Matkalta saatu kampylobakteeri aiheutti Reijo Kelalle selkä­ranka­reuman – Tanssija jäykistyi, mutta nyt hän esittää vielä kerran lähes 40 vuotta vanhan tanssi­teoksensa - Kulttuuri | HS.fi
Kulttuuri

Matkalta saatu kampylobakteeri aiheutti Reijo Kelalle selkä­ranka­reuman – Tanssija jäykistyi, mutta nyt hän esittää vielä kerran lähes 40 vuotta vanhan tanssi­teoksensa

Lokeroimista ja valmiisiin muotteihin pakottamista kritisoiva Taulumannekiini vuodelta 1982 on Reijo Kelan tunnetuimpia teoksia. Selkärankareumaa sairastava Kela on tanssijana aina ollut oman tiensä kulkija.

Tanssija-koreografi Reijo Kela lekottelee kulttuurikeskus Stoan isossa salissa kasaan vedettyjen katsomopenkkien välissä. Kuva: Outi Pyhäranta / HS

Julkaistu: 25.2. 2:00, Päivitetty 25.2. 6:21

”Mahtuu, mahtuu”, tanssija-koreografi Reijo Kela sanoo ennen kuin ryhtyy luikertelemaan ahtaan penkkirivistön väliin.

Helsinkiläisen kulttuurikeskus Stoan ison salin katsomo on vedetty kasaan seinämäksi niin, että vain päällekkäin ladottujen penkkien istuinosat sojottavat ulospäin pitkänä rivistönä.

Yhdellä niistä Kela makaa nyt rennosti valokuvattavana. Tilanne kuvastaa hyvin sitä, millainen Kela on ihmisenä: helposti innostuva ja kekseliäs, valmis kokeilemaan kaikenlaista ja laittamaan itsensä likoon. Tilanteessa on myös hauskalla tavalla jotain symbolista, sillä Kela tunnetaan taiteilijana, jota on vaikea lokeroida.

Ensi lauantaina Kela tekee taas jotain vähän hullua. Hän aikoo esittää uudestaan yhden tunnetuimmista teoksistaan, vuonna 1982 ensi-iltansa saaneen Taulumannekiinin. Se ei ole 67-vuotiaalle tanssijalle ihan kevyt urakka. Kun Kela lämmitti teoksen uudelleen vuonna 1997, hän totesi Ilta-Sanomien haastattelussa, että alkaa olla viimeiset hetket tehdä teos uudestaan.

”Totuus on se, että fyysiset voimat vähenevät, kun ikää tulee”, tuolloin 45-vuotias Kela totesi.

Mikä ihme saa Kelan tekemään esityksen vielä kerran?

”Halusin haastetta itselleni”, hän sanoo.

Kela houkuteltiin viime lokakuussa esiintymään Suomussalmelle Pakko sanoa -festivaalille, jossa hän esitti teoksen edellisen kerran. Se oli hänen oma valintansa. Aluksi hän ajatteli vain kertoa yleisölle teoksesta ja sen teemoista esitelmämuodossa, koska oli ensin sitä mieltä, ettei enää selviytyisi teoksen esittämisestä fyysisesti. Taulumannekiinissa Kela joutuu taivuttamaan vartalonsa erilaisiin staattisiin asentoihin, keskelle paksua hirsiseinää sahattuihin ihmisenmuotoisiin aukkoihin.

Mieli kuitenkin muuttui.

”Ajattelin, että ei minun tarvitse harjoitella, menen vain. Mutta sitten kesällä joskus heinäkuussa tuli kauhu, kun ryhdyin pikkuisen sovittelemaan itseäni siihen hirsiseinään ja totesin, että en enää pääse siihen.”

Ikääntyessä vartalon elastisuus vähenee. Kela kertoo, että kaikkein vaikeita oli sovittaa kroppa koloon, jossa hänen täytyy seisoa vinottain toinen jalka suorana ylhäällä.

”Sitä on jäykistynyt niin, että oli kauhean vaikea saada niskaa ujutettua koloon, ja tietysti jalkaa myös”, Kela kuvailee.

Spagaattiharjoituksia onkin tullut tehtyä jonkin verran.

Reijo Kela esitti Taulumannekiinin myös vuonna 1997. Kuvassa näkyvään asentoon pääseminen on ollut Kelalle kaikkein haastavinta nyt yli 20 vuotta myöhemmin. Kuva: Jaakko Avikainen

Kela näyttää kolmea valokuvaa, joissa kaikissa hän istuu sikiöasennossa teoksessaan. Ensimmäinen kuva on otettu Taulumannekiinin ensiesitysvuonna, toinen vuonna -97 ja kolmas kuva viime syksynä. Kelan mukaan kuvista näkee hyvin, miten kroppa on muuttunut. Hän osoittaa alaselkäänsä.

”Tuosta jos tarkkailee, huomaa, että selässä on tapahtunut jäykistymistä. Ensimmäisessä kuvassa selän linja on pitkä, seuraavassa selvästi lyhyempi ja viimeisessä jo hyvin paljon lyhyempi. Tämä sikiöasentokin oli minulle vaikea”, Kela sanoo.

Kela halusi tehdä teoksen autenttisena, joten siinä ei ole mitään muuta päivitettyä kuin hänen ikänsä. Ainoastaan eteenpäin puolivoltit Kela joutuu nyt jättämään väliin, sillä sitä hän ei enää pysty tekemään.

”Fyysisyyden häviäminen on fyysiselle ihmiselle rankka juttu, ei voi mitään.”

Tanssijalle oma kroppa on elintärkeä työkalu. Kelan kehoa ovat vuosien saatossa sairaudet kurittaneet. Vuonna 1999 hän sai Etelä-Afrikasta kampylobakteeritartunnan, joka aiheutti tulehduskierteen.

”Olin neljä kuukautta totaalisen huonossa kunnossa, enkä pystynyt tekemään esityksiä. Tulehdusarvot nousivat aina uudestaan ja tuli takapakkia.”

Kampylobakteerin seurauksena Kelalle puhkesi selkärankareuma.

”Kroppani spastisoitui. Siihen on aika hyvät biologiset lääkkeet, mutta se kärvensi kyllä aika tavalla”, Kela sanoo.

”Kun ikää tulee, pitäisi vähän miettiä, miten itseään höykyttää”, Reijo Kela sanoo. Kuva: Outi Pyhäranta / HS

Sukurasit­teena tullut ­verenpaine- ja sepelvaltimotauti hämmentää elämää myös ja vaikuttaa olennaisesti siihen, miten suurella sykkeellä tanssiminen on nykyään mahdollista.

”On pitänyt tehdä vähän intervalliharjoitteita, jotta Taulumannekiinin pystyy tekemään.”

Nuorena Kela harrasti voimistelu ja urheilua. Ensin tanssi tuli kuvioihin mukaan fyysisen tarpeen täyttämiseksi, myöhemmin siitä tuli myös henkisesti hyvin tärkeä juttu.

Fyysisyytensä katoamisesta Kela kertoo yhden esimerkin.

”Aina kun käyn Suomussalmella, juoksen kilometrin pätkän. Olen juossut sen joka kesä 16-vuotiaasta lähtien eli vuodesta 1968. Parhaimmillaan juoksin matkan 17-vuotiaana aikaan 2 minuuttia 45 sekuntia. Nyt ensimmäisen kerran meni yli viisi minuuttia.”

Muutama vuosi sitten Kela oli toipilaana sairaalassa, kun hänelle sanottiin kotiutuksen yhteydessä, että hänen pitäisi kävellä. Kelahan tempaisi ja käveli seuraavana päivänä heti kymmenen kilometrin pituisen lenkin, vaikka hoitohenkilökunta oli tarkoittanut enemmänkin pientä jaloittelua. Katetrin kanssa tehdyn pitkän lenkin seuraukset eivät tietenkään olleet kovin hyvät.

”Kun ikää tulee, pitäisi vähän miettiä, miten itseään höykyttää. Tietysti sairaudet ovat opettaneet kuuntelemaan kehoa, mutta enemmän sitä saisi tehdä. Pitääkö tehdä tämmöisiä ryntäyksiä, että pystyn vielä tekemään Taulumannekiinin?” Kela sanoo.

Kela kertoo, että hän on 2000-luvun jälkeen kiinnittänyt kummastellen huomiota lihastensa tapaan kipeytyä.

Hän oli esimerkiksi hiljattain pari päivää hakkaamassa halkoja, eivätkä lihakset kipeytyneet sen seurauksena lainkaan. Mutta jos hän harjoittelee kuten aiemmin harjoitteli, eli käy kehoaan läpi pelkkiä fyysisiä harjoitteita tehden, silloin lihakset kipeytyvät.

Kela on miettinyt, miten paljon sairaudet mahtavat vaikuttaa ja kuinka paljon pelkästään mieli voi vaikuttaa asiaan.

”Jos tykkää esiintymisestä, mieli on mukana ja tuottaa kehoon jotain niin, että lihaksisto ei tule kipeäksi. Sama kuin halkojen teossa. Tykkään siitä. Minullahan oli ihan pehmeät ja täyteläiset lihakset sen jälkeen”, Kela kertoo.

Fyysisiä harjoituksia tehdessä tuntuu vain siltä, että lihakset kuivuvat eivätkä ne jaksa mitään.

Kela sanoo, että hänen reumatulehduskipuihinsa tanssimisesta ei ole ollut apua.

”Kyllä se on lääke valitettavasti, joka auttaa.”

Taulumannekiini-teoksessa tanssija ahdistetaan erilaisiin muotteihin. Tanssijan liikkeitä ohjaa tietokoneääni. Kuva: Jaakko Avikainen

Kela tunnetaan monista näyttävistä ja tavanomaisesta poikkeavista tanssiteoksistaan. Yksi sellainen oli hänen Helsingissä vuonna 1989 nähty teoksensa Cityman. Se oli 164 tuntia pitkä esitys, jossa Kela asui viikon Vanhan ylioppilastalon taakse pystyttämässään pienessä lasitalossa ja esiintyi vaihtuvien vieraiden kanssa.

”Silloin oli Kela voimissaan. Jorasin noin 16 tuntia päivässä viikon ajan. Kyllä kroppa oli sen jälkeen aika tulessa.”

Esityksellään Kela halusi kommentoida silloista nousukautta.

”Silloin kaikki oli avointa ja kaikki halusivat olla rikkaita ja mahdottoman hienoja ihmisiä. Halusin kokeilla, voiko tehdä sellaisen esityksen, jota ei markkinoida etukäteen ollenkaan, mutta joka silti saavuttaa pienen hässäkän lehdistössä. Kyllä voi, ainakin silloin. Se oli vahvaa aikaa”, hän kertoo.

Kelaa on aina kuvailtu rohkeaksi oman tiensä kulkijaksi. Hänellä on myös selvästi viehtymystä pitkiin projekteihin. Viikon kestäneen Citymanin lisäksi hän on tehnyt muun muassa Risto Jarva -palkinnon saaneen, 365 päivää kestäneen videopäiväkirjan sekä 320 kilometriä pitkän Jokinainen-taidevaelluksen.

Kelan ja Katariina Angerian ideoimassa taidevaelluksessa laskettiin vuonna 2010 muovipulloista rakennetulla isolla lautalla Karesuvannosta Tornioon kolmen viikon ajan. Esityksen aikana eri tanssijat esiintyivät vuorotellen lautan päällä.

Kelan tunnettuihin teoksiin kuuluu myös hänen Suomussalmelle suunnittelemansa vaikuttava ympäristötaideteos Hiljainen kansa.

Reijo Kelan tunnettu tilataideteos Hiljainen Kansa on nähtävillä Suomussalmella, mistä Kela on kotoisin. Kuva: Tea Karvinen

Jotkut Kelan teoksista syntyvät siksi, että on vain ”pakottava tarve” niiden tekemiseen. Nyt uudelleen nähtävällä Taulumannekiinilla Kela halusi kritisoida lokeroitumista ja valmiisiin muotteihin asettumista, jota yhteiskunnan lakisääteistyminen aikoinaan aiheutti.

1990-luvulta lähtien useita esityksiä luontoon tehnyt Kela sanoo, että hänellä ei ole tällä hetkellä pakottavaa tarvetta isompaan kannanottoon. Omien esitysten tuottamisen Kela lopetti jo vuonna 1989, jonka jälkeen hän on esiintynyt lähinnä tilauksesta.

Apurahat ovat mahdollistaneet yksin tekemisen.

”Eihän tämmöistä vapaan taiteilijan uraa tällaisessa marginaalitanssissa tehdä ilman apurahaa. Apurahat ovat mahdollistaneet minun oman tien kulkijuuden, se on ihan fakta.”

Kela kuvailee itseään ihmiseksi, joka ei kulje valmiiksi raivattuja teitä pitkin.

”Niitä valmiita latuja on niin helppo hiihdellä, mutta en ole sellainen tyyppi. Voisi tietysti päästä helpommalla, mutta nythän tässä ollaan jo liukumassa alas. Että nyt pitää vain olla hyvä jarrut.”

Taulumannekiini lauantaina 29.2. klo 17 Stoassa.

Reijo Kela

Syntynyt 1952 Suomussalmella.

Koreografi ja tanssija. Freelancer.

Tanssiteatteri Raatikko 1978–1980.

Vuosina 1980–1986 tuotti ja toteutti itse teoksensa, pääasiassa vaimonsa Eeva Kaarion kanssa perustamassaan Tanssigalleriassa. 1980-luvulta lähtien tehnyt lähes pelkästään tilausteoksia.

Tunnettuja teoksia muun muassa Taulumannekiini, Cityman, Ilmarin kynnös, Uhrituli ja Suon suudelma.

Seuraa uutisia tästä aiheesta