Miksi Odin ja Valhalla puhuttelevat äärioikeistoa mutta Kalevala ei? Kansalliseepoksemme sankarit ovat inhimillisempiä kuin jumaltarujen hahmot - Kulttuuri | HS.fi
Kulttuuri

Miksi Odin ja Valhalla puhuttelevat äärioikeistoa mutta Kalevala ei? Kansalliseepoksemme sankarit ovat inhimillisempiä kuin jumaltarujen hahmot

Tänään juhlitaan Kalevalan päivää. Maamme kansalliseeposta on jo 185 vuoden ajan käytetty rakentamaan suomalaista kirjakieltä, kulttuuria ja kansaa.

Tilaajille

Kalevala on muodostunut suomalaisen kulttuurin kulmakiveksi, ja ”kalevalaisuudella” perustellaan erilaisten kulttuuristen ilmiöiden merkityksellisyyttä. Kuva: Kimmo Taskinen / HS

Julkaistu: 28.2. 2:00, Päivitetty 28.2. 8:40

Odin, Thor, Valhalla, Ragnarök: skandinaavinen mytologia puhuttelee supersankarielokuvien tekijöitä, mutta myös äärioikeistoa.

Eikä pelkästään niissä maissa, joiden historiaan usko aasajumaliin kuuluu. Myös Suomessa äärioikeistolaisen ryhmittymän jäsenet koristavat takkinsa naapurimaan jumalan nimellä – huolimatta siitä, että meillä olisi omakin tarusto josta ammentaa: ­Elias Lönn­rotin eepoksen muotoon rakentama Kalevala.