Lisääntyä vai eikö lisääntyä, kysytään ajankohtaisessa ruotsalaisdokumentissa, joka lipsahtaa vain paikoin sinkkukomediaksi - Kulttuuri | HS.fi
Kulttuuri|Televisioarvostelu

Lisääntyä vai eikö lisääntyä, kysytään ajankohtaisessa ruotsalaisdokumentissa, joka lipsahtaa vain paikoin sinkkukomediaksi

Toimittaja Hanna Hellquist pohtii kameralle avoimesti tulevaisuuttaan. Kysymys kuuluu, voiko ilman vauvaakin ”saavuttaa kaiken”.

Hanna Hellquist puhuu kameralle myös lapsettomuusklinikan tutkimuspöydällä. Kuva: Yle

Julkaistu: 27.2. 2:00, Päivitetty 27.2. 10:58

Vapaaehtoinen lapsettomuus on yleistynyt, samoin puhe siitä. Ruotsalainen tv-dokumentti Vauvan aika on yksi lisäaskel lapsettomuusvalinnan normalisoimisessa.

Viime vuonna valmistunut dokumentti kuvaa 38-vuotiasta toimittaja-kirjailija Hanna Hellquistia, joka puhuu suoraan kameralle. Mutkaton esiintyjä pussailee sohvalla mäyräkoiraansa ja pui äitiyden vetovoimaa suhteessa nykyiseen arkeensa.

Hän ottaa pohdinnassaan huomioon myös lapsettomuuden ilot. ”Minulla on aikaa ja valtaa päättää omasta elämästäni”, Hellquist kertoo nykytilanteestaan.

Hellquistin elämä näyttää vuoroin nykyaikaisen sinkku­komedian käsikirjoitukselta, vuoroin selviytymisvoitolta.

Häntä kuvataan gaalailloissa lehdistön edessä ja keittiössään, jonne pari miespuolista ystävää piipahtaa puhumaan mahdollisen sperman luovuttamisen kuvioista. Toisena hetkenä Hellquist kertoo isänsä tehneen itsemurhan.

Vauvan aika -dokumentti tavoittaa vapaaehtoisen lapsettomuuden lisäksi myös muita ajankohtaisia ilmiöitä. Yksi niistä on lapsen hankkiminen yksin. Hellquist ei ole rajannut pois parisuhteen mahdollisuutta eikä jaettua vanhemmuutta, mutta hän pohtii myös soolopäätöstä.

Mahdollisuuksiaan miettiessään Hellquist käy lapsettomuusklinikalla. Hän makaa tutkimuspöydällä hame ylös nostettuna ja jalat telineillä, kun gynekologi istuu kuvauslaitteiden kanssa jalkovälissä.

Raskaaksi tuleminen on yhä useammin lääketieteellinen toimenpide. Se onkin dokumentin kolmas tunnistettava nykyilmiö.

Hellquistin suorapuheinen tyyli on vetävää. Hän kertoo lapsuudenkotinsa pihalla, kuinka olisi mieluummin rento vanhempi kuten edesmennyt isänsä eikä huolehtija kuten äitinsä – välittämättä siitä, että samaan aikaan äiti astelee ovelta hänen viereensä.

Dokumentti käy välillä juuri niin tunkkaiseksi kuin mainitut sinkkukomediat pahimmillaan: päähahmon aatokset pyörivät oman navan – tai tässä tapauksessa kohdun – ympärillä. Tilastoja, historiaa tai muuta laajempaa kehystä Hellquistin pohdinnat eivät saa.

Kerronnan henkilökohtaisuutta korostavat vielä kotimiljöö ja väliin leikatut videopäiväkirjamaiset tilitykset.

Ainakin yhden osan pohdinnoista tunnistaa kuitenkin jokainen. ”Miksei voi olla vain yhtä tunnetta?” Hellquist parahtaa epätietoisuuden keskellä.

Vaihtoehtojen lisääntyessä kasvaa myös ahdistus niiden määrästä. Kertakäyttöinen tv-dokumentti on lopulta kuva ajasta, jossa myydään ideaa siitä, että jokainen voi saavuttaa kaiken. Kysymys kuuluu, voiko ilman vauvaakin ”saavuttaa kaiken”.

Vauvan aika, TV2 klo 15.20 ja Yle Areena.

Televisioarvostelu|Kirk Douglas on häikäilemätön lehtimies ja tavalliset kansalaiset tyhmiä Billy Wilderin superkyynisessä klassikkoelokuvassa

Muistatkos?|Jaajo Linnonmaan televisioura alkoi räväkästä Räsypokka-ohjelmasta

Seuraa uutisia tästä aiheesta