Pieni amerikkalaismuseo luuli hankkineensa aidon Rembrandtin, mutta asiantuntijat totesivat sen jonkun muun maalaamaksi – Nyt totuus selvisi - Kulttuuri | HS.fi
Kulttuuri

Pieni amerikkalaismuseo luuli hankkineensa aidon Rembrandtin, mutta asiantuntijat totesivat sen jonkun muun maalaamaksi – Nyt totuus selvisi

Hollantilainen tutkimusryhmä kiisti maalauksen aitouden 1970-luvulla, mutta uudet konservointimenetelmät ovat saaneet tutkijat vakuuttuneiksi Nuoren naisen muotokuvan tekijästä.

Kuvituskuva

Kuva: Allentown Art Museum

Julkaistu: 21.2. 9:06

Pienessä taidemuseossa Pennsylvaniassa, Yhdysvalloissa, on vuosikymmenten jälkeen tultu siihen lopputulokseen, että museon kokoelmissa oleva maalaus on kuin onkin Rembrandtin tekemä. Museo kertoo asiasta verkkosivuillaan.

Allentown Art Museum hankki vuonna 1961 Nuoren naisen muotokuva -nimisen (1632) maalauksen uskoen sen olevan hollantilaisen mestarin, Rembrandt van Rijnin (1606–1669), tekemä. 1970-luvulla hollantilainen Rembrandt Research Project (RRP) kuitenkin päätti teoksen olevan todennäköisemmin jonkun Rembrandtin oppilaan tai avustajan maalaama.

Kun teos lähetettiin konservoitavaksi vuonna 2018, asiantuntijat havaitsivat merkkejä siitä, että maalaus saattaisi sittenkin olla aito Rembrandt, ja nyt asiasta on saatu varmuus.

Instagramiin ladatulla videolla konservaattori Shan Kuang kertoo teoksen olleen edellisen, 1920-luvulla tehdyn konservoinnin jäljiltä paksun lakkakerroksen peitossa. Tämän vuoksi teosta oli ollut erittäin vaikea arvioida.

Lakkakerroksen poistamisen jälkeen taiteilijan siveltimen jälki pääsi esiin, ja ”oli ilmeistä, että se oli erittäin korkealaatuista”, Kuang kertoo CNN:lle. Konservoinnin yhteydessä ilmeni myös, että iso osa kuvassa esiintyvän nuoren naisen vaatetuksesta, joka oli ollut osasyynä aiempien tutkijoiden epäilyksille, oli itse asiassa maalattu kuvan päälle myöhemmin.

Täysin uusien rembrandtien tai muiden vanhojen mestareiden teosten löytyminen on kohtalaisen harvinaista, kertoo Sinebrychoffin taidemuseon intendentti Ira Westergård. Enemmän kuitenkin löytyy sellaisia teoksia, joiden olemassaolo on ollut jollakin tapaa tiedossa, mutta joiden olinpaikkaa ei ole tiedetty.

Tämän kaltainen teoksen uudelleen määrittely sen sijaan ei ole harvinaista, Westergård sanoo.

”Maailmassa on paljon teoksia, joiden tekijyys on jollain tavalla kiistanalainen”, hän kertoo. ”Mitä vanhemmista teoksista ja mitä suuremmista mestareista on kyse, sitä enemmän eriäviä mielipiteitä tekijyydestä on.”

Erityisen totta tämä on juuri Rembrandtin kohdalla. Tämä johtuu siitä, että Rembrandtin tuotanto on hyvin laaja, nykyisten arvioiden mukaan noin 300 teosta. Tarkkaa määrää ei kukaan pysty sanomaan, Westergård toteaa.

Teosten tulkintaa vaikeuttaa sekin, että Rembrandtilla, kuten useilla muillakin vanhoilla mestareilla, oli paljon apulaisia ja oppilaita. Osa näistä yhteistyökumppaneista olivat niin taitavia, että he pystyivät jäljittelemään mestarin tyyliä ja kädenjälkeä täydellisesti.

”Rembrandt on siinä mielessä hyvin haasteellinen tapaus.”

1960-luvulla perustetun RRP:n tavoitteena oli koota asiantuntijaryhmä, joka kävisi läpi koko Rembrandtin tuotannon. Hanke jatkui aina 2010-luvun alkuun asti, jolloin se jouduttiin lopettamaan rahoituksen puutteen vuoksi.

Tekniikka myös kehittyi noiden vuosikymmenten aikana niin paljon, että päästessään teosten loppuun hanke olisi melkein pitänyt aloittaa alusta, Westergård toteaa.

”Jonkun verran teoksia, jotka RRP ja sen johtaja Ernst van de Wetering hylkäsivät, onkin nyt palautettu takaisin rembrandteiksi”, hän kertoo.

Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmissa on Suomen ainoa Rembrandt, Lukeva munkki (1661). Teos liitettiin Hollannissa ylläpidettävään The Rembrandt Database -tutkimustietokantaan syksyllä 2018, eikä Westergårdin mukaan ole syytä epäillä maalauksen tekijyyttä.

Perusteellisesta teknisestä tutkimuksesta ja yhteistyöstä hollantilaisten asiantuntijoiden kanssa olisi Westergårdin mukaan kuitenkin varmasti hyötyä museolle.

Edelleen on olemassa paljon teoksia, joista Rembrandt-asiantuntijat ovat keskenään erimielisiä.

”Joskus se voi olla kiinni vain siitä, ettei joku asiantuntija halua muuttaa mielipidettään”, Westergård sanoo ja nauraa.

Seuraa uutisia tästä aiheesta