Talvisodan muistomerkin suunnitellut kuvanveistäjä Pekka Kauhanen on kuollut - Kulttuuri | HS.fi
Kulttuuri

Talvisodan muistomerkin suunnitellut kuvanveistäjä Pekka Kauhanen on kuollut

Kauhanen oli syntyisin Leppävirralta ja oli kuollessaan 65-vuotias.

Pekka Kauhanen (1954–2020). Kuva: Kalle Koponen / HS

Julkaistu: 29.2. 14:50, Päivitetty 29.2. 15:52

Kuvanveistäjä Pekka Kauhanen on kuollut. Asia vahvistetaan STT:lle hänen lähipiiristään.

Kauhanen kuoli vaikeaan sairauteen alkuviikosta Espoossa 65-vuotiaana. Hän oli syntynyt 8. heinäkuuta 1954 Leppävirralla.

Kauhasen yksi viime aikojen tunnetuimmista töistä on talvisodan kansallinen muistomerkki Valon tuoja Helsingin Kasarmitorilla. Haponkestävästä teräksestä valmistettu muistomerkki paljastettiin talvisodan syttymispäivänä 30 marraskuuta vuonna 2017.

Talvisodan muistomerkki, Valon tuoja -veistos Helsingin Kasarmitorilla. Kuva: Anna Matilda Valli / HS

Kauhasen ura katkesi kesken aktiivisen luomiskauden ja työskentely jatkui sairaudesta huolimatta, kerrotaan hänen lähipiiristään.

Kauhanen tunnettiin suomalaisen kuvanveistotaiteen omaleimaisena edustajana. Kauhanen itse luonnehti veistoksiaan legotekniikalla tehdyiksi. Hän yhdisteli niissä eri materiaaleja, joita valettiin esimerkiksi pronssiin tai ruostumattomaan teräkseen.

Kauhasen töille tyypillistä oli, että hän jätti veistostensa tyhjän sisustan näkyviin rei’ittämällä. Näin on myös talvisodan muistomerkissä. Hän on luonnehtinut kotisivuillaan veistoksiaan sanomalla, että ne eivät ole esineitä vaan ajatuksia.

Pekka Kauhanen tunnetaan erityisesti julkisista veistoksistaan, kuten Urho Kekkosen muistomerkistä Suuri aika (1990) Kajaanissa ja Taidepoliisista (2006) Espoon Tapiolassa, jossa poliisihahmo ohjaa usealla käsiparilla liikennettä Espoon modernin taiteen museon Emman suuntaan.

Lokakuussa 2006 Pekka Kauhanen oli paljastamassa Taidepoliisi-patsastaan Ahertajantien ja Pohjantien risteyksessä Tapiolassa. Kuva: Christian Westerback / HS

Helsingissä on Valon tuojan lisäksi kolme Kauhasen julkista veistosta: Tuoksuva askel (1988) Kurkimäessä, Aurinkopoika (2011) Arabianrannassa sekä Kapteeninmuistikko (2012) Kapteeninpuistikossa Ullanlinnassa. Kauhanen voitti talvisodan muistomerkin taidekilpailun 258 ehdokkaan joukosta.

Lisäksi Kauhasen teoksia on muun muassa Nykytaiteen museo Kiasman kokoelmassa, Saastamoisen säätiön taidekokoelmassa ja Wihurin säätiön kokoelmassa.

Kauhasen pronssiveistos Esko (2012) toimii Vuoden museo -kilpailun kiertopalkintona.

Kauhanen opiskeli Suomen Taideakatemian koulussa vuosina 1976–80 ja opetti Taideteollisessa korkeakoulussa vuosina 1982–88. Vuosina 1998–2000 hän toimi valtion kuvataidetoimikunnassa.

Kauhanen palkittiin Pro Finlandia -mitalilla 2011 ja Pro Leppävirta -mitalilla 2014. Lisäksi hänelle myönnettiin vuonna 2018 Suomen Leijonan komentajamerkki.

HS:n 50-vuotissyntymäpäivähaastattelussa vuonna 2004 Kauhanen kertoi pitäneensä kuvanveistäjäksi ryhtymistä hyvin luonnollisena.

”Äidin puolella on sen verran käsistään käteviä talon- ja veneentekijöitä ja isän puolella sen verran hurjuutta ja hulluutta, että kun nämä kaksi sukurasitetta yhdistää, lopputulos lienee selvä”, Kauhanen kertoi.

Kun Kauhanen aloitteli kuvanveistäjän uraansa 1970-luvun lopussa, kuvanveistäjiä oli Suomessa vielä vähän, vain toistasataa. Kauhanen kertoi päässeensä urallaan hyvin alkuun parinkymmenen neliön kellariloukussa Helsingin Korkeavuorenkadulla – etenkin kun tuli hyväksytyksi Kuvanveistäjäliiton jäseneksi jo kouluaikoina.

Kajaanissa sijaitsee Pekka Kauhasen tekemä Urho Kekkos-muistomerkki Suuri aika vuodelta 1990. Kuva: Harri Nurminen

Tyhjä tila katsojalle Kauhanen kyseenalaistaa kuvanveistoa Logo: TIEDON JYVÄT

KUVAT|Takki täynnä tyhjää

Seuraa uutisia tästä aiheesta