Yhdessä luettuun kirjaan saa monta eri kokemusta – Tule mukaan HS:n uuteen lukupiiriin - Kulttuuri | HS.fi
Kulttuuri|Kirjallisuus

Yhdessä luettuun kirjaan saa monta eri kokemusta – Tule mukaan HS:n uuteen lukupiiriin

HS:n lukupiirissä on tarjolla laatukirjallisuutta ja keskustelua. Ensimmäiseksi luetaan yhdessä ruotsalaisen Johannes Anyurun romaani isästään, pakolaisesta.

Ensimmäisenä luetaan ruotsalaisen Johannes Anyurun Myrsky nousee paratiisista -romaani. Kuva: Kimmo Räisänen

Julkaistu: 23.3. 16:24, Päivitetty 26.3. 15:23

Haluatko kuulua lukupiiriin? Haluatko lukea yhdessä toisten kanssa ja jakaa mielipiteitä lukemastasi?

Tuhansien suomalaisten harrastus on nyt mahdollista myös Helsingin Sanomien lukijoille, kun HS Lukupiiri käynnistyy. Lukemista siihen valitsevat ja keskustelua tämän jutun kommenteissa sekä jatkojutuissa johdattelevat HS:n omat kulttuuritoimittajat.

Heistä yksi, Suvi Ahola, on alan asiantuntija, sillä hän on tehnyt aiheesta väitöskirjan. Lukupiirien Suomi – Yhteisöllistä lukemista 149 suomalaisessa lukupiirissä 2009 ilmestyi 2013.

”Kuka tahansahan voi lukea itsekseen, kuten Suomessa yhä valtavasti tehdään, mutta lukupiirin suurin anti on se, että lukukokemuksia on monta erilaista, ja tämä rikkaus tulee yhteisessä keskustelussa esiin”, Ahola kertoo.

HS Lukupiiri toimii seuraavalla tavalla:

Kulttuurisivuilla julkistetun lukupiirikirjan – laaturomaani tai narratiivinen tietokirja, kotimainen tai käännösteos – saa HS-tunnuksilla luettavakseen verkossa.

Keskustelua kirjasta voi alkaa käydä heti kommentoimalla tätä artikkelia sekä myöhemmin julkaistavia juttuja. HS:n kulttuuritoimittajat osallistuvat keskusteluun, ja sitä seurataan myös kulttuurisivuilla.

Lukupiirin ensim­mäinen kirja on ruotsa­laisen Johannes Anyurun romaani Myrsky nousee para­tiisista (S&S 2014, suom. Outi Menna). Sitä on aikaa lukea lukupiirissä kaksi viikkoa.

Suvi Aholan mukaan teos on monella tapaa mainiosti lukupiiriin sopiva: se vie lukijan mukavuusalueensa ulkopuolelle, kertoo ajankohtaisesta globaalista kriisistä, mutta sisältää myös paljon tuttua ja samastuttavaa, kuten perhesuhteita ja niiden jännitteitä.

”Tällainen yhdistelmä takaa yleensä sen, että kirjasta syntyy keskustelua, ja sehän on lukupiirissä tärkeintä”, Ahola sanoo.

Johannes Anyuru (s. 1979) kertoo romaanissaan ugandalaisesta isästään, joka joutui 1970-luvun alussa jättämään lentäjähaaveensa, kun Idi Amin kaappasi maassa vallan.

Isälle, josta käytetään romaanissa vain nimikirjainta P, alkoi pitkä ja vaikea vaellus pakolaisena Afrikan maasta toiseen ja lopulta Ruotsiin.

Siellä perustettiin perhe, mutta suhde poikaan jäi vaillinaiseksi koetun väkivallan ja elinikäisen muukalaisuuden kokemuksen takia. Tämä tunsi isänsä pitkään vain göteborgilaisena laivatelakan työläisenä.

Anyuru alkoi selvittää isänsä vaiheita vasta vähän ennen tämän kuolemaa. ”Kun isä kertoi tarinansa, hänestä tuli silmissäni persoona”, Anyuru kertoi HS-haastattelussa 2014.

Lyyrisessä romaanissa yhdistyvät pakolaisleirien kova todellisuus ja unelma lentämisestä, joka musertuu politiikan ja silkan huonon onnen alle.

”Romaanin jännite syntyy Anyurun kuvatessa sitä, kuinka onnettomuudet välittyvät sukupolvelta toiselle”, Oscar Rossi kirjoitti HS-arviossaan.

”Ulkopuolisuuden tuska ja lähtemättömästi ruumiiseen koodattu pelko ovat isän mutta myös pojan ainaisia seuralaisia.”

Näin löydät ensimmäisen lukupiirikirjan eli Johannes Anyurun Myrsky nousee paratiisista: lataa ja avaa HS-sovellus, avaa ”lisää”-valikko ja valitse HS Kirjasto.

Jos tilaukseesi sisältyy vain paperilehti, saat lukupiirin kirjat ja kaiken Hesarin digisisällön käyttöösi maksutta kahden viikon ajaksi osoitteessa HS.fi/lukupiiri.

Ruotsinmuslimi Johannes Anyuru halusi kirjoittaa hauskan kirjan, mutta lopputuloksessa fasistinen Ruotsi pakkosyöttää muslimeille sianlihaa, Muhammed-pilakuvia ja hermomyrkkyä