Pulitzer-palkittu romaani kertoo lasten elämästä amerikkalaisessa 1960-luvun keskitysleirissä - Kulttuuri | HS.fi
Kulttuuri|Toimittaja suosittelee

Pulitzer-palkittu romaani kertoo lasten elämästä amerikkalaisessa 1960-luvun keskitysleirissä

Colson Whiteheadin hieno teos järkyttää, Erakot-tietokirja rauhoittaa korona-ajan eristäytymiseen väsyneitä.

Marika Riikonen: Hevostytöt, Colson Whitehead: Nickelin pojat ja Milla Peltonen: Erakot.

Julkaistu: 9.5. 13:06

Yhdysvaltalainen Colson Whitehead (s. 1969) sai juuri vuotuisen Pulitzer-palkinnon tosipohjaisesta romaanistaan, jonka mekin voimme jo lukea Markku Päkkilän suomennoksena.

Nickelin pojat (Otava) ei ehkä ole perinteisintä äitienpäivälukemista, mutta vie tanakasti todellisuuteen, jota monien mustien äitien pojat elävät. Vaikka teos sijoittuu pääosin 1960-luvun alkuun, rakenteelliseen epäoikeudenmukaisuuteen ja sattumanvaraiseen väkivaltaan perustuva yhteiskuntajärjestys on 2000-luvullakin sama.

Tiivis poikakotikuvaus on sukua keskitysleirimuistelmille. Pieksennän lomassa päähenkilö Elwood muistelee Martin Luther Kingin sanomaa vihollisen rakastamisesta ja koettaa säilyttää ihmisyytensä. Toinen vertailukohde voisi olla perinteinen poikakirja: Whitehead kirjoittaa kauhistelematta, liki hyväntuulisesti, ja se vain korostaa tapahtumien kamaluutta.

Tuoreen HS-haastattelun Colson Whiteheadista voit lukea tästä ja romaanin arvion tästä.

Elämä hevosen kanssa

En ole koskaan ollut hevostyttö. Kun olin pieni, talli oli liian kaukana vapaa-ajan viettoa varten, ja aikuisena solahdin pian tätiratsastajien kategoriaan. Silti on kiinnostavaa lukea, mitä Marika Riikonen saa aiheesta irti.

Hevostytöt (Art House) ei nimestään huolimatta ole nuorisokirja vaan esseekokoelman ja antologian hybridi: siinä on tekstiä hevosten kanssa viihtyviltä naisilta, jotka vastasivat Riikosen kyselyyn, samoin hänen pohdintaansa hevosharrastusten syistä, merkityksestä, sukupuolittumisesta ja kulttuurihistoriallisista yhteyksistä.

Yksinäinen vai yksin?

Milla Peltonen kertoo kuvailevassa ja puhelevassa tietokirjassaan Erakot (Into) ihmisistä, jotka elävät yhteiskunnan ulkopuolella tai ainakin laitamilla. Erakkouteen on monia syitä (kuten luonne, ekologisuus, uskonto ja keskittyminen luovuuteen), mutta kirjan lukemiseen juuri nyt oikeastaan vain yksi:

Kun korona-ajan sosiaaliset kontaktit ovat vähentyneet ja monet kokevat eristymisen vastenmielisenä, tuntuu rauhoittavalta tietää, että joillekin se on mieluisa elämäntapa.

Milla Peltosen HS-haastattelun voit lukea tästä.

Helmet-kirjastojen eniten varauksia keränneet teokset 17.3.–5.5.2020

Kaunokirjallisuus

1) Salman Rushdie: Kultainen talo.

2) Sadie Jones: Käärmeet.

3) Philip Teir: Neitsytpolku.

4) Michel Houellebecq: Serotoniini.

5) Lucinda Riley: Kuun sisar – Tiggyn tarina.

6) Elizabeth Strout: Olive Kitteridge.

Tietokirjat

1) Francis Fukuyama: Identiteetti.

2) Ulla-Maija Paavilainen: Suurin niistä on rakkaus.

3) Merete Mazzarella: Emmekö voisi elää sovussa?

4) Heinrich Fraenkel: Heinrich Himmler.

5) Hanna Rajalahti (ym.): Täällä Lontoo.

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kulttuuri

Luetuimmat

Uusimmat