Helsingin kaupunginteatteri aloittaa yt-neuvottelut koronavirustilanteen vuoksi - Kulttuuri | HS.fi

Helsingin kaupunginteatteri aloittaa yt-neuvottelut koronavirustilanteen vuoksi

Peruuntuneiden esitysten aiheuttamat taloudelliset menetykset ovat niin suuret, että nyt on tärkeää miettiä yhdessä henkilöstön kanssa, miten tästä selvitään, teatterinjohtaja Kari Arffman sanoo.

Pienen merenneidon kevään esitykset olivat käytännössä loppuunmyytyjä, kertoo teatterinjohtaja Kari Arffman.

18.3.2020 14:27

Helsingin kaupunginteatteri aloittaa yt-neuvottelut koronavirustilanteen vuoksi. Teatteri ilmoitti niistä tiistaina illalla.

Teatterinjohtaja Kari Arffman kertoo puhelimessa, että vaikka yhteistoimintaneuvotteluihin liittyy aina ikävä kaiku, on maanantaina alkavia neuvotteluja käynnistelty hyvässä hengessä yhdessä luottamusmiesten kanssa.

Kari Arffman

”Olemme kaupunkikonsernin tytäryhtiö ja toivoimme heti lupaa ryhtyä ratkomaan tilannetta yhdessä luottamusmiesten kanssa. Koen, että tässä on nyt aidosti kyse siitä, että ryhdymme nopeasti yhdessä henkilöstön kanssa miettimään mitkä ovat ne ratkaisut ja molemminpuoliset joustot tässä tilanteessa.”

Arffman sanoo, että pyrkimys on, että vakituisen henkilökunnan tuloihin ei tarvitsisi puuttua.

”Freelancereihinhan tämä osuu välttämättä.”

HKT:n näyttelijöiden luottamusmies, myös Näyttelijäliiton hallituksessa toimiva Antti Timonen on samoilla linjoilla.

”Kun kuulin viime viikolla työnantajaliiton ohjeistaneen, että kaikissa taloissa aloitettaisiin yt:t, kavahdin ensin takajaloille. Neuvotteluilla on työntekijäpuolella niin paha kaiku. Mutta nopeasti päädyin siihen käsitykseen, että tämä on ainoa oikea tapa hoitaa kriisiä. Nyt pääsemme mukaan neuvottelemaan, miten tästä selvitään ja miten syksyä suunnitellaan.”

Timonen on luottavainen sen suhteen, ettei HKT:n neuvotteluissa tarvitse päätyä kaikkein järeimpiin keinoihin – lomautuksiin tai irtisanomisiin.

”Uskon, että enemmän tämä kirpaisee lomapäivien menetyksinä, vapaapäivien siirtona. En näe järkeä siinä, että lomautettaisiin. Silloinhan syksyllä ei olisi mitä esittää. ”

Teatterinjohtaja Arffman vakuuttaa lomautusten olevan ehdottomasti viimeinen keino.

”Ne eivät edistä mitään. Toimimme puhtaasti ihmisvoimalla ja meidän pitää turvata teatterin toiminta ja tulevaisuus. Siksi tämä, että ryhdymme yhdessä toimiin, on ainoa järkevä ratkaisu.”

Arffman korostaa, ettei halua missään tapauksessa neuvoa muita taloja – kaikilla on omat tilanteensa – mutta ihmettelevänsä silti hieman, jos yt-neuvottelut nähdään vihonviimeisenä peikkona.

”On parempi toimia samantien, eikä odottaa katastrofia. Se on Teatteriliitonkin suositus.”

Tähän mennessä yhteistoimintaneuvottelut on aloitettu ainakin Tampereen Teatterissa ja Seinäjoen kaupunginteatterissa.

”Meidän osaltamme haluan vielä korostaa, että kaikkien suhtautuminen on ollut positiivista – vaikka itse tilanne on negatiivinen.”

Antti Timonen on erityisen huolissaan freelancerina toimivien tilanteesta. ”Heillä on jo tulonmenetyksiä. Niitä minimoidaksemme pyrimme esimerkiksi jatkamaan harjoituksia mahdollisimman normaalisti.”

Ainakaan vielä teatterien harjoituksia ei ole kielletty. HKT:ssa on kuitenkin päätetty pitää esimerkiksi Päiväni murmelina ja Oncen treenejä ensi viikolla etäyhteyksin.

Timonen sanoo, että myös liittotasolla freelancerien tilanteeseen on kiinnitetty huomiota, käynnissä on tiedonkeruuta ja vaikutuksien arviointia.

Arffman lisää, että tilanne on kokonaisuudessaan hyvin epävarma. ”On kiinnostavaa, tekeekö ministeriö nyt jotain ja miten tämä kaikille epänormaali vuosi vaikuttaa esimerkiksi valtionosuusjärjestelmässä käytettäviin henkilötyövuosilaskelmiin.”

Helsingin kaupunginteatteri on peruuttanut esityksensä 13.4. asti. Kukaan ei vielä tiedä, onko esityksiä mahdollista jatkaa tuon päivämäärän jälkeenkään.

”Rahoitamme toiminnastamme yli 40 prosenttia lipputuloilla. Joka tapauksessa tämä on 2–3 miljoonan euron menetys”, Arffman sanoo.

Rahallisten menetysten lisäksi tulevat taiteelliset tappiot. On murheellista, että vain muutamia kertoja esitetyt teokset ovat mahdollisesti kokonaan mennyttä, Arffman miettii.

Hyvin suositun Pienen merenneidon – jonka 30 kevään näytöstä oli Arffmanin mukaan myyty loppuun – tai Humisevan harjun suhteen päätöksiä ei ole tehty.

Antti Timonen kuvailee niin tilannetta kuin sen aiheuttamia tunteita absurdeiksi.

”Samalla olo on kuitenkin tulevaisuuteen luottava. Kyllä teatterikenttä nousee kun aika on.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat