”Kuin olisi vedetty pesismailalla päähän” – Yksi viikko murensi monien kulttuurialan ihmisten toimeentulon, ja näin siitä yritetään selvitä - Kulttuuri | HS.fi
Kulttuuri|Koronavirus

”Kuin olisi vedetty pesismailalla päähän” – Yksi viikko murensi monien kulttuurialan ihmisten toimeentulon, ja näin siitä yritetään selvitä

Muusikoiden lisäksi kulttuurialalla työskentelee valtava määrä eri tehtävissä olevia ihmisiä, kuten ääni- ja valoteknikkoja, roudareita, näyttelijöitä, ohjaajia. ”On paljon tyyppejä, jotka ovat oikeasti tosi lirissä aika nopeastikin, kun tulot menevät.”

Mira Luoti, Anssi Kela ja Jonna Tervomaa aikovat soittaa nettikeikkoja lähiaikoina. Kuva: Jonna Öhrnberg, Jussi Helttunen, Markus Jokela / HS

Julkaistu: 18.3. 11:11, Päivitetty 18.3. 13:50

Koronaviruspandemian pysäyttämällä kulttuurialalla yritetään kiivaasti keksiä tapoja, joilla voisi pelastaa tai ainakin auttaa esiintyvien taiteilijoiden toimeentuloa.

Sosiaalisessa mediassa on esimerkiksi neuvottu ihmisiä olemaan pyytämättä rahoja takaisin jo maksetuista pääsylipuista ja auttamaan alaa sillä tavalla. Mutta kannattaako näin toimia? Ja entä jos haluaisi auttaa vaikkapa keikkansa menettäneitä muusikoita, päätyvätkö jo maksetut lipputulot heille?

”Tästä ei ole varmaa tietoa. Se on ehkä sellainen keino, jolla laitoksia ja keikkapaikkoja voi auttaa pysymään pystyssä, mutta tuskin niitä rahoja muusikoille asti tilittyy”, sanoo Muusikkojen liiton freeasiamies Jaakko Kämäräinen.

”Se on yksi mahdollinen tapa tukea koko tätä alaa. Sinällään ihan kannatettavaa, mutta ehkä sillä ei ainakaan muusikoita ja artisteja pelasteta.”

Muusikkojen liiton viestintäpäällikkö Sanni Kahilainen toteaa asian riippuvan pitkälti keikka- ja tapahtumanjärjestäjistä, miten kukin käyttää näin kertyneet tulot. Esiintyjien korvaukset ja tilaisuuden muut kulut katetaan lipputuloista mutta sopimuksia on monenlaisia.

”Mikään sopimus ei varmaan sisällä tällaista tilannetta, että keikka perutaan ja silti lippurahat lahjoitettaisiin. Uskon, että se on ihan tapauskohtaista, miten toimijat itse haluavat siinä tilanteessa tehdä, eikä ole mitenkään itsestään selvää, että esiintyjät saisivat tästä jotakin”, Kahilainen sanoo.

Musiikkialalle on muutamassa päivässä perustettu erilaisia maksullisia striimauspalveluja, joiden kautta voi pian nähdä keikkoja. Niitä syntyy Kämäräisen mukaan nyt kuin sieniä sateella. Muusikkojen liitto lanseerasi maanantaina yhteistyössä Rockwayn ja Lippu.fi:n kanssa Keikalla.fi-sivuston, jonka kautta keikkastriimauksia ryhdytään lähettämään.

Sivuston kautta voi nähdä muun muassa Anssi Kelan, Mira Luotin, Jonna Tervomaan ja Borta Beast -yhtyeen keikat. Keikkapäivistä ja lippujen hinnoista tiedotetaan myöhemmin.

Sivustolla kuka tahansa kulttuurialan esiintyjä voi itse valita esiintymiselleen ajankohdan ja sen toteutumiseen vaadittavan minimiyleisömäärän.

Pääasiassa musiikki- ja tapahtuma-alalla toimiva Storia Productions oy ilmoitti myös maanantaina perustaneensa SemiLive-palvelun yhteistyössä Aura Productionsin ja SquareSoundin kanssa. Palvelun kautta voi nähdä keikkoja. Ainakin alkuun keikkalippujen eli katselukerran katseluoikeus säilyy 72 tuntia keikan jälkeen.

Ensimmäiset keikat voi nähdä jo ensi viikolla. Silloin esiintyvät Irina (27.3.) ja Osmo Ikonen. (28.3.) Kolmas tiedossa oleva keikka on Shiraz Lanen (3.4.)

Musiikkialan tekijänoikeusjärjestö Teosto reagoi tilanteeseen myös nopeasti antamalla tiistaina omat linjauksensa musiikin käyttölupiin koronapandemian aikana. Toistaiseksi jo voimassa oleva esittämislupa kattaa myös striimauksen. Näin järjestö haluaa tukea sitä, että livetapahtumia voidaan siirtää ketterästi verkkoon.

”Suosituksemme on, että esiintymisistä tehdään esitysilmoitus Teoston verkkopalvelun kautta tai keikkamobiilissa. Pyrimme tilittämään esityskorvauksia myös digikanavissa striimatuista esityksistä”, Teoston nettisivuilla kerrotaan.

Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö Jokes kertoi puolestaan maanantaina aikaistavansa apurahahaun freelancereille luoviin projekteihin. Se myöntää myöntää 30 kappaletta 5 800 euron apurahaa luovan työn tekemiseen. Apurahat jaetaan työsuunnitelman perusteella vapaille toimittajille, kuvittajille ja graafikoille.

Myös Alli Paasikiven Säätiö on kertonut aikaistavansa kulttuuriapurahojen 2020 myöntämistä ja laskevansa apurahan enimmäismäärän poikkeuksellisesti 3 000 euroon, jotta rahoitusta riittäisi useammalle kulttuurialan ammattilaiselle.

”Koronaviruksen vuoksi kulttuurialan toimijoille on odotettavissa työn puutetta peruutettujen kulttuuritapahtumien ja -tilaisuuksien vuoksi. Tämä tarkoittaa myös toimeentulovaikeuksia. Alli Paasikiven Säätiö haluaa omalta osaltaan helpottaa tilannetta aikaistamalla apurahojen myöntämistä”, säätiön hallituksen puheenjohtaja Pirkko Lahti kertoo.

Pauliina Seppälän perustama joukkorahoituspalvelu Mesenaatti-palvelu haluaa myös auttaa niitä tapahtumanjärjestäjiä, luovien alojen toimijoita, freelancereita ja pienyrittäjiä, joiden tulot ovat romahtaneet koronaepidemian vuoksi.

”Mesenaatissa voi aloittaa etätuotteiden ja palvelujen myynnin ja ennakkomyynnin nyt ilman varsinaisen joukkorahoituskampanjan tekemistä”, Mesenaatin Facebook-sivuilla kerrotaan.

”Jos tästä tilanteesta jotain hyvää haluaa etsiä, niin tässä luodaan myös uusia muotoja, jotka jäävät varmaan elämään myös tämän pandemian jälkeen”, Kämäräinen sanoo.

Kämäräinen on itse työskennellyt 20 vuotta ammattimuusikkona. Parhaillaan hän soittaa Olavi Uusivirran yhtyeessä bassoa.

”Nyt näyttää siltä, että kevään kaikki keikat peruuntuvat. Ehdimme viisi keikkaa soittaa ja olisi ollut parikymmentä edessä. Tässä on pari päivää mennyt sellaisessa sumussa. Vähän kuin olisi vedetty pesismailalla päähän”, Kämäräinen kertoo.

Hän tietää hyvin, miten katastrofaalinen tilanne keikkojen ja kiertueiden peruuntuminen on paitsi monelle freelancemuusikolle myös freelanceteknikoille.

”Moni heistä elää jo muutenkin tosi kädestä suuhun ja on täysin riippuvainen sovituista keikoista, jotka ovat ensinnäkin epävarmoja. Ja jos on sattunut työpiikki tähän keväälle nyt justiinsa, olisi vaikka iso kiertue alkamassa, jonka varaan on laskenut esimerkiksi puolen vuoden oman taloutensa, ja nyt se kosahtaa alta, silloin merkitys on valtava”, Kämäräinen sanoo.

Riippuen sopimussuhteesta ja peruutuksen syystä muusikolla saattaa kuitenkin olla oikeus saada korvaus peruuntuneestakin keikasta.

Muusikoiden lisäksi kulttuurialalla työskentelee valtava määrä eri tehtävissä olevia ihmisiä, kuten ääni- ja valoteknikkoja, roudareita, näyttelijöitä ja ohjaajia.

”On paljon tyyppejä, jotka ovat oikeasti tosi lirissä aika nopeastikin, kun tulot menevät. Ja jos kesän kaikki keikatkin menevät, niin sitten se vaikuttaa jo äänentoistofirmoihin, keikkapaikkoihin, festarijärjestäjiin ja ohjelmatoimistoihin. Jos niitä rupeaa putoamaan, sitten on tosi vaikea ennustaa, miten sieltä noustaan”, Kämäräinen toteaa.

”Tilanne on tosi vakava koko jäsenistöllemme”, Sanni Kahilainen sanoo.

Muusikkojen liitossa odotetaan nyt järeämpiä tukitoimia valtion tasolta. Lauantaina liitto lähetti tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososelle vetoomuksen taiteilijoiden ja taidekentän turvaamiseksi.

Samaa toivotaan Näyttelijöiden liitossa.

”Näyttelijöiltä menevät työt, keikat ja toimeentulo alta. Tämä on ihan järkyttävä domino, mikä on nyt menossa”, sanoo liiton toiminnanjohtaja Elina Kuusikko.

”Meidän työttömyyskassamme on ihan pulassa, koska se ei ole muutenkaan mikään vahva kassa. Siellä ovat muusikot ja näyttelijät samassa kassassa. Emme tiedä, miten tästä selvitään. Yritämme viestiä valtiovallalle, että ei ole mitään sellaista paikkaa, josta me kaivamme kuvetta.”

Suomen elävän musiikin tapahtumien verkosto ja etujärjestö LiveFin ry arvioi keskiviikkona, että koronavirus aiheuttaa toukokuuhun mennessä yli 90 miljoonan euron menetykset populaarin elävän musiikin kentälle.

”Julkinen tuki alalla on vain noin kaksi prosenttia ja tärkeimpinä osina tulonmuodostuksessa ovat lipunmyynti, ravintolamyynti, vuokratuotot sekä yhteistyökumppanuudet. Toimijoilta on koronaviruksen leviämisen torjuntatoimenpiteillä käytännössä poistettu toimintaedellytykset, ja ilman tukitoimia koko alan elinvoimaisuus ja ekosysteemi on suuressa vaarassa”, yhdistyksen tiedotteessa todetaan.

LiveFin edustaa merkittäviä elävän musiikin klubeja, konserttitaloja, musiikkifestivaaleja sekä konserttijärjestäjiä. Se toivoo hallitukselta useita erilaisia tukitoimia, kuten esimerkiksi suoraa rahallista yritystukea juoksevien kulujen kattamiseen.

Keskiviikkona Opetus- ja kulttuuriministeriö lähetti tiedotteen, jossa se kertoi miettivänsä yhdessä hallituksen kanssa toimia liikunta- ja kulttuurisektorin tukemiseksi. Ministeriöllä on mahdollisuudet erilaisiin joustoihin.

”Voimme myöntää avustuksiin käyttöajan pidennyksiä ja käyttötarkoituksen muutoksia kevyellä hakemusmenettelyllä. Tulevien vuosien valtionavustuksia myönnettäessä otetaan huomioon koronasta aiheutuneet toiminnan vähentymiset. Haasteet ovat akuutteja ja yhteisiä, pitkän aikavälin vaikutuksista emme tiedä vielä kukaan”, tiedotteessa sanotaan.

Myös teattereissa on mietitty mahdollisuutta esitysten striimaamiseen.

”Tiedän meidän luottamusmiestemme kautta, että eri teattereissa mietitään, miten sitä voitaisiin tehdä. Mutta teatteriesityksen striimaus voi olla teknisesti vähän vaikeampaa kuin keikan”, Kuusikko toteaa.

Teattereissa ei ole olemassa valmista mallia niiden toteuttamiseen.

Tosin tiistaina helsinkiläinen vapaa teatteriryhmä Teatteri Jalostamo2 kertoi julkaisevansa On demand -palvelun kautta teatteriesityksensä katsottavaksi. Palvelun kautta on mahdollista nähdä seuraavan kolmen viikon aikana kaikki heidän ohjelmistossa tällä hetkellä pyörivät teatteriesitykset.

Koronavirus|Paula Vesala, Sofi Oksanen, Ville Galle ja muut kertovat, miten kovaa koronavirus iskee kulttuurielämään – ”Ajoitus oli katastrofaalisinta ikinä”

Seuraa uutisia tästä aiheesta