Dannyn Kuusamo, Kari Tapion Viisitoista kesää... – Suurelle yleisölle Ami Jaaran ääni on tutuin 70-luvun hittien taustakuorosta - Kulttuuri | HS.fi
Kulttuuri|70-vuotias

Dannyn Kuusamo, Kari Tapion Viisitoista kesää... – Suurelle yleisölle Ami Jaaran ääni on tutuin 70-luvun hittien taustakuorosta

Laulava basisti Aimo ”Ami” Jaara on kiertänyt Suomen tanssipaikkoja eri yhtyeiden kanssa 1960-luvun lopusta lähtien.

Etelään oululaislähtöisen muusikon Ami Jaaran houkutteli Frederik. Jaara on kotiutunut Lahteen hyvin.

Julkaistu: 17.4. 2:00, Päivitetty 17.4. 10:45

Koronaepidemia on tänä keväänä vienyt sekä nuorten että kokeneiden muusikoiden keikat. Sitä harmittelee myös AimoAmiJaara, jonka Helmi-orkesteri ei tässä tilanteessa pääse tanssittamaan yleisöä.

Jaaran orkesteri on viime vuodet tehnyt yhdestä kahteen keikkaa viikossa. Se riittää muusikolle, joka on jo osa-aikaisesti eläkkeellä.

”Matkat ovat niin pitkiä. Ainahan ne ovat olleet, mutta ennen oli enemmän keikkapaikkoja. Nyt joutuu ajamaan yhden keikan takia pitkiä matkoja, ja se vähän rassaa”, Jaara kertoo.

Pitkän linjan tanssimuusikko nousee kuitenkin edelleen mielellään lavalle. Yleisöäkin riittää, joskin se on muuttunut vaativammaksi.

”Ohjelmiston täytyy olla aika hemmetin monipuolista. Pitää tulla salsat ja cha-chat. Nuoremmat tanssivat tangoa ja valssia kuin vanhempikin sukupolvi, mutta he haluavat myös jotain modernimpaa, joten kaikennäköiset musatyylit täytyy osata.”

Jaara on katsellut tanssiparkettien tapahtumia yhtäjaksoisesti 1960-luvulta lähtien. Lapsena Oulussa hän hakeutui salaa tätinsä levysoittimen ja Elvis-levyjen luo, kun täti oli poissa kotoa.

Musiikista tuli elämänmittainen kiinnostuksen kohde ja ­ainoa työ, jota Jaara on tehnyt.

Ensimmäinen merkittävä kokoonpano oli Express, joka oli 1960-luvun lopussa Pohjois-Suomen suosituimpia yhtyeitä. Sen riveistä Jaaran keksi Frederik.

”Hän oli kuullut, että pohjoisessa on tällainen laulava bassonsoittaja. Hän oli juuri tehnyt Harva meistä on rautaa -kappaleen, joten suksee oli aika kova. Pyörittiin pitkin Suomenmaata, ja suurin piirtein joka päivä oli keikka.”

Frederikin houkuttelemana Jaara muutti etelään. 1970-luvun yhtyeitä olivat soulbändi Cascade sekä Kosmos, joka oli parhaimmillaan tanssipaikkojen suosituimpia esiintyjiä.

”Kun toimme musaa ihmisille pitkin metsäkyliä, he kyllä osasivat kiittää siitä. Reagointi bändin toimintaan oli ihan hemmetin hienoa. Sitä tunsi tekevänsä hyvää työtä, kun sai viedä vähän iloa heille.”

Jaaralla oli stemmalauluissa sointuva ääni. Tämä huomattiin pian myös levyteollisuudessa. Hän pääsi tekemään soololevyn vuonna 1976, mutta työllistetympi hänestä tuli taustalaulajana.

Finnhitsejä tehtiin tuolloin paljon, ja niiden kuoroihin tarvittiin miesääniä. Jaara lauloi niitä vakituisena parinaan Vesa Enne, joka oli hänen bändikaverinsa Kosmoksessa.

”Lauloimme niitä neljänä päivänä viikossa, ja se oli huippuhienoa aikaa. Äänemme sopivat loistavasti kimppaan, joten soundimme oli yhtenäinen.”

Taustalaulajien ura huipentui euroviisuissa 1979, kun Jaara ja Enne matkustivat Israeliin esiintymään Katri Helenan taustakuorossa. Katson sineen taivaan menestyi mukavasti, mutta laulukilpailuissa Jaara ei muuten ole esiintynyt eikä niistä erityisemmin perusta.

”Kilpailut menevät viihteenä, mutta ei musiikilla voi kilpailla, koska se on jokaiselle niin henkilökohtainen asia. Et voi sanoa, mikä biisi on globaalisti parempi kuin joku toinen. Jos sanot, että tuo on hieno biisi, niin jonkun toisen mielestä se ei ole sitä lähelläkään.”

Kun studiotyöt vähenivät 1980-luvulla, Jaara lähti jälleen kiertämään tanssipaikkoja. Seuraavat vuosikymmenet menivät omien yhtyeiden kanssa sekä Kari Tapion ja Anita Hirvosen taustalla.

Jaara kertoo tuolloin ajatelleensa, ettei perinteinen tanssimusiikki kuole koskaan. Väkeä kävi keikoilla niin paljon.

2000-luvulla keikkapaikkojen määrä on kuitenkin laskenut, vaikka niitä jonkin verran edelleen on. Perinteinen Suomi-iskelmä on joutunut antamaan tilaa uudemmille soundeille.

”Touhu on koneellistunut aika lailla. Totta kai ymmärrän, että koneista on joissakin tilanteissa paljon hyötyä, mutta kun tämän päivän biisejä kuuntelee, ei siellä paljon muuta kuule”, Jaara sanoo.

”Onneksi Suomessa tehdään vielä muunlaistakin musaa, mutta radiosoittoon sitä ei oikein saa. Se on minusta harmillista.”

Keikoilla perinteiset orkesterisoittimet pääsevät kuitenkin edelleen esiin. Kun lavat jälleen aukeavat, Jaarakin lähtee taas tien päälle.

”Musiikin tekeminen on minulle elämäntapa. Ei se ole vain sitä, että siitä saa rahaa. Teen sitä varmaan niin kauan kuin henki pihisee.”

Aimo ”Ami” Jaara

Syntyi 1950 Tyrnävällä. Asuu Lahdessa.

Yhtyeitä Express, Casca­de, Kosmos, JEF, Ami Jaara Band ja Amico. Pitkäaikainen jäsen mm. Frederikin, Kari Tapion ja Anita Hirvosen taustayhtyeissä. Tämänhetkisiä yhtyeitä Helmi-orkesteri sekä vuoden 2019 tangokuningas Johannes Vatjuksen yhtye.

Sooloalbumit Arkinen laulu (1976) ja Vaeltaja (1995).

Taustalaulajana lukuisissa 1970-luvun hiteissä, mm. Kari Tapion Viisitoista kesää, Katri Helenan Katson autiota hiekkarantaa, Dannyn ja Armin Tahdon olla sulle hellä, Vicky Rostin Tuolta saapuu Charlie Brown, Dannyn Kuusamo, Tapani Kansan R-A-K-A-S.

Taustakuorossa Euro­vision laulukilpailuissa Israelissa vuonna 1979, kun Suomen edustajana oli Katri Helena laululla Katson sineen taivaan.

Kirjoittanut lauluja mm. Arja Korisevan, Mika Pohjosen ja Paula Koivuniemen levyille.

Sai valtion taiteilijaeläkkeen vuonna 2016.

Täyttää 70 vuotta tiistaina 21. huhtikuuta.

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kulttuuri