Lotta-Sofia Saahkolta meni koronan vuoksi kerralla ura, koti ja ystävät, mutta tilalle tulikin yllättäen isoisä: Nyt moni suomalainen kokee suuria tunteita kaksikon lauluvideoiden äärellä - Kulttuuri | HS.fi
Kulttuuri|Musiikki

Lotta-Sofia Saahkolta meni koronan vuoksi kerralla ura, koti ja ystävät, mutta tilalle tulikin yllättäen isoisä: Nyt moni suomalainen kokee suuria tunteita kaksikon lauluvideoiden äärellä

Jorma Saahkon omakotitalon keittiössä kajautetut laulut ovat koskettaneet syvältä koronaeristykseen suljettuja suomalaisia. ”Olo on kuin olisi puulla lyöty päähän.”, Jorma Saahko kommentoi Facebook-sivujensa suosiota.

Julkaistu: 21.5. 2:00, Päivitetty 21.5. 8:40

Valkeakoskelaisen omakotitalon alakerrassa ollaan aamuvirkkuja. Jorma Saahko, 84, on tänään tiistaina herännyt viiden aikaan ja puoli kahdeksalta hän on kavunnut yläkertaan herättämään pojantyttärensä Lotta-Sofia Saahkon, 27.

Sen jälkeen aamu on sujunut samaan tapaan kuin joka päivä jo yli viikon ajan. Isoisä ja lapsenlapsi ovat syöneet yhdessä aamupalaa ja lukeneet Lotan kannettavalta ääneen saamaansa katsojapalautetta.

Jorma ja Lotta Saahko tunnetaan nimittäin tätä nykyä paremmin Lottana ja pappana. Heidän Lotan ja Papan koronalaulut -niminen Facebook-sivunsa on noussut hetkessä someilmiöksi – tähän mennessä kaksikon lauluvideoita on katsottu puoli miljoonaa kertaa.

Kuulijapalautteen perusteella omakotitalon keittiössä kajautetut laulut ovat koskettaneet syvältä koronaeristykseen suljettuja suomalaisia.

Papan ja Lotan on toivottu saavan kutsun Linnan juhliin, ja moni ”isoisätön” on mielessään adoptoinut sympaattisen Jorma Saahkon omaksi papakseen. Moni on Saahkojen videoklippejä katsellessaan tuntenut kuin olisi päässyt kylään heidän luokseen. Keittiönkaapitkin ovat ihan samanlaista lakattua koivuviilua kuin omassa mummolassa!

”Emme yhtään osanneet tällaista suosiota odottaa. Olo on, kuin olisi puulla lyöty päähän”, Jorma Saahko sanoo.

Lotta Saahko kertoo, että hänen pappansa Jorma Saahko löytää asioista aina valoisan puolen. ”Hänen mielestään koronan takiakaan ei kannata masentua, tuleepahan laulettua”, Lotta sanoo.

Saahkot kertovat myös itse saavansa laulamisesta iloa ja energiaa. Alun perin lauluja oli tarkoitus julkaista yksi päivässä, mutta innostunut pari on joka päivä päästänyt maailmalle useamman kappaleen.

”Me aiomme jatkaa tätä niin kauan, kunnes koronavirus on nujerrettu”, Lotta ja Jorma Saahko sanovat.

Lotan ja Papan laulut -sivusto tehtiin ilahduttamaan ihmisiä epidemian keskellä, mutta sitä ei myöskään olisi syntynyt ilman koronavirusta.

Vielä pari kuukautta sitten Lotta Saahko eli unelmiensa elämää Lontoossa. Hän opiskeli päivisin maineikkaassa East 15 Acting School -teatterikoulussa, istui iltaisin kaupungin teattereissa ja julkaisi kaikesta kokemastaan Youtube-videoita.

Vaikka maaliskuussa kaikkialla Euroopassa alettiin puhua koronaepidemiasta, Saahko lähti Lontoosta vasta viimeisellä Finnairin lennolla kotimaahan. Hän uskoi vakaasti palaavansa Britanniaan heti pääsiäisloman jälkeen.

”Olikin järkyttävää kuulla, että kouluni suljetaan koko loppuvuodeksi”, Lotta Saahko kertoo.

Aluksi hän muutti vanhempiensa luo Mikkeliin ja vietti kuuliaisesti karanteenissa kolme viikkoa.

”Korona masensi, enkä saanut mitään aikaan. Tuntui, että minulta meni kerralla kaikki: ura, ystävät ja koti”, hän kertoo.

Sitten Lotta päätti muuttaa pappansa luo Valkeakoskelle. Pappala – aiemmin mummola – on hänelle rakas paikka, sillä se toimi hänen lapsuudenperheensä kotimaan tukikohtana kaikki hänen lapsuutensa vuodet, kun perhe muutti isän töiden perässä ympäri maailmaa.

”Kamala oloni alkoi helpottaa vasta papan luona, sillä hänen positiivinen elämänasenteensa tarttuu. Jos ulkona sataa, niin pappa sanoo, että sehän vain tarkoittaa, että marjapensaat saavat vettä. Hänellä on letkautus joka asiaan”, Lotta Saahko kertoo.

Yhdessä laulamisen he keksivät pari viikkoa sitten, kun isoisä käveli sisään Lotan huoneeseen kesken tämän etälaulutunnin ja laulaa lurautti kameran edessä do-re-mi-äänenavauksen.

”Videoyhteyden päässä Englannissa opettajani taputti ihastuneena papalle, ja silloin tajusin, että musiikkihan yhdistää meitä. Tähän asti olemme vaan laulaneet erilaisia lauluja, koska minä olen kiinnostunut musikaaleista”, Lotta Saahko kertoo.

”Pienet asiat eivät hetkauta sinua, koska olet ollut evakossa ja kokenut sodan ja köyhyyden”, Lotta Saahko sanoo papalleen Jorma Saahkolle.

Parivaljakko päätti alkaa esittää vanhoja kansanlauluja yhdessä, mutta se ei ollut ihan yksinkertaista. Lotta ei tuntenut kappaleita entuudestaan, pappa taas ei muistanut laulujen sanoja kokonaan eikä niitä löytynyt mistään valmiina.

”Mutta kun pappa hyräilee lauluja, hän muistaa vähän sanoja ja minä teen sitten niiden perusteella hakuja netistä”, Lotta kertoo.

”Sieltä löytyy ihan mitä vaan!” pappa komppaa.

Isoisä ja pojantytär opettelevat kappaleet korvakuulolta. Välillä videoltakin näkyy, miten pappa näyttää kädellään, että sävel menee nyt alas tai ylös. Yleensä laulua harjoitellaan 5–6 kertaa, mutta Evakon laulua piti treenata neljä päivää ennen kun se saatiin purkkiin.

”Tärkeintä meille ei ole esiintyminen, vaan yhdessä tekeminen ja se, että opin papalta lauluja ja kuulen tarinoita hänen elämästään.”

”En aiemmin tiennyt, että papan isä oli sodassa enkä sitä, että pappa lähti ensimmäistä kertaa töihin 10-vuotiaana”, Lotta Saahko kertoo.

Jorma Saahko syntyi Laatokan rannalla vuonna 1935. Kaikki muuttui, kun sota alkoi vuonna 1939.

”Tuli lähtö junalla Joensuuhun”, hän kertoo.

Evakkovuosina perhe muutti usein paikasta toiseen. Ensin Liperiin, sitten Kuusjärvelle nykyisen Outokummun lähelle, välillä asuttiin kaupan tiloissa ja koulussakin. Saahko kertoo, että talon isännät saattoivat ottaa neljäkin perhettä samaan huoneeseen asumaan. Hän muistaa, miten häntä pelotti, kun vihollisen lentokoneet jyrisivät taivaalla.

Juuri Jorma Saahkon muistelot lauluesitysten päätteeksi ovat koskettaneet monia kuulijoita. Heidän Facebook-sivunsa kommentit ovat täyttyneet evakkomatkoja, Karjalaa ja sota-aikaa koskevista kirjoituksista. Moni muistaa, miten oma äiti laittoi kotona hyvää ruokaa aina silloin, kun isä pääsi rintamalta kotiin.

”Jotkut ovat kertoneet, miten lehmät saatiin ottaa mukaan, mutta kissa jäi Karjalaan.”

Karjalan kunnailla, Soittajapaimen, Metsäkukkia, Taivas on sininen ja valkoinen ja Heili Karjalasta. Lotan ja Jorma Saahkon kameran edessä laulamat kappaleet ovat nostaneet pintaan muistoja, ja monelle on tullut tarve pohtia omia sukujuuria.

”Ihmiset ovat löytäneet toisensa, ja uusia sukulaisiakin meidän sivujemme kautta”, Lotta Saahko hämmästelee.

”Kommenteissa on myös kyselty, että mikä olikaan se vaaleanpunainen pastilli, jota ukkini aina söi. Ja muut ovat hihkuneet, että Figarol, Pectus ja Eucamenthol olivat omien isovanhempien suosikkeja”, Lotta kertoo.

Musikaalisuus on selvästi kulkenut perintönä Saahkojen suvussa.

Jorma Saahko oli kova laulamaan jo lapsena ja esiintyi aina koulun juhlissa. Saman luokan tyttö halusi hänen viereensä, koska tiesi, että Jorman mukana pysyi äänessä.

Armeijassa laulaminen jatkui.

”Kun komppania lähti torstaisin 23 kilometrin marssille, laulu raikui niin, että varmasti koko Mikkeli kuuli.”

Eläkkeellä harrastus on jatkunut monissa kuoroissa. Ja kun Saahkon vaimo kuoli seitsemän vuotta sitten, hän osti haitarin, josta oli haaveillut pikkupojasta lähtien.

”Kun ei ole enää vaimoa, mitä näpelöittää, näpelöitten haitaria.”

1990-luvulla syntyneen Lotta Saahkon aikana koulussa ei enää laulettu samaan tapaan kuin ennen vanhaan. Muun muassa Saksassa ja Kiinassa koulunsa käynyt tyttö ei tosin olisi siellä suomalaisia kansanlauluja oppinutkaan.

”Nuoret eivät ole enää niin herkkiä aloittamaan lauluja”, Jorma Saahkokin on huomannut.

Lukion jälkeen Lotta Saahko opiskeli viestintää Vaasassa ja sai valmistuttuaan hyvän työpaikan Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin viestintäjohtajana.

”Yritin kahdeksan vuoden ajan elää odotusten mukaan, mutta sydän sanoi, että olen onneton. Oikeasti halusin esiintyä, näytellä ja laulaa”, hän kertoo.

East 15 Acting Schooliin Lontoossa ei ole helppoa päästä opiskelemaan, ja Lotta uskalsi kertoa alanvaihdostaan vanhemmilleen vasta, kun oli nähnyt nimensä sisään päässeiden listalla ja musikaalinäyttelijän ammatti alkoi vaikuttaa realistiselta tulevaisuudensuunnitelmalta.

”Kouluun haki 3 000 ihmistä, ja heistä 25 pääsi opiskelemaan”, isoisä kertoo ylpeänä, vaikka harmitteleekin, että lapsenlapsi luopui hyvästä ja turvatusta toimeentulostaan Suomessa.

Aamukahvipöydässä Lotta ja pappa aina myös päättävät seuraavaksi esitettävän laulun. He ovat kirjoittaneet kuulijoiden toiveita ylös paperille, mutta isoisän mieleen on alkanut nousta lisää kappaleita menneisyydestä.

”Tänään aiomme esittää Väliaikaisen, koska se sopii niin hyvin tähän aikaan. Korona on väliaikainen vaan”, he kertovat.

Lotta ja pappa ovat tulleet aina hyvin toimeen, mutta koronaeristys on lähentänyt heitä entisestään.

”Pappa tykkää, kun minusta on hänelle seuraa. Meistä on tullut hyvä tiimi”, kertoo Lotta Saahko, jota asuu nyt isoisänsä Jorma Saahkon luona.

”Hyvin me ollaan tänne mahduttu. Lotta on avoin ja suhtautuu minuun niin hyvin. Hänellä on aina hymy poskella”, Jorma Saahko kuvailee karanteenikumppaniaan.

Lotta yrittää auttaa pappaansa arkisissa askareissa ja on ommellut tälle kasvomaskin mummon vanhalla Husqvarnalla – täysin neljän seinän sisällä kun miestä ei pysty pitämään.

Pappa pyöräilee edelleen kaupungille ruokakauppaan ostamaan valmisruokia ja karjalanpiirakoita, joita ilman ei tule toimeen.

”En tunne itseäni vanhaksi ollenkaan. Sehän riippuu ihan siitä, minkä kannan ottaa. Olen rohkea poika ja hyppään pyörän selkään. Ja etsin vaikka sitten reitin, joka ei ole liian mäkinen”, Jorma Saahko kertoo.

Molempia harmittaa, että koronavirus on Suomessa eristänyt sukupolvia toisistaan. He toivovat, että lapset ja lapsenlapset muistaisivat soitella isovanhemmilleen ja vaikka vierailla näiden pihalla.

Paljon puhutaan digiloikasta, jonka kansalaiset ovat etätöiden takia tehneet, mutta harva sentään on hypännyt yhtä pitkälle kuin Jorma Saahko, 84-vuotias, joka esiintyy päivittäin sosiaalisen median videoilla.

Tänään loikka jatkuu, sillä Saahkot lähtevät kaupoille ostamaan papalle älypuhelinta.

Sitä tarvitaan, jotta hän voi lukea Facebookin koronalaulusivujen kommentteja ja palautteita aina kun haluaa. Mutta on se tärkeä muustakin syystä.

”Vaikka Lotta palaisi Lontooseen, voimme silti aina nähdä toisemme.”

Lotan ja Papan koronalaulut -sivu löytyy Facebookista .

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kulttuuri

Luetuimmat

Uusimmat