Guy Ritchie tekee paluun gangsterikomedian pariin, ja lopputulos on viihdyttävä neljän tähden elokuva - Kulttuuri | HS.fi
Kulttuuri|Elokuva-arvostelu

Guy Ritchie tekee paluun gangsterikomedian pariin, ja lopputulos on viihdyttävä neljän tähden elokuva

Ohjaaja on selvästi nauttinut kehitellessään juonta komediaansa, joka kertoo vähemmän herrasmiesmäisten konnien valtapelistä.

Michelle Dockery ja Matthew McConaughey tuovat rooleihinsa särmää ja tyylikkyyttä. Kuva: Christopher Raphael / Miramax

Julkaistu: 20.2. 14:31

Komedia

The Gentlemen. Ohjaus Guy Ritchie, pääosissa Matthew McConaughey, Michelle Dockery, Charlie Hunnam, Hugh Grant, Colin Farrell. 113 min. K16. ★★★★

Brittiohjaaja Guy Ritchie teki läpimurtonsa elokuvilla Puuta, heinää ja muutama vesiperä (1998) ja Snatch – hävyttömät (2000), joissa hän yhdisti mustalla huumorilla maustettua gangsteridraamaa ja brittiläistä jätkäkulttuuria letkeäksi jännityskomediaksi.

Kun sama tahti jatkui elokuvissa Revolver (2005) ja Rocknrolla (2008), alkoivat rajat tulla vastaan ja elokuvien tyyli väljähtyä. Siinä välissä Ritchie ehti naida Madonnan ja tehdä tämän kanssa uransa (ainakin toistaiseksi) kehnoimman elokuvan Haaksirikkoutuneet (2002).

Ritchie pelastautui lopulta isojen viihdespektaakkelien ohjaajaksi. Kaksi toiminnallista Sherlock Holmes -elokuvaa, kuningas Arthur -seikkailu, elokuvapäivitys 1960-luvun tv-sarjasta Napoleon Solo ja Disneyn Aladdin-animaation näyttelijöin ja digitekniikalla toteutettu uusioversio osoittivat, että Ritchien vire oli säilynyt.

Ja nyt hän on palannut omille konnuilleen niin käsikirjoittajana kuin ohjaajanakin. The Gentlemen on Ritchien varhaistöiden kaltainen, herkullisia tyyppejä pursuava hävytön gangsteri­komedia, joka näyttää aikojen muuttuneen.

Sillä nuhjuisten pikkukonnien sijasta nyt ollaan isojen poikien pelissä, ja vaikka teetä sivistyneesti komeissa huoneissa siemaillaan, eivät elokuvan ”sankarit” mitään gentlemanneja ole.

Amerikkalaisroisto Michael Pearson on häikäilemättömyydellään noussut Britannian marijuanakeisariksi. Nyt hän kuitenkin haluaa eroon rikollisesta toiminnasta ja on valmis myymään imperiuminsa niin ikään amerikkalaiselle Matthew Bergerille (Succession-sarjan Jeremy Strong). Michael ei kuitenkaan tiedä, että tekeillä on melkoinen juoni.

Tarinaa tapahtumien takaa kertoo Michaelin lähimmälle miehelle Raymondille (Charlie Hunnam) kiero yksityisetsivä Fletcher. Hän on saanut haltuunsa aineistoa, jolla kiristää Michaelilta kymmeniä miljoonia puntia.

Jutun juoni kuoriutuu vähitellen esiin kerros kerrokselta kuin sipulin ydin, ja Ritchiellä on selvästi ollut hauskaa sen kehittelemisessä. Ei hän tee mitään, mitä ei olisi aiemmin tehnyt, mutta Rocknrollasta alkaneen pitkän tauon jälkeen paluu monivaiheiseen gangsterikomediaan on tuonut tarinaan vetoa, intoa ja kosolti omanlaistaan tummaa ja roisiakin hirtehishuumoria.

Satuhan tämä on. Konnat sähläävät pitkin Lontoota miten sattuu, eikä poliisia näy missään, moraalista puhumattakaan. Mutta jos nauttii nopeasti kulkevasta jännityskomediasta, eikä ota sitä vakavasti, pitkähköä elokuvaa katsoo mielikseen. Se on yksinkertaisesti viihdyttävä.

Matthew McConaughey ja Michelle Dockery tuovat särmää ja tyyliä Michaelin ja tämän rakastetun Rosin rooleihin, mutta mainioimman suorituksen vetäisee romanttisista rooleista irti päässyt Hugh Grant Fletcherinä. Ja hauska on myös Colin Farrell slumminuoria nyrkkeilyn pariin luotsaavana valmentajana, jonka vaatemaku on kamalin rapakon tällä puolen.

Elokuva-arvostelu|Clint Eastwood ravistelee omahyväisiä agentteja ja toimittajia – tositapahtumiin perustuvaa elokuvaa on arvosteltu täysin valheelliseksi väitetystä kohtauksesta

Elokuva-arvostelu|Sylikoiralta viedään kultalusikka suusta rutiininomaisessa animaatioseikkailussa, jota katsoessa enimmäkseen ei naurata

Seuraa uutisia tästä aiheesta