”Kaikkismin” venäläinen pioneeri Natalia Gontšarova esittäytyy ensi kertaa Suomessa Ateneumin näyttelyssä - Kulttuuri | HS.fi
Kulttuuri

”Kaikkismin” venäläinen pioneeri Natalia Gontšarova esittäytyy ensi kertaa Suomessa Ateneumin näyttelyssä

Natalia Gontšarova: Omakuva keltaisten liljojen kanssa (1907–1908) Kuva: Tretjakovin galleria

Julkaistu: 26.2. 15:14

Venäjän avantgarde-taiteen keskushahmona tunnettu Natalia Gontšarova saa ensiesittelynsä Suomessa, kun Ateneumin näyttely avautuu torstaina 27. helmikuuta.

Gontšarova (1881–1962) oli häkellyttävän monipuolinen taiteilija, sukupolvensa rajojen rikkoja ja esikuva, jota innoittivat esimerkiksi kansantaide ja ikonit.

Natalia Gontšarova suunnitteli myös pukuja ja lavasteita paitsi Sergei Djaghilevin Venäläiseen balettiin, myös muotitaloille Pariisiin ja Moskovaan. Pursuilevaa tuotantoa on kuvattu termillä kaikkismi (engl. everythingism, ven. vsechestvo).

Gontšarova oli ensimmäinen nainen ja ensimmäinen avantgardisti, joka piti yksityisnäyttelynsä Moskovassa vuonna 1913, Ateneumin museonjohtaja Marja Sakari kirjoittaa näyttelyn katalogissa. Esillä oli tuolloin vaatimattomasti 800 teosta, joista tosin huomattava osa pienimuotoisia piirustuksia.

Natalia Gontšarova: Talonpojat keräävät omenoita (1911). Kuva: Tretjakovin galleria

Ateneumin näyttely keskittyy taiteilijan luovimpaan kauteen 1900-luvun alusta 1920-luvulle. Teosvalikoima on harvinainen kattaus lainoja eri museoista. Sen ovat tuottaneet yhteistyössä Tretjakovin gallerian kanssa Ateneumin taidemuseo, Lontoon Tate Modern ja Firenzen Fonadizione Palazzo Stroffi. Ateneum on kiertonäyttelyn viimeinen etappi.

Kuratoinnista on ollut mukana Timo Huusko Ateneumista. Näyttely on esillä Ateneumissa 27.2.–17.5.

Natalia Gontšarova: Lintuja ja kukkia, luonnos painokankaaksi (1925–1928). Kuva: Tretjakovin galleria

Mikhail Larionov: Natalia Gontšarovan muotokuva (1915). Larinov oli taiteilijan puoliso. He kehittivät yhdessä rayonismiksi kutsutun suuntauksen. Kuva: Tretjakovin galleria