Yli 500 hengen yleisötapahtumat kielletään kesä- ja heinäkuulta – Savonlinnan oopperajuhlien johtaja: ”Kova paikka festivaalille ja Savonlinnalle” - Kulttuuri | HS.fi
Kulttuuri|Festivaalit

Yli 500 hengen yleisötapahtumat kielletään kesä- ja heinäkuulta – Savonlinnan oopperajuhlien johtaja: ”Kova paikka festivaalille ja Savonlinnalle”

Pääministeri Sanna Marin (sd) ilmoitti linjauksesta hallituksen tiedotustilaisuudessa.

Savonlinnan oopperajuhlien yleisö kotimatkalla kesäillassa esityksen jälkeen. Kuva kesältä 2017.

Julkaistu: 22.4. 19:35, Päivitetty 23.4. 8:14

Hallitus on linjannut, että kaikki suuret, yli 500 hengen yleisötapahtumat kielletään Suomessa ainakin heinäkuun loppuun asti.

Hallitus ilmoitti asiasta pääministeri Sanna Marinin (sd) johdolla keskiviikkoiltana tiedotustilaisuudessa. Ilmoitusta edelsi Säätytalossa hallituksen yli kuusi tuntia kestänyt kokous, jossa käsiteltiin koronavirusepidemian takia tehtyjen rajoitustoimien jatkoa.

Tämän jälkeen hallitus meni eduskuntataloon ilmoittamaan kaikille eduskuntapuolueille, mitä kokouksessa oli linjattu.

Marinin mukaan rajoituspäätökset voidaan tehdä vain kuukaudeksi kerrallaan. Tämän vuoksi loppukesän ja alkusyksyn yleisötapahtumien kohtalosta linjataan vasta kesäkuun alussa.

Hallitus suosittelee yleisötapahtumien perumista. Varsinaisen määräyksen asiasta antavat aluehallintovirastot, jotka nojaavat päätöksissään tartuntatautilakiin.

Yleisötapahtumien kieltämisen jatkamista kesän yli osattiin odottaa. Festivaalijärjestäjät kertoivat viime viikolla HS:lle valmistautuvansa jo pahimpaan.

Osa festivaaleista ehdittiin perua jo ennen hallituksen päätöstä, esimerkiksi Ruisrockin perumisesta ilmoitettiin jo tiistaina.

Kesätapahtumien kohtalon lopullinen ratkeaminen on silti kova isku monelle tapahtumajärjestäjälle ja ylipäätään kulttuurille ja esiintyville taiteilijoille. Festivaaleilla ja muilla kesän kulttuuritilaisuuksilla on myös suuri merkitys matkailulle ja paikkakuntien talouksille.

”Tämä on kova paikka sekä Oopperajuhlille että Savonlinnalle ja Savonlinnan seudulle, mutta olosuhteet ovat mitä ne ovat, ja sen kanssa on nyt vain elettävä”, sanoo Savonlinnan oopperajuhlien festivaalijohtaja Jan Strandholm.

”Lähtökohtaisesti tietenkin toivomme, että meillä on festivaali vielä ensi vuonna. Alustavien laskelmien mukaan teemme todennäköisesti noin puolentoista miljoonan euron tappion tämän kesän festivaalin perumisesta. Se tarkoittaa sitä, että tarvitsemme myös taloudellista tukea, ensisijaisesti ministeriöltä, jotta voimme turvata ensi vuoden festivaalin.”

Strandholm kertoo, että Oopperajuhlat on jatkuvassa yhteydessä Savonlinnan kaupungin, paikallisten yrittäjien ja ihmisten kanssa. Kuukauden kestävä festivaali tuo joka vuosi Savonlinnaan valtavasti matkailijoita. Festivaalin peruuntuminen vaikuttaa siis laajasti Savonlinnan elinkeinoelämään.

”Tämä on iso asia, koska tässä puhutaan kymmenien miljoonien eurojen vaikutuksesta”, Jan Strandholm sanoo.

Pori Jazzin toimitusjohtaja Miika Ranne sanoo, että festivaalin peruminen on iso kolaus.

”Ikävä päätös, mutta toisaalta tämä oli odotettavissa. Hyvä, että saatiin nyt selkeä tieto, että ei jäänyt jossiteltavaa. Osittain on myös helpottunut olo, että tiedetään tulevasta. Tämän kanssa on nyt elettävä. Terveys on tärkeintä.”

Ison festivaalin purkaminen on monimutkainen ja aikaa vievä prosessi.

”Nettotappioita on tulossa, mutta tarkemmista summista ollaan selvillä vasta muutaman päivän jälkeen. Lähipäivinä tullaan tekemään myös laskelmat sille, kuinka paljon tarvitaan tukea, että tästä selvitään. Tässä tilanteessa on tärkeä turvata toiminnan jatkuvuus ja vaalia Pori Jazzin perinnettä.”

Pori Jazzia ei aiota siirtää syksylle. Se järjestetään ensi vuoden heinäkuussa. Pääkonsertit ovat Kirjurinluodossa 15.–17. heinäkuuta. Ranteen mukaan kesälle varattujen artistien kanssa pyritään sopimaan seuraavasta kesästä.

Porin kaupungille taloudelliset tappiot ovat merkittävät. Lisäksi alueen keskeisen kulttuuritapahtuman peruuntuminen jättää jäljelle ison henkisen tyhjiön.

”Henkinen puutostila tästä jää ainakin hetkelliseksi, kun ei päästä nauttimaan hienosta musiikista. Mutta nautitaan sitten sitäkin suuremmalla riemulla, kun se on jälleen mahdollista ja turvallista. Täytyy kääntää katseet tulevaan.”

Kansanmusiikkiin ja -tanssiin keskittyneen Kaustinen Folk Music Festivalin ohjelmajohtaja Anna-Mari Hakamäki kertoo, että festivaaliorganisaatio aikoo reagoida hallituksen linjaukseen vasta myöhemmin. ”Tiedotustilaisuuden jälkeen hallituksemme kokoontuu päättämään festivaalin toimista.”

Hakamäen mukaan tiedote päätöksistä lähetetään huomenna torstaina.

Tulevaan on Kaustisella kyllä jo varauduttu. ”Kaikenlaisia skenaarioita – niin kuin nyt kukin omassa arjessaan joutuu miettimään – on tässä jo pohdittu. Mutta avoimin ja rauhallisin mielin kuitenkin.”

Kuhmon kamarimusiikin toiminnanjohtaja Sari Rusanen kertoo, että kesäksi suunniteltu festivaaliohjelma siirretään vuodella eteenpäin, eikä festivaalia siis järjestetä tänä vuonna.

”Maaliskuuhun asti lipunmyynti meni oikein hyvin, mutta kun pandemia yltyi ja rajoitteita alkoi tulla 13. maaliskuuta, lipunmyynti tyrehtyi kokonaan.”

Festivaalin peruuntuminen aiheuttaa tietenkin taloudellista painetta.

”Tärkeintä on, että festivaalin taustayhteisö Kuhmon musiikkiyhdistys pysyy hengissä eikä mene konkurssiin. Niin kauan kuin se on olemassa, meillä on mahdollisuus tehdä tulevia festivaaleja”, Sari Rusanen sanoo. ”Ja nyt ollaan sillä tiellä, sillä meillä ei ole tälle kesälle mennyt yhtään rahaa taiteilijakuluihin.”

Ruusu Haarla (oik.) ja Julia Lappalainen toivat kesällä 2018 Tampereen teatterikesään näytelmän Turkka kuolee. Nuoret teatterintekijät tutkivat näytelmässään Jouko Turkan jälkivaikutusta.

Kesän suurin teatteritapahtuma Tampereen teatterikesä olisi tarkoitus järjestää 3.–9. elokuuta.

Vaikka Suomen hallitus onkin nyt näyttänyt vihreää valoa heinäkuun jälkeen järjestettäville festivaaleille, tekee Teatterikesän hallitus silti vielä oman päätöksensä oman tapahtumansa järjestämisestä ensi viikolla.

”On se silti hankala ajankohta, kun se on heti siinä kuun alussa. Mietimme vastuullisuutta ja sitä, mikä on tässä tilanteessa oikea ratkaisu”, Teatterikesän toiminnanjohtaja Hanna Rosendahl sanoo.

Hallitus kertoi päättävänsä vielä kesäkuun alussa, tullaanko rajoitusta jatkamaan pidemmälle kuin heinäkuun loppuun.

Rosendahlin mukaan Teatterikesän peruuttamispäätöstä ei voi venyttää liian pitkälle. Päätösten venyttäminen on kallista ja raastavaa.

”Toisaalta on tosi kestämätön tilanne, jos peruuttamisenkin päätöskin vain venyy eli sen takia meidän täytyy saada se päätös itsellekin aikaan. Toki jos ei olisi taloudellisesti hankalaa, niin kyllähän niitä linjauksia ja päätöksiä voisi odotella”, Rosendahl sanoo.

”Olen sitä mieltä, että tämä on myös aika raastavaa festarin järjestäjille, koko henkilökunnalle ja taiteilijoillekin, olla taas odottavassa tilassa vielä yksi kuukausi.”

Teatterikesää on Rosendahlin mukaan koko kevään ajan valmistelu, mutta samaan aikaan on myös jarruteltu.

”Olemme neuvotelleet jo kansainvälisten esitysten siirtämisestä vuodelle 2021. Eli jos Teatterikesä järjestetään, meillä olisi kotimainen ohjelmisto ja kotimainen ohjelmateltta.”

Tapahtuman peruuntuminen olisi luonnollisesti suuri pettymys järjestäjille ja tapahtuman kävijöille, koska Teatterikesä on monelle se tapahtuma, joka käynnistää teatterisyksyn.

”Onhan koko vuosi tehty töitä festarin eteen ja paljon ihmiset ovat sitoutuneet siihen. Meillä olisi nyt 52. vuosi. Olisi se raskas ja iso päätös, mutta siinä tapauksessa ainoa oikea”, Rosendahl sanoo.

Hän toteaa, että tapahtuman peruuntuminen tarkoittaisi äkkiseltään arvioituna ainakin 200 000 euron menetystä pelkästään palkkakuluista.

Finland Festivals ry:n toiminnanjohtajan Kai Amberlan mukaan tässä tilanteessa on vielä vaikea arvioida, kuinka pysyviä vaikutuksia kesätapahtumien peruuntuminen aiheuttaa.

Finland Festivals on kulttuuri- ja taidetapahtumien kattojärjestö, joka edustaa muun muassa Savonlinnan oopperajuhlia, Pori Jazzia Helsingin juhlaviikkoja, Kotkan meripäiviä ja Tampereen teatterikesää.

”Konkurssit ovat mahdollisia, jos todella huonosti käy. Olen kuitenkin vakuuttunut, että jos hallitus valmistelee riittävän hätäapupaketin, festivaalien elinvoima saadaan säilytettyä akuutin kriisin yli.”

Suomen festivaaleista suurin osa pieniä tapahtumia, joilla on vähän pysyviä työntekijöitä ja alhaiset kiinteät kulut. Niiden kohdalla sopimuksia ja muita maksuvelvoitteita on helpompi purkaa.

Ne voivat selvitä pienemmin vaurioin, isompien kohdalla on kyse suuremmista tappioista, vaikka viranomaisten päätöksellä vältyttäisiin sopimusrikkomuksilta.

”Esimerkiksi Savonlinnan oopperajuhlien järjestäjät ovat ilmoittaneet, että mikään muu kuin valtion suora tuki ei voi sitä pelastaa”, Amberla sanoo.

Finland Festivalsin jäsenfestivaalit ovat voittoa tavoittelemattomia. Ne ovat isoja kaupallisia tapahtumia enemmän riippuvaisia opetus- ja kulttuuriministeriön tuesta.

Amberla luottaa siihen, että valtiolla on tahtotilaa olla päästämättä toimivia tapahtumia konkurssiin kriisin vuoksi.

”Siitä olen huolissani, ymmärtävätkö ja pystyvätkö jo valmiiksi heikossa taloudellisessa asemassa olevat kunnat pitämään huolta kulttuuritapahtumistaan. Käytännössä tilanne riippuu paljon paikallisista päätöksistä.”

Musiikkitapahtumien etujärjestö LiveFIN edustaa puolestaan isompia kaupallisia festivaaleja kuten Flow-festivaalia, Ilosaarirockia ja Ruisrockia sekä muita, pääasiassa populaarimusiikin keikka- ja konserttijärjestäjiä.

Näiden kaupallisten toimijoiden selviytymisehdot ovat hieman erilaiset. Isojen festivaalien tulot tulevat koko vuoden ajalta yhdestä tapahtumasta, ja ne eivät saa julkista tukea käytännössä lainkaan.

LiveFIN hallituksen puheenjohtajan Samppa Rinteen mukaan nämä toimijat tarvitsevat kriisin vuoksi suoran liiketoiminnan tuen kiinteiden kulujen kattamiseen yritysmuotoon katsomatta.

”Toimenpiteiden tulee tähdätä myös siihen, että konserttipaikat pääsevät toimimaan heti epidemian hellittäessä ja että suurkonserttien ja festivaalien järjestäminen turvataan myös jatkossa.”

Finland Festivals ei ole kartoittanut, kuinka paljon tapahtumilla on turvaverkkonaan vakuutuksia, mutta Amberla arvioi, että sellaisia ei ole käytössä kovin laajasti.

LiveFinin Rinne puolestaan arvioi, että monella heidän jäsentapahtumallaan on peruutusvakuutus, mutta mahdolliset korvaukset riippuvat pitkälti vakuutusehdoista. Tilanne on vakuutusyhtiöillekin uusi.

Pori Jazzin yleisö nautiskeli hellesäästä ja musiikista kesällä 2018.

Tapahtumien perumisilla on valtavia rinnakkaisvaikutuksia matkailulle ja kuntien taloudelle. Esimerkiksi Pori Jazzilla on yli 27 miljoonan euron talousvaikutukset alueelle.

”Hirvittää aidosti, mitä esimerkiksi Savonlinnassa tapahtuu ravintoloille, hotelleille ja taksiyrityksille, jos oopperajuhlia ei järjestetä heinäkuussa”, Amberla sanoo.

Esittävien taiteilijoiden kannalta tilanne on myös hyvin ikävä, sillä heiltä poistuvat tärkeät foorumit toteuttaa työtään.

”Alan sisällä tällä on tietenkin tosi lamauttavia vaikutuksia.”

Finland Festivalsin toiminnanjohtaja on toiveikas sen suhteen, että tilanteesta toivutaan. Etenkin, jos rajoitukset kohdistuvat vain tälle kesälle.

”Imagohaittoja tästä ei tule, koska yleisö ja yhteistyökumppanit ymmärtävät, että globaali kriisi velvoittaa toimimaan sen mukaisesti. Tilanne voi antaa myös festivaaleille aikaa miettiä uusia strategioita ja innovaatioita tulevan varalle.”

LiveFINin Samppa Rinne on samoilla linjoilla:

”Viruksen aiheuttamat toimet ovat vaikuttaneet raskaasti tapahtuma-alaan, ja tämä jättää varmasti pitkät jäljet. Taloudellisen ahdingon vuoksi kulttuurialalla joudutaan miettimään tulevaisuutta uusin silmin. Se ottaa aikansa, mutta kyllä täältä vielä noustaan, tavalla tai toisella.”

Festivaalit|Hallituksen linjaus jätti elokuun suurtapahtumien järjestäjät ymmälleen: ”Erittäin hankalaa tässä on”, sanoo Helsingin tapahtumasäätiön johtaja

Koronavirus|”Ei tässä hyvin käy” – Suomalaiset festivaalien järjestäjät varautuvat jo pahimpaan, mutta tapahtumia ei peruta ennen kuin päättäjät sanovat ratkaisevat sanat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kulttuuri