BBC lähetti suomenkielisiä uutisia 57 vuoden ajan, sillä Britanniassa ei luotettu Suomen tiedonvälityksen - Kulttuuri | HS.fi
Kulttuuri|Kirja-arvostelu

BBC lähetti suomenkielisiä uutisia 57 vuoden ajan, sillä Britanniassa ei luotettu Suomen tiedonvälityksen

Suomi oli Brittien käymän informaatiosodan tärkeä kohdemaa, ja apuna toimi BBC:n suomenkielinen toimitus.

Risto Uimonen

Risto Uimonen Kuva: Kalle Koponen / HS

Julkaistu: 18.3. 2:00

Tietokirja

Risto Uimonen – Hanna Rajalahti – Ilpo Salonen. Täällä Lontoo. BBC:n suomalaistoimittajat idän ja lännen välisessä informaatiosodassa. WSOY. 339 s.

Kuvituskuva

BBC:n suomenkielinen toimitus aloitti lyhytaaltolähetykset Lontoosta maaliskuussa 1940, heti talvisodan päättymisen jälkeen. Toimitus teki ohjelmia Lontoosta 57 vuotta. Lähetykset päättyivät vuoden 1997 lopulla.

Risto Uimonen, Hanna Rajalahti ja Ilpo Salonen ovat nyt koonneet kirjan toimituksen historiasta. Täällä Lontoo -kirjaan on kirjoittanut tekstejä 18 entistä BBC:n toimittajaa ja kaksi toimituksen ulkopuolista henkilöä.

Kirjan alkutyön teki HS:n toimittaja Vesa Santavuori (1945–2012). Sairaus keskeytti työn, ja omaiset antoivat hänen keräämänsä aineiston kirjan tekijöiden käyttöön.

Kirja kertoo ainutlaatuisen mutta myös omalaatuisen jakson suomalaisen journalismin historiasta. Piskuisella suomenkielisellä toimituksella oli takanaan mahtava koneisto. Oli pyhä tai arki, BBC:n vahva uutiskone seurasi tapahtumia eri puolilla maailmaa koko voimallaan ja herkeämättä.

Britannian ulkoministeriö rahoitti BBC:n ulkomaanpalvelua ja päätti rahoittajana, millä kielillä radio-ohjelmia lähetettiin ja kuinka paljon.

Kirjan perusteella voi päätellä, että lähetyspäätöksiin vaikutti myös politiikka. Jatkosodan aikana BBC halusi kertoa brittien näkemyksiä suomalaisille, Saksan liittolaisille. BBC välitti sodan aikana Suomeen myös sellaisia uutisia, joita täällä ei sotasensuurin takia voitu julkaista. Lontoon kautta vuoti tietoa muun muassa Suomen valtiojohdon salaisista rauhanpyrkimyksistä.

Sodan jälkeen BBC ryhtyi etsimään toimittajia Suomesta ja järjesti ensimmäiset pääsykokeet pyrkijöille. Niiden perusteella palkattiin 22-vuotias Max Jakobson. Pääsy Lontooseen avasi Jakobsonille tien maailmalle. Muutaman vuoden kuluttua hän lähti diplomaattiuralle ja eteni suurlähettilääksi ja YK:n pääsihteeriehdokkaaksi.

Kylmän sodan aikana britit kävivät maailmanlaajuista informaatiosotaa. Siinä Suomi oli tärkeä kohdemaa ja BBC:n suomenkieliset uutiset käyttökelpoinen väline.

”BBC:n lähetyksiä ei tehty valehtelemalla vaan annostelemalla totuutta valikoiden. Tärkeää oli hankkia oikeat faktat, joista sitten valittiin ne, joita käytettiin”, kirjassa kuvataan Britannian kansallisen radioyhtiön linjaa.

BBC lopetti ruotsin-, tanskan- ja norjankieliset lähetykset 1950-luvun lopulla. Suomi jäi ainoaksi pohjoismaiseksi kieleksi, jolla uutisia lähetettiin vielä kaksikymmentä vuotta.

Britannian ulkoministeriö ei luottanut suomalaisen median kykyyn välittää länsimaisen näkemyksen mukaista luotettavaa tietoa. Tämä käy ilmi laajasta historiallisesta tutkimuksesta, jonka Marek Fields julkaisi viime keväänä kirjassaan Lännestä tuulee.

Kun Neuvostoliitto hajosi ja Suomesta tuli vuoden 1995 alusta EU:n jäsen, BBC:ssä arvioitiin, että informaatiosodan aika oli vihdoin ohi.

Suomalaiset toimittajat olisivat halunneet jatkaa vielä vuoden 1997 jälkeenkin työtään, mutta Britanniasta ei löytynyt jatkolle rahoitusta, vaikka lähetyksillä oli suuri kuulijakunta Suomen kaupallisten paikallisradioiden kanavilla.

Kirjan loppuun on koottu matrikkeli BBC:n suomenkielisen toimituksen toimittajista. Toimituksessa työskenteli noin 150 toimittajaa. Heitä kutsuttiin lempinimellä ”bushfinn”. Nuorelle toimittajalle Lontoosta saatu työtodistus oli vahva meriitti, ja monet tekivät komean journalistisen uran.

Politiikkaan siirtyivät Pertti Salolainen ja Erkki Raatikainen. Salolaisesta tuli pitkäaikainen kokoomusministeri ja Lontoon suurlähettiläs, Raatikaisesta Sdp:n puoluesihteeri ja Yleisradion pääjohtaja.