Suositun brittijuontajan kuolemaa pidetään jo nyt mediahistorian käännekohtana: Missä kulkee raja, johon asti julkisuuden henkilöä voi kritisoida? - Kulttuuri | HS.fi
Kulttuuri

Suositun brittijuontajan kuolemaa pidetään jo nyt mediahistorian käännekohtana: Missä kulkee raja, johon asti julkisuuden henkilöä voi kritisoida?

Moni julkkis on noussut viime aikoina vastustamaan varsinkin somen karmeita käyttäytymismalleja. Muusikko Billie Eilish paljasti joutuneensa lopettamaan kokonaan somekommenttien lukemisen. ”Ne olivat tuhoamassa elämäni”, hän kertoi.

Julkaistu: 21.2. 11:00

Britanniassa arvellaan, että maan eturivin tv-juontajiin kuuluneen Caroline Flackin lauantainen kuolema saattoi olla jonkinlainen käännekohta Britannian sosiaalisen median ja myös perinteisen median historiassa.

Monet julkisuuden henkilöt aina pääministeriä myöten ovat ottaneet kantaa siihen, että yksittäiseen ihmiseen kohdistetun kohtuuttoman kritisoinnin ja ilkeilyn on loputtava ja että median toimia on alettava säännellä, tai muuten ihmisiä kuolee vielä lisää.

Keskustelu käynnistyi pian sen jälkeen, kun tv-juontaja Caroline Flack löydettiin viime lauantaina kuolleena kotoaan Lontoosta. Lehtitietojen mukaan hän oli tehnyt itsemurhan.

Flack tunnettiin Britanniassa muun muassa huippusuositun Love Island -tositelevisiosarjan juontajana.

Juontaja oli joutunut kohun keskelle viime joulukuussa, kun hänen miesystävänsä oli syyttänyt häntä pahoinpitelystä. Väkivaltainen välikohtaus oli saanut brittimedian mukaan alkunsa tekstiviesteistä, joita Flack oli löytänyt miesystävänsä puhelimesta.

Flack vetosi oikeudessa syyttömyyteensä ja hänet vapautettiin takuita vastaan. Tapauksen käsittelyä oli tarkoitus jatkaa maaliskuussa. Syytteiden mukaan Flack oli aiheuttanut miesystävälleen ”merkittävän” päävamman lyötyään tätä lampulla.

Välikohtausta käsiteltiin brittimediassa tuoreeltaan hyvin laajasti. Flack sai potkut viisi vuotta jatkuneesta Love Island -sarjan juontopestistään.

Britanniassa on arveltu, että yksi syy siihen, että Flack riisti itseltään hengen, saattoi olla Flackin vain muutama päivä ennen kuolemaansa saama tieto. Hänelle oli tiedotettu, että tapauksen käsittelyä jatketaan oikeudessa, vaikka miesystävä oli aiemmin perunut väitteensä.

Toiseksi selitykseksi on arveltu sosiaalista mediaa ja tabloidlehdistöä, joissa kohdeltiin Flackia julmalla tavalla. Hän oli ollut joulukuusta lähtien valtavan paineen alla, ja häntä oli lyöty eri medioissa varsin surutta.

Esimerkiksi brittilehti The Sun oli julkaissut perjantaina ennen Flackin kuolemaa artikkelin ystävänpäiväkortista, jossa Flackia kiusattiin ilkeästi. Kortin tekijä oli piirtänyt korttiin naisen kuvan ja kirjoittanut alle tekstin, jolla viitattiin siihen, että Flack oli lyönyt miesystäväänsä lampulla.

The Sun poisti artikkelin sivuiltaan lauantaina heti, kun Flackin kuolemasta oli ilmoitettu, kertoo The Guardian.

Televisiojuontaja Caroline Flack osallistui Brit Awards -gaalaan helmikuussa 2018. Kuva: Eddie Keogh / Reuters

Lisätietoa surullisesta tapahtumasarjasta saatiin keskiviikkona, kun Caroline Flackin perhe julkaisi Flackin aiemmin julkaisematta jättäneen Instagram-julkaisun Eastern Daily Press -lehdessä.

Flack kirjoitti pidätyksensä vaikutuksista näin: ”24 tunnissa koko maailmani ja tulevaisuuteni pyyhkäistiin jalkojeni alta. Kaikki seinät, joita minulta oli kestänyt niin kauan rakentaa, sortuivat.”

Juontajan mukaan hän halusi ottaa vastuun tapahtuneesta, mutta koko tapaus oli ollut silkka vahinko. Hän myös paljasti kärsineensä hermoromahduksesta jo jonkin aikaa.

”Se veri, jonka joku myi lehdelle, oli minun vertani. Se oli jotain todella surullista ja henkilökohtaista.”

”Syy, miksi puhun tänään, on se, ettei minun perheeni kestä enää. Olen menettänyt työni. Kotini. Kykyni puhua. Totuus on otettu minun käsistäni, siitä on tehty viihdettä”, Flack kirjoitti.

Flack oli lähettänyt kirjoituksensa tammikuun lopussa äidilleen. Äidin mukaan tämä oli halunnut, että hänen äänensä tulisi kuulluksi. Flackia oli neuvottu olemaan julkaisematta tekstiä itse.

”Julkisuudessa on niin paljon valheita, mutta tämä on se, mitä hän tunsi. Minä ja perheeni toivomme, että ihmiset lukevat hänen omat sanansa”, äiti Chris Flack sanoi

Nyt myös Downing Street 10:stä on otettu kantaa Caroline Flackin tapaukseen. Pääministeri Boris Johnsonin kansliasta on vaadittu että sosiaalisen median yhtiöt terästäytyisivät ja poistavat aiempaa aggressiivisemmin sisältöä alustoiltaan.

The Guardianin mukaan pääministerin tiedottaja otti maanantai-iltana kantaa Flackin tapaukseen kuvaamalla sitä ”tragediaksi”.

Kysyttäessä pääministerin kantaa sosiaalisen median kiusaamiseen Flackin kuolemantapauksessa tiedottaja vastasi:

”Teollisuudenalan on jatkettava pyrkimyksiään. Odotamme heiltä vahvoja tekoja ja että he poistavat niitä sisältöjä, jotka rikkovat heidän omia käyttösäännöksiään.”

Myös labour-puolueen poliitikot ottivat kantaa asiaan. Puolueen johtajaehdokas Keir Stamer kritisoi The Guardianissa perinteistä lehdistöä, joka toisti julkaisuissaan Flackista sosiaaliseen mediaan kirjoitettuja vahingollisia viestejä.

Stamerin vastaehdokas Lisa Nandy kritisoi sitä, että sosiaalisen median yritysten on annettu mahdollisuus säännellä itse itseään. Hänestä nykyinen tilanne on kuin ”villi länsi”.

Brittilehdistön tietojen mukaan Caroline Flackille oli šokki jo uran alussa se, kuinka julmasti televisiossa esiintyviä ihmisiä kohdellaan varsinkin sosiaalisessa mediassa.

BBC:n mukaan julma totuus oli selvinnyt Flackille viimeistään siinä vaiheessa, kun hän juonsi ensimmäisen kerran X Factor -laulukisaa vuonna 2015. Lähetyksen jälkeen Flack oli purskahtanut itkuun nähtyään, mitä hänestä kirjoitettiin sosiaalisessa mediassa. Hän oli joutunut heti suoranaisen nettitrollauksen kohteeksi.

”Tuntui ylivoimaisen pahalta, sillä en osannut arvata ihmisten kommentoivan sitä, miltä näytän, kuinka seison, kuinka kävelen tai nauran”, Flack sanoi silloin tuoreeltaan.

”Eiväthän kaikki pidä sinusta koko aikaa, eivätkä pidä sinua kauniina. Mutta mielipiteen ja kiusaamisen välillä on selvä ero.”

Laulaja-lauluntekijä Billie Eilish ja hänen veljensä, tuottaja ja lauluntekijä Finneas O’Connell vastaanottivat vuoden parhaan albumin palkinnon Brit Awards -gaalassa 18. helmikuuta. Kuva: Adrian Dennis / AFP

Myös moni muu julkisuuden henkilö on miettinyt viime vuosina samankaltaisia kysymyksiä. Viimeksi tiistaina tuore Grammy-voittaja, vastikään James Bond -elokuvan tunnuslaulun laulanut ja aikamme musiikkisensaatioksikin tituleerattu Billie Eilish kertoi BBC:lle ongelmistaan sosiaalisen median kanssa.

Hän paljasti, että on joutunut lopettamaan kokonaan somekommenttien lukemisen.

”Ne olivat tuhoamassa elämäni”, hän kertoi.

Se, että ihminen on voittanut paljon palkintoja ja saanut suitsutusta, ei auta asiaa yhtään. Päinvastoin, kiusaaminen vain yltyy, Eilish kertoi. ”Se on pahempaa. Se on juuri nyt paljon paljon pahempaa kuin se on ikinä ollut.”

Hänen veljensä ja tuottaja- ja laulunkirjoittajakumppaninsa Finneas O’Connell sanoi samassa ohjelmassa ihmisten kuvittelevan, ettei julkkiksia kosketa, vaikka heistä sanottaisiin netissä mitä.

”Kyllä se kaikki koskettaa”, hän sanoi ja muistutti, että verkossa kaikki ihmiset ovat varsin tasaveroisessa asemassa.

Laulaja ja näyttelijä Selena Gomez otti asian esille viime vuonna Cannesin elokuvajuhlilla. Hän ilmaisi huolensa sosiaalisen median käyttäytymismalleja kohtaan ja sanoi, että sosiaalinen media on ollut hänen sukupolvelleen ”karmea”.

Hänen mukaansa sosiaalisen median tekeminen turvalliseksi alustaksi enää tässä vaiheessa on mahdotonta.

Viime marraskuussa poptähti Dua Lipa nosti esiin, kuinka somesta on tullut ”vihan ja pelon” maaperää. Hän vaati BBC:n haastattelussa, että ihmiset olisivat verkossa toisilleen ystävällisempiä.

Myös Suomessa moni julkisuuden henkilö on kertonut netissä kokemastaan ilkeästä kommentoinnista.

Viimeksi tällä viikolla Iltalehti haastatteli Risto Räppääjä -elokuvien pääosaa lapsena näytellyttä Samuel Shipwayta, joka kertoi olleensa vuosia rajun nettikiusaamisen uhri. Hän kertoi kommentoijien toivoneen jopa hänen kuolemaansa.

Julkisuuden henkilöiden pitää toki sietää julkisen ammattinsa vuoksi enemmän kritiikkiä kuin tavallisten ihmisten. Mutta jossain kai menee raja heidänkin kohtelussaan. Missä se raja lopulta kulkee?

”Jos lapsille ja nuorille aletaan levitellä tappouhkauksia ja kuolemantoivomuksia, niin siinä ainakin ylittyy jo monta rajaa”, sanoo Tampereen yliopiston julkisoikeuden yliopistonlehtori Riku Neuvonen.

Hänen mukaansa sosiaalinen media on räjäyttänyt tilanteen Suomessakin pahaksi. Somen myötä kuka tahansa on päässyt sanomaan asiansa, ja moni on ottanut mahdollisuuden turhan tosissaan: he sanovat aivan mitä tahansa. ”Ei tilanne meillä Suomessa ole mitenkään sen parempi kuin muualla”, Neuvonen sanoo.

Julkisuuden henkilöiden mediakohtelun suhteen rajanveto liikkuu Neuvosen mukaan pääpiirteittäin siinä, mitä toimitukset ja toimittajat tekevät, mutta myös journalistisen itsesääntelyn ja lain rajoissa.

Tulkintalinjoja on aseteltu myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Suomelle antamien tuomioiden kautta. Neuvosen mukaan sieltä periytyy ajatus siitä, että journalismilla pitää olla laajempi yhteiskunnallinen merkitys kuin vain yhden henkilön pahantahtoinen sormella osoittaminen.

Neuvosen mukaan yksi selvä raja kulkee arkaluonteisissa henkilötiedoissa, esimerkiksi sairauteen, uskontoon tai seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvissä asioissa. Lain mukaan yksityiselämää koskevaa tietoa voidaan kuitenkin levittää, jos tieto on sellaista, jota henkilö on tuonut julkisuuteen itse.

”Mutta ei tässäkään voida sanoa, missä raja menee. Jossain määrin voisi ajatella niin, että jos julkkis esittelee vaatekaapin, sitten siitä vaatekaapista voidaan kirjoittaa ja keskustella”, Neuvonen sanoo.

Toisaalta hän nostaa esiin Julkisen sanan neuvoston ratkaisun liittyen Matti Nykäsen haastatteluun Radio Suomipopissa vuonna 2016. Nykänen oli tullut haastatteluun tukevassa humalassa, ja JSN oli antanut haastattelusta radiokanavalle langettavan tuomion.

”Eli siitä huolimatta, että nämä ihmiset haluavat tulla julkisuuteen ja avaavat vaatekaappinsa, silti toimittajilla on päätösvalta siinä, mikä on sopivaa ja mikä ei.”

Britanniaa ja Suomea Neuvonen ei lähtisi vertailemaan. ”Briteissä median itsesääntely on mennyt kriisistä kriisiin ja lainsäädäntö on kirjaimellisesti keskiaikaista. Lehdistökin on omalaatuista.”

Entä mitä yksittäinen ihminen voi tehdä, jos yksityisyydensuoja tulee kolhituksi mediassa tai somessa?

”Jos mediassa rikotaan hyviä tapoja, aina voi kannella JSN:lle. Jos loukataan oikein kunnolla, voi tehdä myös rikosilmoituksen.”

Somessa epäasiallisista viesteistä voi ilmoittaa aina keskustelupalstan ylläpidolle. Mutta Neuvosen mukaan on usein arpapeliä, poistetaanko viestejä tai seuraako keskustelijoille jotakin. ”Periaatteessa oikein törkeissä tapauksissa somepalveluiden pitäisi oma-aloitteisesti puuttua epäasialliseen keskusteluun, mutta käytäntö on toki toinen”, Neuvonen sanoo.

On vielä muutakin, mitä yksittäinen ihminen voi tehdä. Riku Neuvonen on hetken hiljaa.

”Tämän ei pitäisi kyllä olla oikea vastaus... Mutta yksi vastaus on se, että ihminen pysyy poissa somen keskusteluista.”