Uusi loppu

Professori Francis Fukuyama tunnetaan intellektuellien kiisteltynä supertähtenä ja Historian loppu -teoksestaan, joka juhli liberaalin demokratian voittoa kommunismista. HS-haastattelussa hän sanoo, että koronavirus ja Trumpin mahdollinen uudelleenvalinta voivat tarkoittaa historian loppua traagisemmalla tavalla.


19.3.2020 2:00 | Päivitetty 19.3.2020 7:43

Maailma muuttuu nyt tunti tunnilta ennakoimattomasti. Juuri nyt koronavirus toteuttaa asioita, joita muurien puolustajat ja maahanmuuton vastustajat ovat toivoneet.

Intellektuellien kiistelty supertähti Francis Fukuyama muistetaan liberaalin demokratian voiton juhlijana Neuvostoliiton romahduksen vuosilta sekä Historian loppu ja viimeinen ihminen -kirjastaan. Nyt professori näkee historian olevan vaarallisessa saranakohdassa.

”Covid-19-pandemia on tarjonnut populisteille tilaisuuden lietsoa ulkomaalaisvastaisuutta. Presidentti Donald Trump kutsuu sitä ’kiinalaiseksi virukseksi’ ja rajoittaa ilomielin pääsyä maahamme.”

Rajoituksia tekevät nyt kaikki maat, mutta vain rajoituksilla tästä ei selvitä, Fukuyama sanoo.

”Kriisi korostaa tarvetta kansainväliseen yhteistyöhön ja oppimiseen, koska jokaisella maalla on yhteinen ongelma.”

Kun kriisin huippu lopulta ohitetaan, hän pohtisi keskinäisen riippuvuuden vähentämistä.

”Ovatko tehokkuuden maksimoimiseksi luodut hauraat ja pitkät toimitusketjut tarpeeksi toimivia kestääkseen sokit, joita tulevaisuus tarjoaa?”

”Covid-19-pandemia on tarjonnut populisteille tilaisuuden lietsoa ulkomaalaisvastaisuutta. Presidentti Donald Trump kutsuu sitä ’kiinalaiseksi virukseksi’”, toteaa Francis Fukuyama. Kuvassa Yhdysvaltain presidentti puhumassa Pohjois-Carolinassa 2. maaliskuuta.

Hallitukset Suomea myöten haalivat nyt poikkeusvaltuuksia, eivätkä kaikki tule käyttämään niitä vastuullisesti. Fukuyama on huolissaan myös Yhdysvaltain presidentinvaaleista.

”Panokset ovat hyvin korkeat ja Trumpin uudelleenvalinta olisi hyvin paha asia koko maailmalle. Hän on nähdäkseni ensimmäinen Yhdysvaltojen presidentti, joka ei välitä demokra­tiasta ja ihmisoikeuksista.”

Fukuyama huomauttaa, että Trump tuntuu pitävän diktaattoreista Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin tapaan enemmän kuin liittolaisistaan, elleivät he ole Unkarin Viktor Orbánin kaltaisia populisteja.

”Jos Trump valitaan uudelleen, hän varmistaa mandaatin jatkaa äärimmäisellä tavalla kaikkea, mitä on tehnyt. En usko, että Nato ja monet kansainväliset instituutiot voisivat kestää tällaista vielä neljää vuotta.”

Tänään torstaina julkaistaan suomeksi Fukuyaman puolentoista vuoden takainen kirja Identiteetti. Arvostuksen vaatimus ja kaunan politiikka (suom. Antti Immonen, Docendo). Julkaisun kunniaksi hän suostui puhelinhaastatteluun, jota hän täydensi myös sähköpostitse.

Identiteetti käy läpi, miksi kaunaa lietsovat johtajat Venäjältä Yhdys­valtoihin ja Turkista Brasiliaan nousivat valtaan ja miksi niin suuret massat katsovat identiteettiensä tulleen kaltoin kohdelluiksi.

”Ihmisten, ideoiden ja kaupan vapaus yli rajojen toi hyvin myönteisiä muutoksia, nosti monia ihmisiä köyhyydestä ja teki monista rikkaita. Se aiheutti myös monenlaista epätasa-arvoa, joka muodosti perustan globalisaation vastareaktiolle.”

Fukuyama ei usko, että globalisaatiota voisi peruuttaa.

”Valtioiden tulee kuitenkin kontrolloida voimakkaammin globalisaation äärivaikutuksia. Samalla liberaali ratkaisu on ­ainoa, jolla voidaan vastata merkittävään osaan huolenaiheista.”

Fukuyama perustelee: liberaalissa demokratiassa valtio suojelee jokaisen oikeuksia.

”Pohjimmiltaan liberalismi on vain poliittinen metodi hallita diversiteettiä. Jos yhteiskunnassa on etnisiä ryhmiä, en näe muuta keinoa pyörittää yhteiskuntaa.”

Hän muistuttaa muiden pyrkimysten kammottavista seurauksista. Esimerkiksi Intiassa yritetään nyt korostaa hindulaisuutta kansallisena identiteettinä liberaalimpien vuosikymmenten jälkeen.

”Se on erittäin vaarallista. Maassa on 200 miljoonaa muslimia, ja äkillisesti heidät jätetään tämän kaventuneen kansallisen identiteetin ulkopuolelle. Se on resepti loputtomalle konfliktille.”

Pessimismi on valtaisa kontrasti myönteisyydelle, joka nosti hänet tähdeksi vuoden 1989 Historian loppu?-artikkelilla ja vuoden 1992 Historian loppu ja viimeinen ihminen -kirjalla.

Rautaesirippu ja Neuvostoliitto romahtivat, mutta sittemmin liberaali demokratia on kokenut ”voittoja ja tappioita”.

”Mikä järjestelmä kestää parhaiten? On monia syitä, miksi Kiinan järjestelmä ei tule kestämään, mutta kysymys on edelleen avoin. Ihmiset unohtavat, että alkuperäisen artikkelini lopussa oli kysymysmerkki.”

Miksi kysymysmerkki poistui kirjan nimestä?

”Jos kirjan lukee, kysymysmerkki on yhä siellä. Kirjani viimeinen kolmannes sisältää monia syitä, miksi demokraattinen maailmanjärjestys ei ehkä voi pysyä vakaana.”

Francis Fukuyama ylistää Tanskan mallia esikuvana kehittyville valtioille.

Pohjoismaat ovat Fukuyaman teksteissä olleet vakauden symboleja. Hän on kirjoittanut kehittyvien valtioiden matkasta ”kohti Tanskaa”.

”Yhdysvalloissakin hyvinvointivaltiota pitäisi laajentaa, mutta tarkoitan Tanskan mallilla hallinnon laatua ja matalaa korruptiota. Valtiollinen korruptio on suurimpia ongelmia monissa kehittyvissä maissa.”

Myös Pohjoismaihin on syntynyt populistisia, maahanmuuttovastaisia puolueita.

”Yksi Pohjoismaiden menestyksen syitä on ollut niiden pienuus ja etninen yhtenäisyys. On helpompi pyörittää hyvinvointivaltiota, kun kansalaiset tuntevat olevansa samaa perhettä. Siirtolaisuuden ja pakolaisuuden kasvun seurauksena syntyi populistinen vastareaktio.”

Paluuta etnisesti yhtenäisempiin valtioihin ei tule, hän arvioi. Miten se tapahtuisi Intiassa ilman verilöylyä? Tai Bosniassa?

”Teillä on iso ongelma, koska monet eurooppalaiset maat määrittävät kansallisen identiteetin etnisin termein, mikä tekee siirtolaisten kotiutumisesta vaikeampaa.”

EU:n perustajat unelmoivat yleiseurooppalaisen identiteetin vahvistumisesta.

”Se tapahtui vain pienelle kosmopoliittiselle eliitille. Enemmistön tunneside liittyy yhä kansallisvaltioihin myös siksi, että EU ei ole kovin demokraattinen. Komissiolla on suurin valta ja Euroopan parlamentin valtaa pitäisi siis pitkällä aikavälillä kasvattaa.”

Fukuyaman mukaan monet yhteisölliset rakenteet ovat heikentyneet viime vuosikymmeninä.

”Olemme kuitenkin erittäin sosiaalisia eläimiä. Vain individualismi ja jatkuva fragmentaatio eivät ihmisluontoa tyydytä.”

Hän huomauttaa, että päättäjien tulisi mahdollistaa demokratiaan sopivia identiteettejä.

”Yhteiskunnan ei pidä sulkea jäseniä pois etnisyyden tai uskonnon perusteella. Johtajien tulee luoda kansallinen identiteetti, joka ei ole poissulkeva, ennakkoluuloinen eikä alenna joidenkin ryhmien statusta toisten ryhmien hyödyksi.”

Hän sanoo, että identiteetit eivät perustu biologiaan vaan ovat sosiaalisesti rakentuneita.

”Viime vuosina identiteetit on määritelty yhä kapeammin. Voimme luoda myös laajempia identiteettiryhmiä ja niin nyt tulee tehdä.”

Maahanmuuttajien mukauttaminen yhteiskuntaan eli assimilointi on hänestä avaintekijä.

”On paljon valtioita, joissa ei tapahdu mukautumista laajempaan kansalliseen identiteettiin.”

Fukuyama luettelee esimerkkejä Bosniasta Irakiin ja Syyriaan, jossa sisällissota jatkuu.

”Se on ääriesimerkki siitä, mitä tapahtuu, jos ihmiset eivät usko elävänsä samassa kansakunnassa ja tuntevat uskollisuutta vain omalle kulttuuriselle ryhmälleen.”

Samalla hän siteeraa opettajaansa Samuel P. Huntingtonia (1927–2008), jonka mukaan statuksensa puolesta pelkäävä ja sen menetystä kokeva keskiluokka synnyttää usein suurinta epävakautta.

”Globalisaatio on tuottanut keskiluokalle stressiä, heidän toimeentulonsa jähmettyi tai heikkeni ja he ovat menettäneet asemiaan sekä eliittiin että heidän alapuoleltaan nouseviin ihmisiin nähden”, hän sanoo.

”Juuri siksi näemme populismin nousun. Myös keskiluokan ja työväenluokan kulttuurisia, taloudellisia ja poliittisia intressejä tulisi suojella.”

Euroopassa on samalla yhä ”sosiaalidemokraattinen konsensus” hyvinvointivaltiosta.

”Oikeiston nationalistitkin vastustavat siirtolaisuutta sillä perusteella, että heidän mukaansa maahanmuutto heikentäisi hyvinvointivaltiota.”

Hyvinvointivaltion kantokyky on ollut koetuksella ikärakenteen ja globalisaation seurausten vuoksi.

”Vaikka sosiaalidemokratian suuret saavutukset eivät ole Euroopassa vaarassa, perinteisten keskusta–vasemmisto-puolueiden vaalimenestys selvästi on. Se johtuu kuitenkin enemmän kulttuurisista kuin taloudellisista syistä.”

Vihreiden arvojen hän uskoo nousevan, tapahtuu se sitten vihreyden nimiin perustetuissa puolueissa tai toisten puolueiden omaksuessa vihreämpiä arvoja. Entä oikeistopopulistien tulevaisuus?

”Vaikea sanoa. Demokratian ydintä on poliittinen aktiivisuus, valppaus ja äänestäminen. Liberaalin maailmanjärjestyksen kannattajat eivät ole tehneet sitä viime vuosina tarpeeksi.”

On hyödyllistä, että Greta Thunberg mobilisoi nuoria äänestämään, toteaa Fukuyama. Kuva mielenosoitusmarssilta Brysselissä 6.3.

Koronaviruksesta voinemme selvitä vuodessa tai kahdessa, mutta ilmastonmuutos ja kuudes sukupuuttoaalto pysyvät suurina ja kenties ratkaisemattomina ongelmina.

”Tästä tulee todella vaikeaa. Jos oletamme talouden jälleen päätyvän kasvu-uralle etenkin Kiinassa ja Intiassa, niiden hiilijalanjäljen kasvu tulee olemaan paljon suurempaa kuin mitä Euroopan ja Pohjois-Amerikan hiilijalanjäljen pienentämisyrityksillä voidaan saada aikaan. Kiinalle ja Intialle ei voi vain sanoa, että ette saa saavuttaa meidän varallisuustasoamme ilmastokriisin vuoksi.”

Mitä se tarkoittaa Greta Thunbergin sukupolvelle? Onko totta, että aikuiset eivät pysty hallitsemaan ilmastokriisiä?

”On hyödyllistä, että Thunberg mobilisoi nuoria äänestämään. Tuo energia pitäisi ohjata järkeviin suuntiin, sillä kaikki hänen ja muiden esittämät toimet eivät ole realistisia eivätkä ratkaise ongelmia. Täytyisi löytää poliittisesti toteuttamiskelpoisia ratkaisuja, joilla olisi samalla pitkäkestoinen vaikutus ilmastoon.”

Ilmaston lämpeneminen siis jatkuu?

”Erittäin tuskallisia muutoksia tulee tapahtumaan. Mutta yhteiskunnat ovat sopeutuneet erilaisiin asioihin ennenkin.”

Kiina on yksi hänen nykyisistä tutkimuskohteistaan. Maa rakentaa ”uutta silkkitietä” panostamalla 900 miljardin euron verran infrastruktuuriin yli 60 maassa, ja energia tulee lähinnä fossiilista polttoaineista.

”EU ei voi kohta enää kritisoida Kiinaa ihmisoikeustilanteesta, koska niin moni EU-maa hyötyy Kiinasta eikä halua loukata sitä”, Fukuyama väittää.

Toinen tutkimuskohde liittyy suuriin yrityksiin biolääketieteestä informaatioteknologiaan.

”Huolestuttavan paljon valtaa on keskittynyt muutamille toistaiseksi yhdysvaltalaisille yrityksille, merkittävimpinä Google, Facebook, Amazon ja Apple. Niillä on järisyttävä määrä taloudellista valtaa, koska ne kontrolloivat dataamme.”

Fukuyama muistuttaa, että taloustieteilijät ovat kutsuneet dataa uudeksi kullaksi ja öljyksi.

”Valtioiden käsissä ihmisten data voi olla erittäin vaarallista kuten Kiinassa, jossa sosiaalinen luotto määritellään kontrolloimalla kunkin dataa.”

Yksityisellä sektorillakin vaarat ovat ilmeisiä.

”Näitä yrityksiä on jo käytetty disinformaation levittämiseen.”

Pitäisikö jättiyritysten ottaa perinteisten mediayritysten vastuita?

”Se saattaa olla tarpeellista, vaikka johtaakin seuraavaan ongelmaan: jos ne ryhtyvät päättämään mikä sisältö on hyväksyttävissä ja mikä ei, niillä on lähes hallitusten tapaisia voimia vaikuttaa siihen, mitä ihmiset näkevät ja kuulevat.”

Hän kiittää Eurooppaa siitä, että kilpailulainsäädännöllä on puututtu ongelmaan ponnekkaammin kuin Yhdysvalloissa.

”En tosin tiedä, ovatko Euroopan toimetkaan riittäviä. Jos Google saa miljardisakot, se ei ole yrityksen tuottoihin nähden kovinkaan paljon.”

Valtaa on keskittynyt yhdysvaltalaisille yrityksille, koska ne kontrolloivat dataamme, Fukuyama toteaa.

Mainituista yrityksistä Facebookin algoritmi on viime vuosina tuntunut korostavan kuohuttavinta sisältöä.

”On suuri vaara, että sosiaalinen media kiihdyttää yhteiskunnan fragmentoitumista.”

Näiden yritysten välittämä disinformaatio voinee ratkaista jopa maanne tulevan presidentin?

”Venäjä vaikutti vuoden 2016 vaaleihimme ja he yrittävät nytkin samaa tukemalla ääripäiden ehdokkaita Trumpia ja Bernie Sandersia. Trump voitti viimeksi äärimmäisen pienellä marginaalilla, mutta ei ole empiiristä menetelmää mitata kuinka tehokasta Venäjän vaikuttaminen oli ja ratkaisiko se vaalit.”

Tälläkin hetkellä Facebook sallii ”törkeästi totuudenvastaisia” Trump-mainoksia, Fuku­yama arvioi.

”Trump itse ei pidä tätä ongelmana. Vaikka demokraatit ja kongressi ovat pyrkineet edistämään lainsäädäntöä, joka suojelisi Yhdysvaltain vaalien integriteettiä, republikaanit eivät sitä halua, koska se loukkaisi presidentin tunteita.”

Joen Biden (kuvassa) saa Francis Fukuyaman äänen.

Palaamme lopuksi vaalien tärkeyteen. Fukuyama aikoo äänestää Joe Bidenia.

”Välillä näytti siltä, että ääriehdokas Bernie Sanders tekisi demokraattiselle puolueelle saman mitä Trump teki republikaaneille. Mutta demokraatit ovat niin innokkaita kukistamaan Trumpin, että kun johtava maltillinen ehdokas löytyi, kaikki ryhmittyivät hänen taakseen estääkseen Sandersin nimityksen.”

Tämä tuo Fukuyaman puheisiin hieman optimismia.

”Jos katsoo esivaalien osanottomääriä, ne ovat olleet paljon korkeampia kuin Hillary Clintonilla neljä vuotta sitten. Se on hyvä merkki.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat