”Ei tässä hyvin käy” – Suomalaiset festivaalien järjestäjät varautuvat jo pahimpaan, mutta tapahtumia ei peruta ennen kuin päättäjät sanovat ratkaisevat sanat - Kulttuuri | HS.fi
Kulttuuri|Koronavirus

”Ei tässä hyvin käy” – Suomalaiset festivaalien järjestäjät varautuvat jo pahimpaan, mutta tapahtumia ei peruta ennen kuin päättäjät sanovat ratkaisevat sanat

Hallitukselta toivotaan pikaista päätöstä kesän tapahtumien kohtalosta. ”Mitä kauemmin joudumme olemaan tässä löysässä hirressä, sitä vaikeammaksi tilanne muuttuu”, sanoo Provinssin festivaalijohtaja Sami Rumpunen.

Vesala esiintyi viime vuonna Ruisrockin Niittylavalla. Kuva: Vesa-Matti Väärä

Julkaistu: 15.4. 12:47

Coachella, Glastonbury Festival, Roskilde Festival, Primavera Sound, Burning Man...

Lista koronaviruksen vuoksi perutuista tai lykätyistä jättifestareista kasvaa maailmalla tällä hetkellä lähes päivittäin.

Suomessa tilanne on toinen. Tähän mennessä kesän musiikkifestivaaleista peruutuksista ovat ilmoittaneet lähennä pienet tapahtumat, kuten Haapavesi Folk ja Järvenpään Puistoblues.

Lisäksi koronaviruksen vuoksi on peruttu muun muassa Porin Suomi-Areena ja loppuvuodesta järjestettävä start up -tapahtuma Slush. Keskiviikkona kerrottiin, että Sodankylän elokuvajuhlat järjestetään etänä.

Tämän hetken virallinen tieto on silti se, että kaikki isot festivaalit kesäkuun alussa Tampereella järjestettävästä Rockfestistä aina loppukesän Helsingin juhlaviikkoihin järjestettäisiin suunnitellusti.

Se on alkanut festarikansan mielestä tuntua erikoiselta ajatukselta. Siksi sosiaalisessa mediassa kysellään säännöllisesti tapahtumien kohtalosta:

Ollaanko Suomessa todella järjestämässä kesän festareita, kun niitä perutaan muualla?

Kukaan ei osaa sanoa tarkasti, kuinka kauan koronavirusepidemia jatkuu Suomessa ja milloin epidemian huippu on täällä. Nykytiedon mukaan se sijoittuisi toukokuun loppupuolelle tai kesäkuun alkuun. Päivä päivältä vaikuttaa selvemmältä, että kesällä tuskin ollaan vielä tilanteessa, jossa olisi palattu täysin normaaliin päiväjärjestykseen.

Suomen kesän isoimmat tapahtumat keräävät päivittäin yli 30 000 kävijää. Tällä hetkellä hallituksen linjaus on, että toukokuun puoliväliin saakka kaikki yli kymmenen hengen kokoontumiset on kielletty.

Hyppäys kymmenientuhansien ihmisten kokoontumisiin muutamassa viikossa on vaikealta tuntuva yhtälö. Asiantuntijat ovat nimenomaan korostaneet sitä, että kun rajoituksia aletaan purkaa, niitä pitää purkaa hallitusti ja asteittain.

HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen sanoi viime viikolla Iltalehdessä pitävänsä kesän festareiden järjestämistä hyvin epätodennäköisenä.

”Pahoin pelkään, että isot joukkokokoontumiset sallitaan viimeiseksi, kun rajoituksia puretaan. Tyypillisesti ne tulevat ensimmäisenä ja lähtevät viimeisenä, kun rajoituksia tehdään”, Lehtonen sanoi Iltalehdelle.

Sama ohjeistus on Euroopan komission jäsenmailleen julkaisemassa ohjeistuksessa koronarajoitusten purkamisesta. Rajoituksia purkaessa vasta viimeiseksi pitäisi sallia massakokoontumiset, kuten festivaalit, komission ohjeistuksessa sanotaan.

Yleisö odotti Ultra Bran keikkaa Seinäjoen Provinssi-festivaalilla vuonna 2017. Kuva: Emilia Kangasluoma / HS

Tilanteen vaikeuden myöntävät myös Suomen isoimpien festareiden järjestäjät. Ruisrockin promoottorin Mikko Niemelän mukaan tilanne on kimurantti ja suorastaan ristiriitainen.

”Maalaisjärki sanoo yhtä, mutta tämänhetkiset rajoitukset ja määräykset toista. Tällä hetkellä lähinnä odottelemme ja olemme käymistilassa.”

Ruisrock järjestetään Turussa, jossa kaupunki on ilmoittanut tällä viikolla suosittavansa massatapahtumien perumista kesä- ja heinäkuulta. Ruisrock järjestetään heinäkuussa.

Provinssin festivaalijohtaja Sami Rumpunen kuvailee samaa tilannetta vain hieman toisin sanoin.

”Mitä kauemmin joudumme olemaan tässä löysässä hirressä, sitä vaikeammaksi tilanne muuttuu meille. Olipa lopputulos mitä tahansa.”

Rumpunen korostaa, että hänen unelmansa on edelleen se, että kesän tapahtumat toteutuisivat suunnitellusti ja ilman uhkakuvia niiden negatiivisista vaikutuksista.

Rockfestistä ja monista muista Nelonen Media Liven festivaaleista vastaava promoottori Timo Isomäki yhtyy Niemelän ja Rumpusen näkemyksiin.

”Olemme hankalassa välikädessä. Tällä hetkellä emme voi tehdä mitään, ja odottelemme vain, mitä valtioneuvosto päättää.”

Elo–syyskuun vaihteessa pidettävien Helsingin juhlaviikkojen järjestämisestä vastaavan Helsingin tapahtumasäätiön toimitusjohtaja Stuba Nikula odottaa myös hallituksen päätöstä.

”Kaikkein kivointa olisi, jos viranomainen sanoisi mahdollisimman pian, voidaanko tapahtuma järjestää. Toiveemme on, että tilanne selviää huhtikuun aikana.”

Helsingin juhlaviikkojen Huvila-teltta Tokoinrannassa. Kuva: Sami Kero / HS

Tilanteen vaikeutta kuvannee sekin, että osa tapahtumajärjestäjistä pysyy varsin vaitonaisina. Flow-festivaalin järjestäjät eivät toistaiseksi halua asiaa kommentoida. Tiedottaja Susanna Hulkkonen vastaa kommenttipyyntöön tiiviisti sähköpostilla.

”Me seuraamme tilannetta aktiivisesti, ja olemme valmiuksissa toimimaan tilanteen vaatimalla tavalla. Mikäli viranomaistaho määräisi, ettei tapahtumaa voitaisi järjestää, niin tehtäisiin. Kuten aina, ilmoitamme kanavissamme välittömästi kaikista muutoksista”, Hulkkonen kirjoittaa.

Ratkaisevassa roolissa on juuri Suomen hallitukselta tuleva päätös, jota tapahtumajärjestäjät odottavat nyt kuumeisesti. Ennen sitä kukaan iso festivaalijärjestäjä tuskin tekee päätöstä tapahtumansa perumisesta.

Jos tapahtuma perutaan ennen viranomaisen päätöstä, järjestäjä kantaa perumisesta vastuun ja voi joutua maksamaan suuria summia sopimusrikkomuksista. Pelkona on se, että tässä tapauksessa kulut tapahtuman perumisesta nousisivat kestämättömän suuriksi.

Tilanne muuttuu täysin, jos viranomaiset kieltävät isot yleisötapahtumat esimerkiksi koko kesältä. Tuolloin käsillä on force majeure, sopimuksen osapuolista riippumaton, odottamaton poikkeuksellinen tapahtuma, joka estää sovitun velvollisuuden täyttämisen. Tällöin normaalit velvoitteet raukeavat, ja tapahtuman perumiseen ei liittyisi vastaavia riskejä sopimusrikkomuksista.

”Force majeuren periaate on se, että silloin kaikki nuolevat omat haavansa”, Mikko Niemelä tiivistää.

Hallituksen päätös tekisi tapahtumien perumisesta siis mahdollisimman yksinkertaista ja pienentäisi tapahtumajärjestäjille koituvia tappioita. Se ei tarkoita silti sitä, että kesän festareiden peruminen olisi halpaa puuhaa.

”Kävi miten tahansa, festariala ottaa tässä ison kolhun. Ei tässä hyvin käy alalle missään tapauksessa”, Niemelä sanoo.

Provinssin Sami Rumpunen on huolissaan erityisesti niistä tapahtumajärjestäjistä, joiden käytännössä koko liiketoiminta saattaa nojata yhden tai useamman kesätapahtuman järjestämiseen.

”On varmasti tapahtumia, joiden jatkuvuus on tämän vuoden jälkeen vaakalaudalla, kun järjestäjät eivät tiedä, onko heillä tänä vuonna lainkaan tuloja. Kuluja heillä kuitenkin on. Uskon, että nopeasti saatu tieto kesästä voisi jopa pelastaa joitain tapahtumia.”

Kaikki haastatellut korostavat, että oleellisinta olisi saada päätöksiä mahdollisimman nopeasti. Tällä hetkellä järjestäjillä menee koko ajan rahaa epävarmojen tapahtumien valmisteluun. Kulut kasvavat koko ajan, mitä kauemmin päätöstä odotetaan.

”Me tarvitsemme tiedon kesän kohtalosta mahdollisimman nopeasti”, sanoo Sami Rumpunen.

Ruisrockin Niemelä vertaa tilannetta junan liikkeellä pitämiseen: koko junaa – eli valmistelutoimia – ei voi pysäyttää, koska sen käynnistäminen uudelleen voisi olla liki mahdotonta sellaisessa tilanteessa, että kesän tapahtumien järjestäminen todettaisiinkin turvalliseksi.

Niinpä Niemelän mukaan tällä hetkellä Ruisrockin järjestämistä varten tehdään vain pakollisia valmisteluja. Hän uskoo, että iso osa festarijärjestäjistä on pistänyt säästöliekin päälle. Samaa sanoo Timo Isomäki, jonka mukaan esimerkiksi Rockfestin valmistelut ovat nyt tauolla, koska kaikki tähän mennessä vaadittavat järjestelyt tapahtuman toteuttamiseksi on jo hoidettu.

Oleellista on myös se, miten pitkälle ajalle todennäköinen päätös yleisötapahtumien kiellosta annetaan. Tanskassa päätettiin kieltää isot yleisötapahtumat elokuun loppuun saakka, mikä teki tilanteen yksinkertaiseksi kaikille kesäfestareiden järjestäjille.

”Varhainen päätös kesätapahtumista Tanskassa on surullinen perutun festarikesän takia, mutta samalla se poisti epätietoisuuden sikäläiseltä tapahtumasektorilta ja antoi runsaasti aikaa toimiin”, Rumpunen sanoo.

HS tavoitti kulttuuriministeri Hanna Kososen (kesk) kommentoimaan tilannetta sähköpostitse. Kosonen ei kommentoi, miten kesän tapahtumille käy, koska ei halua ennakoida hallituksen päätöksiä. Hän sanoo, että päätökset tehdään ”ensisijaisesti terveyden ja turvallisuuden ehdoilla”. Toiveeseen päätösten pikaisesta aikataulusta hän vastaa seuraavasti:

”Teen parhaani, että koko hallituksella on tiedossaan kesätapahtumien järjestäjien ja tapahtumapaikkakuntien näkökulma mahdollisimman hyvin. Kesätapahtumat on mittava ilmiö suomalaisessa yhteiskunnassa.”

Yhtä lailla epäselvässä tilanteessa järjestäjien lisäksi ovat niin kotimaiset kuin ulkomaisetkin artistit. Kotimaisille artisteille kesän keikkojen peruuntuminen tietäisi jälleen valtaisia tulonmenetyksiä, koska kesäfestivaalit täyttävät monilla artisteilla suuren osan koko vuoden keikkakalenterista.

Ulkomaisten artistien kohdalla tilanne on vielä monimutkaisempi. Tällä hetkellä pelkästään matkustusrajoitukset estävät käytännössä kaikkien yhtyeiden ja artistien kansainväliset kiertueet, eikä toistaiseksi ole tietoa, milloin näitä rajoituksia ollaan purkamassa.

Esimerkiksi kesäkuun alussa järjestettävän Rockfestin pääesiintyjäksi on ilmoitettu metalliyhtye Iron Maiden. Sen kotisivuilla olevassa keikkakalenterissa Suomen-keikkaa ympäröi iso joukko peruttuja tai siirrettyjä keikkoja.

Kaikki haastatellut festarijärjestäjät sanovat, että tällä hetkellä artistien kanssa käydään keskusteluja hyvässä yhteisymmärryksessä. Festarijärjestäjät kokevat olevansa artistien kanssa samassa veneessä. Ulkomaisilta artisteilta on tullut lähinnä kyselyitä siitä, onko ilmoitettu tapahtuma yhä toteutumassa.

”Sekä artistit että järjestäjät ymmärtävät tilanteen vakavuuden. Kukaan ei toimi tässä tilanteessa yksipuolisesti”, Timo Isomäki sanoo.

Nelonen Media Live ja Helsingin Sanomat kuuluvat samaan Sanoma-konserniin.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kulttuuri

Luetuimmat

Uusimmat