Sylikoiralta viedään kultalusikka suusta rutiininomaisessa animaatioseikkailussa, jota katsoessa enimmäkseen ei naurata - Kulttuuri | HS.fi
Kulttuuri|Elokuva-arvostelu

Sylikoiralta viedään kultalusikka suusta rutiininomaisessa animaatioseikkailussa, jota katsoessa enimmäkseen ei naurata

Umpituttua tarinaa elävöitetään sivuosissa vilahtavilla eläinhahmoilla, jotka ovat persoonallisempia kuin varsinaiset päähahmot.

Riesa-koiran etuoikeutettu elämä muuttuu pian vaikeaksi. Kuva: Trouble

Julkaistu: 20.2. 14:31

Animaatio

Koiranpäivät (Trouble), ohjaus Kevin Johnson. Suomenkielisinä ääninä Tuukka Leppänen, Emma Louhivuori, Hanna Pakarinen ja Joonas Saartamo. 87 min. K7. ★★

Ilmeisesti koirakin voi syntyä kultalusikka suussa. Animaatioelokuvassa Koiranpäivät (2019) Riesa-niminen pikkukoira viettää ylellistä elämää upporikkaan ikäneidon lemmikkinä. Arki on täynnä hemmottelua: herkkuja ja hellyyttä, föönausta ja puunausta.

Mutta sitten kultalusikka viedään suusta, noin vain. Kun senioridaami yks kaks heittää veivinsä, alkaa Riesalle valjeta oma etuoikeutettu asemansa. Pesänjako houkuttelee paikalle näet rikkauksia janoavat perijät, jotka ensitöikseen nakkaavat koiran kadulle.

Se puolestaan osoittautuu hätiköinniksi, sillä testamentin ehtona on, että Riesasta pidetään hyvää huolta. Ahneet jälkeläiset usuttavat erehdyttävästi Jim Carreyn Ace Venturaa muistuttavan lemmikkidekkarin koiran perään.

Kadulla Riesa joutuu tietysti vaikeuksiin, mutta oppii vähitellen tavoille. Hänet ottaa hoteisiinsa nuori tyttö, jolta saa osakseen pyyteetöntä rakkautta. Rivien välissä kulkeekin jonkinlainen sanoma luottamuksen tärkeydestä ja ennakkoluulojen ohi katsomisesta.

Kevin Johnsonin ohjaama Koiranpäivät on rutiininomainen animaatioseikkailu, jossa umpituttua tarinaa elävöitetään sivuosissa vilahtavilla eläinhahmoilla. Välillä naurattaa, enimmäkseen ei. Keino on vakiintunut kepeissä animaatioissa keskeiseksi komiikan välineeksi, mutta joskus sietäisi miettiä, miksi sivuosissa on enemmän persoonallisuutta kuin varsinaisissa päähahmoissa. Säälittää sanoa, mutta Riesa on liian sisäsiisti, jotta sen tarinaan todella kiintyisi.

Johnson pätkii, sotkee ja junnaa tarinaa myös liikaa. Esimerkiksi seikkailun rinnalla kulkeva juoni Riesasta huolehtivan tytön tähtihaaveista jää täysin irralliseksi.

Elokuva-arvostelu|Clint Eastwood ravistelee omahyväisiä agentteja ja toimittajia – tositapahtumiin perustuvaa elokuvaa on arvosteltu täysin valheelliseksi väitetystä kohtauksesta

Elokuva-arvostelu|Guy Ritchie tekee paluun gangsterikomedian pariin, ja lopputulos on viihdyttävä neljän tähden elokuva

Seuraa uutisia tästä aiheesta