Jukka Koskelainen: Café Cosmos eli jäähyväiset runoudelle. Aviador. 355 s.
Runoilijana, esseistinä ja Helsingin Sanomien kriitikkonakin tunnetun Jukka Koskelaisen ensimmäisen romaanin alaotsikko on ”jäähyväiset runoudelle”, mikä saa odottamaan jonkinlaista tilinpäätöstä. Olisiko romaani luettavissa manifestina, kenties runoutta vastaan?