesta johdosta sekä kapellimestari Charles Dutoit’n saamat syytökset, jotka johtivat useiden konserttien peruuttamiseen. Listaa voisi jatkaa niin koti- kuin ulkomaisilla tapauksilla.
Kaiken tämän jälkeen Taideyliopiston rehtorilta Jari Perkiömäeltä voi kysyä, onko yliopistossa päätetty uusista toimenpiteistä jo tehtyjen lisäksi väärien toimintatapojen kitkemiseksi.
”Meillä on ollut tiedossa että tällaista on ollut ja paljon on tehty töitä, jotta mahdollisuuskin tällaiseen poistuisi. Meidän täytyy entistä enemmän tuoda esiin opetuksen eettisiä pelisääntöjä ja pedagogin vastuuta. Työ jatkuu entistä vahvemmin ja on hyvä, että näitä asioita tuodaan esiin.”
Taideyliopistoon kuuluu Sibelius-Akatemian lisäksi myös Kuvataideakatemia ja Teatterikorkeakoulu. Ovatko ongelmat nimenomaan Sibelius-Akatemiassa?
”Sibelius-Akatemia on kooltaan yli puolet Taideyliopistosta enkä usko, että tässä on mitään erityisiä taidealojen eroja. Keskustelua pedagogisesta vastuusta on käyty kaikissa akatemioissamme.”
Perkiömäki on ollut rehtorina joulukuusta 2015 asti. Hän muistaa näiltä vuosilta ”alle parikymmentä kertaa”, jolloin opettajalle on täytynyt antaa huomautus tai varoitus.
”Yleensä opettaja on korjannut kerrasta käytöstään. Vakavampaa epäilyä seksuaalisesta häirinnästä ja vallan väärinkäytöstä on ollut ehkä alle viisi kertaa, eikä irtisanomisia ole tarvittu.”
Perkiömäen mukaan Taideyliopiston opettajakunta on erittäin korkeatasoista.
”Arvostamme heitä suuresti. Ei pidä ajatella, että esiin tulleet tapaukset kuvaavat yhteisöä laajemmin tai että katsoisimme asioita sormien läpi.”
Opiskelijoita rehtori kiittää entistä aktiivisemmasta asenteesta.
”Opiskelijat ovat tuoneet paljon esiin tasa-arvoasioita myös esimerkiksi erilaisista sukupuoli-identiteeteistä ja siitä, onko vain miesten ja naisten vessoja. Kaikista asioista keskustellaan hyvin aktiivisesti.”
Oikaisu 20. helmikuuta klo 11.00. Tekstissä mainittiin aluksi kapellimestariopiskelijat samassa lauseessa Segerstamin syksyisen opetusperiodin kanssa. Hän opetti syksyllä 2019 Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteria harjoitusperiodin ja konsertin verran. Kapellimestariopiskelijoiden luokalla hän ei ole vieraillut opettamassa huhtikuun 2017 jälkeen.
