Monet asiaohjelmista ovat lähes tuplanneet katsojamääränsä – Koronapandemian aika on televisiossa jotain ”aivan poikkeuksellista” - Kulttuuri | HS.fi
Kulttuuri|Televisio

Monet asiaohjelmista ovat lähes tuplanneet katsojamääränsä – Koronapandemian aika on televisiossa jotain ”aivan poikkeuksellista”

Varsinkin uutis- ja asiaohjelmat ovat nyt kiinnostaneet katsojia. Jopa viittomakieliset, venäjän- ja saamenkieliset uutiset ovat olleet katsotuimpien ohjelmien joukossa.

Yleisradion uutislähetykset ovat keränneet miljoonayleisöjä koronapandemian aikana. Ruutukaappaus Yle Areenasta. Kuva: Yleisradio

Julkaistu: 31.3. 15:20, Päivitetty 1.4. 13:23

Koronapandemian räjähtäminen ja sitä seuranneet toimenpiteet ovat heijastuneet voimakkaasti suomalaisten televisionkatseluun.

Katselua mittaavan Finnpanelin tuoreiden tilastojen mukaan suomalaiset ovat hakeutuneet television ääreen viime viikkoina huomattavasti aiempaa ahkerammin.

Finnpanelin toimitusjohtajan Lena Brunin mukaan esimerkiksi viikolla 12 – ensimmäisellä ”täydellä koronaviikolla” eli 16.–22. maaliskuuta – televisiota katsottiin 20 prosenttia enemmän kuin vaikkapa viikolla kymmenen. Kasvua oli siis viidennes.

Vielä enemmän kasvua näkyy 25–44-vuotiaiden ikäryhmässä. Heillä television katselu lisääntyi jopa neljänneksellä.

Kaikkiaan väestö katsoi viikolla 12 televisiota 3,5 tuntia päivässä. Viime vuonna keskiarvo oli 2 tuntia 42 minuuttia päivässä.

Brunin mukaan Suomen tulokset ovat linjassa muiden Pohjoismaiden, esimerkiksi Norjan ja Tanskan kanssa.

Myös Yleisradiossa on pantu merkille kasvu. Suunnittelupäällikkö Ari Savisen mukaan kasvua on ollut viimeiset pari viikkoa, ja se pätee sekä lineaariseen televisioon että Yle Areenaan.

Erityisesti suomalaiset ovat katsoneet poikkeusaikoina uutis- ja ajankohtaisohjelmia. Tämä pätee sekä Yleisradioon että kaupallisiin kanaviin. Ihmiset selvästi janoavat tietoa.

Hurjimmalla uutisviikolla, viikolla 12, Yle TV1:n kymmenen katsotuinta ohjelmaa olivat lähes pelkkää uutista ja asiaa.

Kymmenen kärkeen kipusivat jopa viittomakieliset uutiset, venäjänkieliset uutiset ja saamenkielinen Yle Ođđasat -uutislähetys. Katsojamäärät kieppuivat kullakin 800 000 katsojan tietämillä.

Myös Ylen alueuutiset on kasvattanut katsojakuntaansa viikko viikolta. Viime viikolla se keräsi parhaimmillaan jo yli miljoona katsojaa.

Katsojamääräänsä ovat lisänneet viikko viikolta myös syventävät asiaohjelmat kuten A-Talk ja A-studio. Näiden katsojamäärät ovat lähes tuplaantuneet.

Ari Savisen mukaan katsojamäärät ovat nousseet Yleisradiossa nimenomaan TV1:ssä, joka on keskittynyt uutis- ja ajankohtaisohjelmiin.

Savisen mukaan nousu oli odotettavissa, sillä aina kun yhteiskunnassa tapahtuu, se heijastuu ajankohtaisohjelmien katsojamääriin. Mutta silti: nyt on tapahtunut jotain erityistä.

”Kyllä tämä koronan tuoma katsojalisä on ollut aivan poikkeuksellista”, Savinen kertoo.

Tismalleen samanlaista kehitystä näkyy myös MTV3:n uutis- ja ajankohtaisohjelmissa.

”Kaikki kaupalliset kanavat ovat kasvattaneet tavoittavuuttaan. MTV3-kanavan uutis- ja ajankohtaisohjelmat ovat kaikki kasvattaneet katseluaan noin 50 prosenttia verrattuna alkuvuoteen”, kertoo kaupallisen television puolestapuhujan Screenforce Suomen johtaja Anna Lujanen.

Kaikkiaan kaupallisten kanavien katselu lisääntyi viikolla 12 alkuvuoteen verrattuna 16 prosenttia.

Viihteeseen keskittyneellä tv-kanava Nelosella ei ole perinteisesti uutis- ja ajankohtaisohjelmia juuri ollut, mutta korona toi muutoksen tähänkin.

Viime viikolla kanavalla alkoi pyöriä päivittäin Ilta-Sanomien uutislähetys, johon on yhdistetty Helsingin Sanomien tiedeuutiset. Ihmisten tienjano näkyy jälleen: IS Uutiset ja HS Tiede nousi heti Nelosen kuudenneksi katsotuimmaksi ohjelmaksi:

Ja vaikka urheilutapahtumat kokivat karun äkkilopun, urheilun oma uutislähetys Urheiluruutukin tavoitti viime viikolla parhaimmillaan jopa 1,3 miljoonaa katsojaa ollen Suomen katsotuin ohjelma.

MTV3:n Tulosruudunkin katsojamäärät ovat vain lisääntyneet entisestään.

Katsojamäärien kasvu ei koske vain uutisia. Poikkeuksellisina aikoina ihmiset kaipaavat elämäänsä selvästikin viihdettä ja eskapismia.

”Katsojatilastojen perusteella näyttää siltä, että etenkin kotimainen sisältö vetää puoleensa, ja sitähän eivät kansainväliset suoratoistopalvelut juurikaan tarjoa”, kertoo Screenforcen Anna Lujanen.

Juuri koronakriisin puhjetessa alkanut MTV3:n Masked Singer Suomi on ollut alusta alkaen valtavan suosittu. Viime lauantain jakso keräsi keskimäärin vähän yli miljoona katsojaa, mikä tekee Masked Singeristä tämän hetken suosituimman viihdeohjelman.

Lauantaina alkanut MTV3:n Joonas Nordman Show kiinnosti sekin heti hyvin, samoin finaalia kohti etenevä Nelosen The Voice of Finland.

Iloinen yllätys koettiin kuitenkin tämän viikon maanantaina TV2:ssa.

Kanavalla tuotiin ruutuun taas vanha 1970-luvun suosikkisarja Tankki täyteen. Jokapäiväisen korona-ajankohtaislähetyksen jälkeen neljältä iltapäivällä alkanut sarja keräsi kertalaakista 324 000 katsojaa.

”Se on iltapäiväohjelmaksi kova luku. Kakkosella samaan ovat päässeet vain liveurheilut, eikä se muillakaan kanavilla ole tavallinen luku”, iloitsee TV2:n kanavapäällikkö Sasha Ikonen.

Ikonen joukkoineen, samoin monet urheiluun nojaavat kaupalliset kanavat, ovat olleet viime viikkoina kovan paikan edessä.

Tulevasta kesästä piti tulla ”kaikkien aikojen suomalainen urheilukesä”, kuten Ikonen asian muotoilee.

TV2:ssa oli tarkoitus näyttää muun muassa EM-jalkapalloa ja olympialaisia. Syksyllä piti tulla EM-yleisurheilua ja Jyväskylän juhlarallia, tosin niiden tilanne on vielä auki.

Ja olihan urheilutalvikin vielä kesken. Kaikki päättyi kuin seinään.

Se on iso kolaus TV2:lle, jonka ohjelmistosta urheilu muodostaa olennaisen osan. Kanavan katsojaosuus onkin painunut muutamassa viikossa 14 prosentista kahdeksaan.

Ikosen mukaan äkkikäännös on aiheuttanut suunnitteluun ”aikamoista myllerrystä.”

”Volyymin osalta meiltä katosi satoja tunteja sisältöä”, hän kertoo. Varsinkin jalkapallon ja olympialaisten jättämää aukkoa on erittäin hankala, jopa mahdoton täyttää.

TV2:ssa onkin ollut pakko pistää hihat heilumaan ja kehittää urheiluohjelmien tilalle ohjelmakarttaan jotain muuta. Tässä tilanteessa on katsahdettu varsinkin arkistojen suuntaan.

Jatkossa kanavalla näytetään vanhoja suosikkisarjoja. Tankki täyteen -sarjan jälkeen tulossa on Reinikainen, sitten kaikki neljä ”maalaiskomediaa”, kesän alussa Pirunpelto, loppukesästä Karjalan kunnailla, loppuvuodesta Taivaan tulet.

Ari Savinen näkee poikkeuksellisessa tilanteessa paljon hyvääkin.

”Tämä löytöretkien mahdollisuus on ollut kiinnostava. Olemme päässeet miettimään, mitä kaikkea hyödyntämätöntä meillä on arkistossa. Ei aina tarvitse hakea upouutta, sillä klassikkotavaralle on myös iso kysyntä.”

Aivan uuttakin on kehitelty. TV2:ssa polkaistiin pikavauhtia kasaan viikonlopun suuri liveponnistus, suomalaisten artistien musiikkiesityksille perustuva Yle Olohuone.

Ari Savisen mukaan on puhuttu, että hyvin vastaan otettua Yle Olohuonetta voitaisiin jatkaa aina toukokuun loppuun asti. Mutta varmaa se ei ole.

”Yhtä ketterästi kuin se pantiin pystyyn, voidaan päätyä muihinkin ratkaisuihin.”

Savisen mukaan Yle Olohuoneen kaltaiselle liveviihteelle olisi juuri nyt paljon kysyntää. Nyt pohditaan, voisiko ohjelma olla jatkossa jotain muutakin kuin vain musiikkia ja viihdettä.

”Tässä nyt kokeillaan. Se voisi olla vaikkapa jotakin Puoli seitsemästä tuttua, asiaa viihteellisesti. Haluamme tarjota työtilaisuuksia myös muille kuin musiikintekijöille”, Savinen kertoo.

Mairittelevista katsojatilastoista huolimatta koronaepidemia on tuonut paljon epävarmuuttakin televisioalalle.

Screenforcen Anna Lujanen kertoo, että katsojalukujen kasvusta huolimatta mainostajat ovat vetäneet kampanjoitaan pois kotimaisesta mediasta.

Hän haluaakin vedota mainostajiin: juuri nyt yritysten kannattaisi pysytellä mainonnan avulla suomalaisten seurassa.

”Kun poikkeustila on ohi ja kasvu alkaa, nähdään, mitkä yritykset ovat pysyneet hyvällä tavalla suomalaisten mielessä.”

Ylen suunnittelupäällikkö Ari Savinen uskoo, että lopulta koronakriisi sataa kaikkien ohjelmatyyppien laariin. Jos asiaohjelmat jyräävätkin nyt, kohta on muidenkin vuoro.

”Kun kriisi pitkittyy, uskon, että aallot kuljettavat yleisöä eri ohjelmatyypeille. Alkuvaiheessa informatiivinen tarve on kaikkein suurin, mutta on selvää, että jossain kohti se tasaantuu. Sitten aletaan kaivata vielä enemmän viihteellistä, fiktiivistä ja eskapistista sisältöä eristäytyneeseen elämään.”

Helsingin Sanomat on osa Sanoma-konsernia, jonka kanava Nelonen on. Oikaisu 1. huhtikuuta kello 13.23: Televisiota katsottiin viikolla 12 noin 3,5 tuntia päivässä, ei viikossa.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kulttuuri

Luetuimmat

Uusimmat