Suomen kouluissa ei kokoonnuta tänä vuonna kevätjuhliin, ja siksi Suvivirren yhdistävää voimaa tarvitaan – Lauluyhtye teki koskettavan videon kiitokseksi opettajille ja oppilaille - Kulttuuri | HS.fi
Kulttuuri|Musiikki

Suomen kouluissa ei kokoonnuta tänä vuonna kevätjuhliin, ja siksi Suvivirren yhdistävää voimaa tarvitaan – Lauluyhtye teki koskettavan videon kiitokseksi opettajille ja oppilaille

Club For Fiven musiikkivideolla opettajat kirjoittavat Suvivirren sanoja tyhjissä luokkahuoneissa. Tämän kevään kevätjuhlissa Suvivirrellä saattaa hyvinkin olla tavallista erityisempi asema, arvelee yksi videolla mukana olevista opettajista.

Juha Viitala, Jouni Kannisto, Susanna Lukkarinen, Tuukka Haapaniemi ja Maija Sariola laulavat a cappella -yhtye Club for Fivessa.

Julkaistu: 27.5. 2:00, Päivitetty 27.5. 9:15

Tänä keväänä opettajat ympäri Suomen kirjoittavat Suvivirren sanoja taululle tyhjissä luokkahuoneissa.

Ainakin a cappella -yhtye Club For Fiven uudella musiikkivideolla. Kansainvälisestikin arvostettu yhtye viettää tänä vuonna 20-vuotisjuhliaan, ja syksyllä on luvassa ympäri Suomea kiertävä juhlakiertue. Yhtyeen Suvivirsi ehdittiin nauhoittaa helmikuussa, ja kappale julkaistiin 15. toukokuuta.

Akustinen albumi, jolla kappale on, ilmestyy syksyllä.

”Suvivirsi on aina liittynyt vapauden tunteeseen”, kertoo Club For Fiven Maija Sariola. Hänen lisäkseen yhtyeessä laulavat Susanna Lukkarinen, Jouni Kannisto, Juha Viitala ja Tuukka Haapaniemi.

Sariola on kotoisin Viitasaarelta, jossa koulussa pidetyn kevätjuhlan aikoihin käytiin myös kirkossa.

Kevät ja Suvivirsi liittyvät Sariolan mielessä tiiviisti yhteen, ja kevään tullen laulu tulee mieleen monessakin tilanteessa.

Kappaleen analysoiminen sen sijaan on haastavaa.

Suvivirsi on vähän kuin Maamme-laulu, se on aina kulkenut rinnalla”, Sariola pohtii. ”Se on liimattu osaksi kalenterivuotta samalla tavalla kuin joululaulut.”

Virteen on kirjoitettu uusia sanoituksia säännöllisin väliajoin. Tänäkin keväänä Vantaankosken seurakunta julisti kilpailun, jossa haettiin uutta säkeistöä Suvivirteen. Leikkimielinen kilpailu herätti laajalti huomiota ja ehdotuksia tuli 62.

Voittajan valitsi Helsingin piispa Teemu Laajasalo esiraadin poimimien kolmen parhaan ehdokkaan joukosta.

Kilpailun voittaneen säkeistön kirjoitti Tuuli Charalambous Kirkkonummelta.

Kun Club For Five ryhtyi laulamaan Suvivirttä, oli heille kaikille kuitenkin selvää, että kyse olisi nimenomaan laulun perinteinen, lapsuudesta tuttu versio.

”Esimerkiksi Paula Vesalan uudet sanoitukset ovat tosi ihanat, mutta vanha versio on meille läheinen”, Sariola tiivistää. ”Jokaisen täytyy tietenkin mennä sen oman tuntemuksen mukaan.”

Tulevaisuudessa on kuitenkin mahdollista, että Club For Five laulaa kappaleen myös uusilla sanoilla.

Katso Club For Fiven laulama Suvivirsi oheiselta videolta:

Video löytyy myös tämän linkin takaa.

Kappaleen videolla nähdään luokkahuoneissa kirjoittavien opettajien lisäksi, kun yhtyeen jäsenet vierailevat vanhojen opinahjojensa edessä. Maija Sariolalle tämä merkitsi Sibelius-lukiota, jota hän kävi 1990-luvulla.

”Sibelius-lukio oli minulle hirveän tärkeä ja rakas paikka. Lukioiässä tapahtuu niin paljon itsenäistymistä, identiteetti alkaa muodostumaan.”

Sariolan mukaan Sibelius-lukiota ja siellä luotuja ystävyyssuhteita on kiittäminen myös siitä, että hän on tällä hetkellä musiikkialalla.

Club For Fiven Suvivirsi ja sen video on omistettu oppilaille ja opettajille. Se tuntui luontevalta, sillä koulumaailma on isossa osassa yhtyeen jäsenten arkea omien lasten kautta. Osalla Club For Fiven jäsenistä on myös musiikinopettajan koulutus.

Sariolan oma tytär pääsee tänä keväänä 6. luokalta ja päättää alakoulun.

”Halusimme jotenkin muistaa heitä ja tehdä tässä ajassa jotain ihanaa oppilaille ja opettajille. Jotain, millä Suvivirsi voisi tulla osaksi tämän kevään juhlintaa, vaikka emme nyt saakaan niitä kevätjuhlia.”

Sariolan mielestä Suvivirren laulamisen kaltaisilla pienillä teoilla on juuri nyt tärkeä rooli.

”Ne luovat turvallisuuden tunnetta ja uskoa siihen, että kyllä tästä vielä noustaan.”

Tänä keväänä Suvivirteen voikin Sariolan mukaan aiempaa enemmän sisältyä tunne yhteisöllisyydestä ja yhdessä tekemisestä.

”Just se, että hei, yhteiskuntana me tsempataan tämä vuosi loppuun. Se, että olemme yhdessä tässä, osana ketjua ja sukupolvien jatkumoa”, Sariola miettii. ”Me tulemme selviämään tästä ja uusi kouluvuosi alkaa syksyllä, vaikka jotain poikkeusjärjestelyjä saattaakin olla.”

Yksi videolla näkyvistä opettajista on Arttu Hartikainen, Suutarilan ala-asteen apulaisrehtori ja 1. ja 2. luokkien luokanopettaja.

Hartikaisen elämässä Suvivirsi on ollut läsnä aina. Kahden opettajan lapsena hän oli jo alle kouluikäisenä mukana koulujen kevätjuhlissa, joissa Suvivirsi aina soi.

”Tiesin, että kun Suvivirsi on laulettu, niin pakataan auto ja lähdetään mökille koko kesäksi”, Hartikainen muistelee.

”Myöhemmin kun olin koululainen, etenkin yläkoulun aikaan, se merkitsi sellaista valtavaa vapautta.”

Seitsemän vuotta sitten Suvivirren kuuleminen oli toisella tavalla tunteikas hetki. Hänen yksivuotiaalle pojalleen oli edellisenä päivänä jouduttu hakemaan hengitysvaikeuksien vuoksi Lastenklinikalta lisähappea eikä Hartikainen ollut varma, pääseekö hän kevätjuhlaan ollenkaan.

Tilanne kuitenkin järjestyi, lapsi toipui ja kevätjuhlassa istui huojentunut isä.

”Valtava helpotus tuli. Kaikki päättyi loppujen lopuksi ihan hyvin.”

Hartikainen on ollut opettajana kaksitoista vuotta. Työssään hän on huomannut Suvivirren yhdistävän eri ikäpolvia: ”Se on ainoita yhteislauluja, joita kaikki pystyvät laulamaan, koska kaikki osaavat sanat.”

Apulaisrehtorina Suvivirren kajahtaminen kevätjuhlassa merkitsee sitä, että arvioinnit on annettu, seuraavan vuoden lukujärjestykset laadittu ja deadlinet saavutettu.

Toisaalta luokanopettajana kappaleen kuulemiseen sisältyy myös haikeutta, kun pienet oppilaat siirtyvät seuraavalle luokalle ja toisen opettajan valvontaan.

Suvivirren laulattamisesta kouluissa on keskusteltu Suomessa ainakin 1970-luvulta asti, jolloin virsi poistettiin erään eteläsuomalaisen koulun kevätjuhlasta.

Laulun kristillisen sanoman suhteen Hartikainen viittaa Opetushallituksen vuonna 2014 antamaan linjaukseen, jonka mukaan yhden virren laulaminen ei tee tilaisuudesta hartautta.

”Yhteislaulut ovat muutenkin sellaisia, että kaikki eivät osallistu, oli se sitten mikä tahansa laulu. Suomalaiset ovat aika jäykkiä tällaisessa yhteislaulukulttuurissa, jos verrataan vaikka Ruotsiin.”

Laulujen sanoituksiin ei Hartikaisen mielestä muutenkaan kannata jäädä liiaksi jumiin.

”Musiikin kulttuuri on sellainen, että jos joku sävelmä kiehtoo niin ei välttämättä tule miettineeksi niitä sanoja. Että onko joka ainoa sana sellainen, jonka pystyy allekirjoittamaan.”

Oppilaat eivät ole ryhtyneet kyseenalaistamaan Suvivirren sanoituksia niissä kouluissa, joissa Hartikainen on ollut opettajana. Sen sijaan joululauluista, myös sanoituksiltaan ei-uskonnollisista, syntyi jonkun verran keskustelua Hartikaisen edellisessä koulussa, jossa oli paljon muslimioppilaita. Myös isänmaalliset kappaleet kuten Lippulaulu ovat toisinaan herättäneet kysymyksiä.

Tämän kevään kevätjuhlissa Suvivirrellä saattaa hyvinkin olla tavallista erityisempi asema, Hartikainen arvelee.

”Kaikki tällaiset yhteisölliset asiat ovat nostaneet todella voimakkaasti päätään, parvekkeilla soitettiin Daruden Sandstormia ja muuta. Lenkkipolkuni varrella oli maalis–huhtikuussa nainen soittamassa haitaria iltaisin.”

”Voisin kuvitella, että Suvivirrellä olisi nyt erilainen, yhdistävä voima. Se on asia, joka on aina ollut ja joka nähtävästi tulee aina olemaan, joten sillä saattaa olla voimakkaammin paikka ihmisten mielissä nyt, kun on ollut tällainen poikkeuksellinen tilanne.”

Hartikainen toteaa, ettei nykytilannetta voi verrata sotaan, mutta kertoo sota-aikana eläneen tutun mummon kertoneen musiikin voimasta evakkomatkalla.

”He lauloivat evakkorekkojen lavoilla, ja laulu oli se yhdistävä voima. Voisin kuvitella, että se olisi nytkin.”

Tänä keväänä Suutarilan ala-asteen kevätjuhla kajahtaa etänä, keskusradion kautta.

”Pikkuisen se ehkä sitä Suvivirttä nakertaa”, Hartikainen miettii. ”Mutta sitten nämä Club For Fiven kaltaiset tempaukset tuovat siihen aukkoon täytettä.”

”Oli todella kunnia olla tässä mukana. Varsinkin tänä keväänä, kun ei ole mitään kevätjuhlaa, jossa pääsisi Suvivirttä soittamaan”, kertoo Meilahden ala-asteen musiikinopettaja Jutta Joelsson.

Hän yhdistää kappaleeseen ennen kaikkea onnellisen, vapautuneen tunteen.

”En oikeastaan ajattele Suvivirttä virtenä, vaan enemmänkin etappina. Merkkinä siitä, että nyt tämä lukuvuosi on tullut päätökseen ja tästä alkaa kesäloma.”

Tänä keväänä Joelsson on joidenkin oppilaidensa kanssa tehnyt oppilaiden koteihin lähetettävää videota, jolla oppilaat laulavat ja soittavat Suvivirttä kodeissaan tai ulkosalla.

”Siinä on mukana koulumme jousi- ja puhallinsoittajia sekä kuorolaisia, mutta myös bändisoittajia, joten siitä tulee sillä tavalla vähän modernimpi, oppilaiden näköinen versio.”

Joelssonin oma pääsoitin on piano, ja virret ovat hänen mielestään sekä hauskoja että mielenkiintoisia soitettavia.

Suvivirsi on rytmisesti hyvin tasainen, ja juuri siksi niin toimiva yhteislauluna. Harmonisesti se on kuitenkin varsin mielenkiintoinen.

Suvivirressä vaihtuu lähes joka iskulla sointu. Se ei ole sellaista peruspoppirenkutusta, vaan siinä on enemmän kuin neljä sointua”, Joelsson kuvailee. ”Soitannollisesti siinä on ollut esimerkiksi meidän koulun bändikerhon kuudesluokkalaiselle basistille aikamoinen haaste.”

Sanoitusten osalta Suvivirsi on ilman muuta aikansa tuote, Joelsson toteaa.

”Jos sanoitukset irrottaa koko tästä kontekstista, jossa Suvivirsi liittyy kevätjuhliin, ja joku nyt tekisi kappaleen näillä sanoilla ja ehdottaisi sitä laulettavaksi kevätjuhlassa, niin en usko, että kovin moni ostaisi sitä.”

Nykytilanteessa Suvivirren sanat ovat kuitenkin Joelssonille toissijaiset.

”Vaikka sitä tulee nimenomaan laulettua, niin ei sitä ajattele uskonnollisena kappaleena”, hän toteaa. ”Enemmänkin se on vain osa sitä kevätjuhlaa ja kouluvuoden päättymistä.”

Club For Fiven videota voi hänen mielestään olla kiva katsoa vaikka kevätjuhlapäivänä, kun jokainen luokka on perinteisen ison juhlatilaisuuden sijaan kerääntynyt kukin omaan luokkahuoneeseensa.

”Siinä voi katsoa tämän version ja laulaa vaikka mukana”, hän ehdottaa.

Suvivirsi on ollut aiemmin mukana Club For Fiven akustisissa konserteissa. ”Konserttikokonaisuus koostui muutenkin virsistä ja lauluista, joita olemme lapsena kuulleet paljon”, Maija Sariola (oik.) kertoo.

Nyt.fi|Muslimien vaatimuksista Suvivirren muuttamiseksi on melskattu taas syyttä koko viikonloppu – nyt raivon keskiössä on Paula Vesalan sanoittama ”uusi Suvivirsi” vuodelta 2011

Kolumni|Suvivirsi kuohuttaa – mutta entä sotaisa Lippulaulu?

Suvivirsi aiheutti palautetulvan

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kulttuuri