Näin Radiomafia muutti suomalaisnuorten elämän: Moni muistaa Salovaaran tuhmat vitsit, mutta populaarikulttuuria käsittelevä kanava myös sivisti ympäri Suomen - Kulttuuri | HS.fi
Kulttuuri|Radio

Näin Radiomafia muutti suomalaisnuorten elämän: Moni muistaa Salovaaran tuhmat vitsit, mutta populaarikulttuuria käsittelevä kanava myös sivisti ympäri Suomen

Uudessa radion dokumenttisarjassa muistellaan 30 vuotta sitten perustettua Ylen Radiomafiaa.

Radiomafian väkeä ryhmäkuvassa vuonna 1990: Alarivissä Juha Roiha (vas.), Risto Majaniemi, Juhani Kansi, Marika Kecskemeti, John Knutas. Keskellä Velipekka Pekkola (vas.), Jukka Arvassalo, Jake Nyman, Tarleena Sammalkorpi, Nadja Nowak. Ylärivissä (vas.) Ismo Nykänen, Pentti Kemppainen, Jukka Haarma.

Julkaistu: 1.6. 2:00, Päivitetty 1.6. 8:38

Kesäkuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1990 James Brownin Papa’s Got a Brand New Bag jyrähti soimaan uuden radiokanavan aalloilla. Soulin kummisetä avasi Radiomafian lähetykset.

Tätä 30 vuoden takaista mullistusta muistellaan kesän ajan Yle Puheella seitsenosaisessa Radiomafia was here -ohjelmassa.

Radiomafiaa on käsitelty aikaisemminkin sekä radio-ohjelmien että tietokirjan voimin. Tällä kertaa tarkoitus on tuoda keskiöön muistojen lisäksi kanavan vaikutus ihmisiin ja ympäröivään maailmaan.

”Fokuksessa on se, miten Radiomafia vaikutti nuorisoon ja millaisia tapahtumia kanava järjesti. Se tavoitti kuulijoita pitkin Suomea. Kärkenä ovat nyt tunnepuoli ja muistot”, kertoo toimittaja Panu Hietaneva, toinen ohjelman tekijöistä.

Leila ja Annukka oli yksi Radiomafian suosituimmista ohjelmista. Huumorikaksikko (Johanna Reenkola ja Tiina Siikasaari) seikkaili kanavalla 1995–2003.

Moni kuulija löysi kanavan kautta yhteisön, jota hänellä ei kotipaikkakunnalla välttämättä ollut. Esimerkiksi Nightwish-yh­tyeen Tuomas Holopaiselle Radiomafian Metalliliitto oli ainoa radio-ohjelma, jota hän on koskaan ystäviensä kanssa kuunnellut.

Radiomafialla oli kuulijoidensa elämään suurempiakin vaikutuksia. Apulanta-yhtye lähetti aikoinaan ensimmäisen demonsa punk-ohjelma Ilmestyskirjaan. Demo pääsi läpi, jonka jälkeen yhtyeen jäsenet lähettivät ohjelmaan väärillä nimillä kuuntelijatoiveita biisin uudelleensoitosta.

Beats&Stylesin Jaakko Manninen eli dj Control puolestaan liittyi välittömästi Teostoon saatuaan miksauksensa soittoon Leena Lehtisen elektronisen musiikin ohjelmaan Tiistain tanssi-ilta.

Kun Radiomafia aloitti toimintansa, se tuntui nuorisomusiikin tarjonnan suhteen siltä kuin olisi siirrytty soppajonosta seisovaan pöytään. Jo ensimmäisen kesän aikana äänessä oli yli 100 eri toimittajaa ja juontajaa.

”On täysin mahdotonta käsitellä kattavasti tuollaista ajanjaksoa suomalaisen yleisradiokanavan historiaa. Siksi päätettiin lähteä tutkimaan kanavan merkitystä laajemmin”, kertoo Radio­mafia was here -dokumenttisarjan toinen tekijä, tuottaja Heikki Soini.

Mitkä ohjelmat kanavan valtavasta tarjonnasta sitten nousivat esiin? ”On persoonia, jotka haluttiin ehdottomasti mukaan, kuten Pertti Salovaara ja Anssi”, Panu Hietaneva sanoo ja paljastaa, että uuden sarjan myötä Ari Peltosen luoma Anssi-hahmo palaa radioon ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin.

Ari Peltosen 1990-luvun alussa Radiomafiaan tekemä ANSSI!-ohjelma herätti ihastusta ja närkästystä. Ohjelma hyllytettiin ensin väliaikaisesti ja lopulta kokonaan.

Mafialaisten sensuroimatonta kielenkäyttöä paheksuttiin aikoinaan useaan kertaan eduskuntaa myöten, ja kohut saavatkin sarjassa oman jaksonsa.

”Kaikki ohjelmat eivät kestäisi tarkastelua enää tänä päivänä, mutta Radiomafia oli paljon muutakin kuin Salovaaran kaksimielisiä vitsejä tai Anssin kohkaamista”, Hietaneva sanoo.

”Se oli täysverinen populaarikulttuurikanava, joka sivisti nuorisoa ja ihmisiä ympäri Suomen. Kuulun itse siihen sukupolveen, jonka tarpeisiin Radiomafia perustettiin, koska nuorethan eivät kuunnelleet Ylen kanavia lainkaan. Ylellä oli vähän mummomainen maine.”

Kaksimielisiä vitsejä laukonut Pertti Salovaara kuului Radiomafian suosikkijuontajiin. Kuvassa Salovaara Radiomafian Härdelli-kiertueella Planet Fun Funissa.

Radiomafian vuodet olivat suomalaisen radiohupailun kulta-aikaa muun muassa Koe-eläinpuiston, Alivaltiosihteerin ja Leilan ja Annukan myötä. Oman jaksonsa sarjassa saavat myös kanavan legendaariset toimittajat.

Sarjaa varten tehdyissä haastatteluissa on selvinnyt, että erikoisohjelmien vetäjiä saatettiin houkutella kanavalle töihin esimerkiksi Lepakosta tai dj-keikoilta, ja alkuaikoina Radioma­fiassa oli välillä äänessä ihmisiä, jotka eivät olleet aikaisemmin edes käyneet radion toimituksessa. Mutta näin onnistuttiin saamaan suuri populaarikulttuurin tietämys saman katon alle.

Radiomafia toi musiikin mukana Suomeen myös kansainvälisemmän tavan elää.

”1990-luvun alussa ei ollut vielä paljonkaan keinoja saada tietoa ulkomaailmasta. Nuoret olivat sen tiedon varassa, mitä vanhempi ikäpolvi halusi heille kertoa. Radiomafia muutti tämän tuomalla kaikki maailman alakulttuurit aivan joka puolelle Suomea”, Heikki Soini muistuttaa.

Radiomafia-aikojen muistelu on sarjan tekijöiden mukaan herättänyt vanhoissa kuuntelijoissa niin liikutusta kuin kylmiä väreitäkin. Juuri tätä he pyrkivät myös välittämään eteenpäin.

”Meidän on tarkoitus pukea sanoiksi kanavan merkitys yleisölleen. Se unohtunut emotionaalinen vaikutus, joka nousee esiin pelkällä vuosikymmenten takaisen tunnusmelodian kuulemisella. Se on se radion voima”, Soini toteaa.

Radiomafia was here, Yle Puhe ma ja ke klo 15.02 ja Yle Areena.

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kulttuuri