Mäntästä löytyy barokkimaalarin harvinainen helmi: Juan de Zurbaránin Hedelmäkori ja kardoni on taiteilijan tuotannon avainteos - Kulttuuri | HS.fi
Kulttuuri|Kuvan takana

Mäntästä löytyy barokkimaalarin harvinainen helmi: Juan de Zurbaránin Hedelmäkori ja kardoni on taiteilijan tuotannon avainteos

Nuorena kuollut Juan de Zurbarán jätti jälkeensä vain muutamia teoksia. Gösta-museon teoksessa hedelmien tuoksun melkein tuntee.

Juan de Zurbarán, Hedelmäkori ja kardoni, 1643.

Julkaistu: 15.5. 11:05

Juan de Zurbarán:

Hedelmäkori ja kardoni, 1643. Gösta Serlachiuksen taidesäätiö.

Serlachius-museo Gösta, Mänttä.

Mäntän Serlachius-museo Göstasta löytyy kansainvälisestikin tarkasteltuna harvinainen barokkihelmi. Espanjalaisena asetelmamaalarina tunnetulle Juan de Zurbaránille (1620–1649) on attribuoitu eri arvioiden mukaan vain kolmesta reiluun kymmeneen teosta. Näistä yksi, Hedelmäkori ja kardoni (1643), sijaitsee Mäntässä.

Maalausta katsellessa hedelmien tuoksun voi melkein tuntea. Maalauskankaan ylle levittäytyy ristin muotoon jäsentynyt asetelma. Kristillisessä kuvastossa ehtoollisviiniä symboloivat rypäleet vyöryvät alustanaan toimivan maljan reunojen ylitse.

Niiden kyljessä on räjähtänyt granaattiomena; tumma hedelmäliha on kontrastissa etualalla olevan, aikanaan suositun raaka-aineen kardonin eli artisokan kanssa. Kaiken yllä on dramaattinen, Caravaggion mieleen tuova pimeys: aika on kulkenut, se on kypsä.

Zurbaránin tuotannon yllä on maalarin isän varjo. Francisco de Zurbarán (1598–1664) dominoi elinaikanaan Sevillan taidemaailmaa. Kaupunki oli kolo­nialistisen Espanjan kansain­välinen solmukohta, josta Zurbarán vanhemman teokset levisivät maailmalle. On mahdollista, että osa näistä on todellisuudessa Zurbaránin pojan maalaamia.

Zurbarán nuorempi tunnetaan yksinomaan asetelmistaan. Hän maalasi italialais­vaikutteiset teoksensa lyhyessä ajassa, vain reilun kymmenen vuoden aikana. Juan de Zurbarán kuoli 29-vuotiaana Sevillassa riehuneeseen ruttoon.

Taidehistorioitsijat ovat hahmotelleet Zurbaránin mahdollista tuotantoa. Taiteilijan signeeraama Hedelmäkori ja kardoni sijoittuu sen keskivaiheille. Sitä ennen Zurbaránin asetelmat ovat pelkistetympiä ja sen jälkeen ne kasvavat koossa ja monimutkaistuvat. Kun halutaan varmistua jonkin maalauksen kuulumisesta Zurbaránin tuotantoon, Hedelmäkori ja kardoni on oiva vertauskohta.

Mänttään Hedelmäkori ja kardoni päätyi vuonna 1938, jolloin vanhasta eurooppalaisesta taiteesta kiinnostunut Gösta Serlachius osti sen Tukholmasta.

Serlachius ei tosin tiennyt ostavansa Zurbaránia: maalaus oli attribuoitu tuolloin Giovanni Battista Ruoppolon (1629–1693) maalaukseksi. Serlachius-museoiden kokoelmapäällikkö Tarja Talvitie ei paljasta hankintahintaa, mutta kertoo sen olleen aikalaisittain varsin kohtuullinen.

Zurbaránin omaksumat italialaisvaikutteet ja nopea kehittyminen hämmensivät pitkään tutkijoita: taiteilijan signeerauksesta huolimatta Hedelmäkori ja kardoni attribuoitiin vasta vuonna 1985 Zurbaránille. Ruoppolon lisäksi sitä on pidetty ainakin Luca Forten (n. 1615–1670) ja Michelangelo di Campidoglion (1625–1669) teoksena.

Hedelmäkori ja kardoni on esillä Mäntässä Serlachius-museo Göstassa. Museo on tällä hetkellä suljettu, mutta avautuu jälleen 1.6.

Kuvan takana -sarja esittelee kiinnostavia teoksia suomalaisista kokoelmista.

Kuvan takana|Didrichsenin taidemuseon pihalla seisoo Henry Mooren ainutlaatuinen veistos, joka olisi jäänyt ostamatta ilman ystävyyttä

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kulttuuri