Uuden supermuseon paikka Etelärannassa närästää asiantuntijoita: ”Pormestari harrastaa kiristyspolitiikkaa” – Tätä kaikkea Helsinkiin kaavaillusta museosta jo tiedetään - Kulttuuri | HS.fi
Kulttuuri|Museot

Uuden supermuseon paikka Etelärannassa närästää asiantuntijoita: ”Pormestari harrastaa kiristyspolitiikkaa” – Tätä kaikkea Helsinkiin kaavaillusta museosta jo tiedetään

Uuden Arkkitehtuuri- ja designmuseon eteneminen ilahduttaa alalla, mutta samalla osa toivoo, että suunnitelmista voitaisiin vielä keskustella. Erityisesti huolestuttaa museon kaavailtu rakentaminen juuri Etelärantaan.

Etelärannan tonttia kaavailtiin aikoinaan myös Guggenheimille.

Julkaistu: 3.6. 17:11, Päivitetty 3.6. 22:29

Tavoitteena on, että uusi Arkkitehtuuri- ja designmuseo voidaan avata yleisölle vuonna 2025. Uuden rakennuksen ulkoasusta ei kuitenkaan tiedetä vielä paljoakaan.

Designmuseon johtajan Jukka Savolaisen mukaan museorakennuksesta on lähtökohtaisesti tarkoitus järjestää arkkitehtuurikilpailu, jota aletaan pian suunnitella yhteistyössä Helsingin kaupungin sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Kaavoitus ja prosessi on hänen mukaansa suurelta osin Helsingin kaupungin päätäntävallassa.

”Lähtökohta on, että uutta museota lähdetään suunnittelemaan Etelärantaan aikaisemmin tehtyjen konseptiselvitysten mukaisesti.”

Savolainen on haluton kommentoimaan vielä arkkitehtuurikilpailun etenemistä mutta arvioi, että museorakennuksen suunnittelussa tullaan painottamaan saavutettavuutta ja ekologisia kysymyksiä.

”Museorakennuksen pitää mahdollistaa helppo lähestyttävyys. Olemme puhuneet paitsi olohuonemaisuudesta, myös keittiöstä, jossa tapahtuu. Hyvissä kotibileissähän on keittiö, johon ihmiset kerääntyvät.”

Designmuseossa vieraili viime vuonna 200 000 kävijää. Savolaisen mukaan museo on kasvanut ulos vanhoista tiloistaan.

”Rakennus ei kestä nykyistä kävijämäärää. Toisaalta näihin tiloihin ei ole myöskään mahdollista rakentaa sellaista kävijäkokemusta, jota ihmiset museoilta odottavat.”

Savolaisen mukaan perinteiset näyttelytilat eivät enää riitä. Museoiden on tarjottava esimerkiksi erilaisia kohtaamispaikkoja, joihin on mahdollista kutsua ihmisiä keskustelemaan. Hyviä esimerkkejä ovat hänen mukaansa esimerkiksi Helsingin keskustakirjasto Oodi ja Amos Rex.

Nykyinen Designmuseo tarvitsee suuremmat tilat.

Konkretiaa siitä, mitä tulevassa museossa olisi, on olemassa jo jonkin verran.

Arkkitehtuurimuseon väliaikainen johtaja Reetta Heiskanen kertoo, että Arkkitehtuurimuseo ja Designmuseo saivat viime kesänä Suomen Kulttuurirahastolta Museovisio-rahoituksen, jonka turvin suunnitellaan ja toteutetaan valtakunnallisesti toimiva A & D Oppimiskeskus.

Hankkeen alkuvaiheessa Oppimiskeskus ei ole sidoksissa mihinkään fyysiseen paikkaan, mutta tulevaisuudessa toiminta tulee saamaan tilat uudesta museosta.

”Uudessa museossa elinikäinen oppiminen tulee ihan varmasti olemaan tärkeä osa loppuun asti”, Heiskanen sanoo.

Viime keväänä julkistetussa konseptityössä määritettiin, että uusi museo toimisi pohjoismaisen hyvinvoinnin edistäjänä. ”Voisiko sanoa lippulaivana”, Reetta Heiskanen kertoo.

Uuden museon tavoitteena on osallistavuus ja jopa tulevaisuudessa suunnittelijan töitä tekevien opettaminen.

”Kävijät eivät ole pelkästään kävijöitä vaan käyttäjiä, ja toivon mukaan myös itse tulevaisuuden tekijöitä. Tarkoitus on, että uusi museo pystyisi kanavoimaan suunnittelualojen ammattitaitoa, eli tarjoamaan ammattilaisten työkaluja kaikkien käyttöön.”

Tarkoituksena olisi, että uuteen museoon ja sen sisältöihin pääsisivät vaikuttamaan kaikki suomalaiset.

”Meille ensimmäinen tehtävä on nyt miettiä, miten me mahdollistamme sen, että kaikki pääsevät osallistumaan jo tämän museon suunnitteluun.”

Arkkitehtuurimuseossa ollaan hankkeen etenemisestä erittäin iloisia. ”Tämä on meille historiallinen hetki”, Heiskanen sanoo.

Museohankkeen eteneminen ilahduttaa tekniikan tohtoria, kaupunkitutkija Kaarin Taipaletta, mutta sen toteutus herättää huolta. Taipale, joka on Sdp:n varavaltuutettu kaupunginvaltuustossa ja maakuntahallituksen jäsen, tunnetaan aktiivisena keskustelijana kaupunkisuunnittelun alalla.

”On hätä siitä, että Helsingin pormestari [Jan Vapaavuori] harrastaa siinä kiristyspolitiikkaa”, Taipale sanoo. ”Että jos museo ei tule Etelärantaan, niin sitten sitä ei tule ollenkaan.”

Kaarin Taipale

Kaupungin tämänhetkisten suunnitelman mukaan museo olisi tarkoitus rakentaa Eteläsataman alueelle osana alueen laajempaa kehittämistä.

Etelärantaan rakentaminen on Taipaleen mukaan kuitenkin ongelmallista. Hän huomauttaa, että Etelärannan laitureilla ei ole eikä ole koskaan ollut tonttia. Alue on täyttömaata, jolla sataman rantaviivaa on siirretty merelle päin.

”Ei ole ikinä tarkoitettu, että siihen rakennettaisiin. Se on rantabulevardin paikka.”

Samalle tontille kaavailtiin vuosina 2011–2016 Guggenheim-museota. Tuolloin museon arkkitehtikilpailuun tuli yli 1 700 osallistujaa.

Kilpailun tuomaristoon kuulunut professori, arkkitehti Rainer Mahlamäki sanoo kilpailun osoittaneen, että sijaintiin Etelärannassa liittyy haasteita.

”Paikka on haastava sekä kaupunkikuvan että lähiympäristön osalta. Kilpailuun osallistujilla oli ollut aika isoja vaikeuksia sen suhteen, kuinka museorakennus sidotaan ympäristöön.”

Rainer Mahlamäki

Suurimmat ongelmat liittyivät siihen, miten mahdollisen museo­rakennuksen ja Makasiiniterminaalin välinen alue saataisiin luontevasti käyttöön, Mahlamäki sanoo. Samat haasteet koskevat myös uutta Arkkitehtuuri- ja designmuseota. Siitä huolimatta Mahlamäki korostaa kannattavansa museon rakentamista Eteläsatamaan.

”Kun otetaan huomioon, että valtio on osallistumassa reilulla summalla museon toteutukseen ja että pormestari Vapaavuori on osoittanut sitoutumisensa hankkeeseen, kyllä tähän tulee nyt tarttua.”

Apulaispormestari Anni Sinnemäen (vihr) mukaan museosta on tarkoitus järjestää avoin arkkitehtuurikilpailu. Mahlamäki kannattaa kilpailun järjestämistä.

”Kyseessä on sellainen hanke, jonka arvo edellyttää avoimen kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun järjestämistä.”

Mahlamäen mukaan kilpailu tulisi järjestää kaksivaiheisena, jossa ensimmäinen, kevyempi vaihe olisi kaikille avoin. Toiseen, työläämpään vaiheeseen valittaisiin noin 10–15 kiinnostavinta kilpailutyötä.

”Usein käy niin, että yksivaiheisissa kilpailuissa vain isommat ja vakiintuneemman aseman saavuttaneet toimistot kykenevät tuottamaan riittävän materiaalin”, Mahlamäki sanoo.

”Kaksivaiheinen kilpailu on ennen kaikkea tasa-arvoistava tekijä, joka luo nuorille arkkitehdeille paremmat mahdollisuudet osallistua.”

Keskustakirjasto Oodin suunnitelleen Arkkitehtitoimisto Alan osakas arkkitehti Antti Nousjoki näkee hankkeen osana Kiasman, Musiikkitalon ja Oodin muodostamaa suurten arkkitehtonisten hankkeiden jatkumoa.

”Suomen ja Helsingin mittakaavaan kuuluu, että aina on se seuraava harppaus, jota mietitään. Seuraava suurkilpailu, johon valmistaudutaan.”

Nousjoki arvioi, että kyseessä on monen arkkitehtitoimiston unelmatoimeksianto. Hänen omassa toimistossaan kilpailua odotetaan kiinnostuneena.

Ennen kilpailua Nousjoki toivoo näkevänsä lisää julkista keskustelua siitä, mitä museon tulisi pitää sisällään.

”Todella toivon, että tämä kilpailu järjestetään sellaisella tavalla, että päästään innolla osallistumaan.”

Museon kaavailtu sijainti Etelärantaan on hänen mukaansa hyvä mahdollisuus laajentaa Helsingin ydinkeskustaa.

”Turistithan viettävät aikaansa leimallisesti Kauppatorin ympäristössä ja helsinkiläiset Merisatamassa. Avainasemassa on se, että saataisiin noiden alueiden välille jonkinlainen linkki. Tässä olisi erinomainen paikka rakentaa kiehtova julkinen rakennus.”

Arkkitehtitoimisto K2S:n osakas Mikko Summanen sen sijaan ei vielä sulkisi ikkunaa sijoittaa museo jo olemassa olevaan rakennukseen.

”Minusta se on kiinnostava mahdollisuus, jota onkin jo tutkittu. Voisiko vielä pohtia lisää, mitkä olemassa olevat rakennukset voisivat tarjota puitteet museolle? Maailmassa on paljon hienoja esimerkkejä, joissa on tehty esimerkiksi olemassa oleviin teollisuusrakennuksiin puitteet arkkitehtuurin ja designin esittelylle.”

Tärkeintä olisi ”pystyä luomaan hyvin monenlaisia kohtaamistilanteita ja interaktiivisuutta. Tiloja, joissa päästäisiin kokeilemaan ja tekemään eikä vain esittelemään asioita”, Summanen sanoo.

K2S on Summasen mukaan joka tapauksessa kiinnostunut museon arkkitehtuurikilpailusta.

”Positiivinen klangi on koko hommassa! On hienoa, että museohanke etenee viimeinkin. Vähän niin kuin aurinko paistaisi pilvien välistä synkkinä aikoina.”

Myös LPR-arkkitehtien toimitusjohtaja Veera Rautaheimo sanoo, että heillä on ”ilman muuta kiinnostusta” osallistua arkkitehtuurikilpailuun. Varsinaista näkemystä uudisrakennuksen ja vanhan muuttamisen välillä ei arkkitehtitoimistolla Rautaheimon mukaan ole.

LPR-arkkitehdit on erikoistunut korjausrakentamiseen, mutta vanhan rakennuksen muuttaminen uusiokäyttöön olisi silti kiinnostavaa, Rautaheimo sanoo.

Kaupunkitutkija Kaarin Taipaleen mukaan Vapaavuoren esittelemä toteutusmalli ei ole museon suunnittelukilpailu vaan kiinteistön kehittäjien kilpailu siitä, mitä he alueelle rakentaisivat.

”Siihen voisi siis tulla hotelli tai toimistorakennus tai ostoskeskus tai mitä vain. Ja osaksi sitä kompleksia tulisi sitten tämä museo”, Taipale selittää. ”Se olisi yksityinen kiinteistökehityshanke, jossa valtio olisi vuokralla. Kaupungilla ei olisi siinä sen kummempaa osuutta kuin että siihen tehtäisiin tontti, jota siinä nyt siis ei ole, ja jonka kaupunki myisi kansainväliselle sijoittajalle.”

Taipale on avannut ongelmaa myös viime joulukuussa Arkkitehtiuutisissa julkaistussa kolumnissaan.

”Kaupungintalon ikkunasta on katsottu ulos ja ajateltu, että siinäpä hyvä maapala myytäväksi kiinteistösijoittajille. Taustalla ovat kaikuneet monikäyttöiset ’sehän on parkkipaikka’ -kommentit. Samalla logiikalla Kauppatorikin on ostajaa odottava pysäköintialue”, Taipale kirjoittaa.

Puhelimessa Taipale painottaa, että itse rakennusta enemmän tulisi nyt keskittyä sen sisältöön.

”Nyt ollaan juuri siinä riskikohdassa, että yhtäkkiä lähdetään hirveälle laukalle rakennus edellä, ja se sisältö unohtuu”, Taipale toteaa.

Uuden rakennuksen suunnittelemisen ja rakentamisen kiirehtimisen sijaan voitaisiinkin Taipaleen mielestä ottaa mallia maailmalta, ja perustaa museo ainakin väliaikaisesti jo olemassa oleviin tiloihin. Näin pystyttäisiin keskittymään museon toiminnan ja sisällön kehittämiseen sekä hakemaan sitä, minkälaiset tilat museota parhaiten palvelisivat.

”Tässä on kaksi hyvin erilaista museota, jotka ajetaan yhteen. Miten niistä tehdään tämän vuosituhannen museo?” Taipale kysyy. ”Itse sisältö lähtisi liikkeelle ilman, että ollaan koukussa johonkin tiettyyn rakennukseen.”

Esimerkeiksi Taipale nostaa Los Angelesin modernin taiteen museon, joka aloitti varastorakennuksessa, sekä New Yorkin MoMA PS1:n, joka perustettiin vanhaan kouluun.

Uuden, erillisen museorakennuksen rakentaminen on Taipaleen mukaan vanhanaikaista eikä vastaa nykypäivän kaupunkisuunnittelua.

”Se edustaa sellaista 70-, 80- ja 90-lukujen ajattelua, jonka symbolina esimerkiksi Kiasma syntyi. Koko maailma on täynnä näitä nykytaiteen museoita, jotka syntyivät siinä vaiheessa, jossakin yksin seisovia monumentteja.”

”On tietysti hullunkurista että vanha ihminen väittää, että haluaisi hylätä vanhat ajat ja mennä uuteen päin, mutta olen täysin vakuuttunut, että uuden museon pitäisi näyttää tietä siihen, mikä on se uudenlainen rakentamisen ja muotoilun museo. Se ei ole yksinäinen kikkare, jossa on esineitä näytteillä.”

Etelärannassa tällaiseen ei ole Taipaleen mukaan mitään edellytyksiä.

”Nyt täytyy muistaa, että Etelärannasta ei ole yhdenkään rivin päätöstä missään. Se on Vapaavuoren idea, koska hän ajattelee aina tämän kiinteistökehittämisen ja turismin kautta. Tämä on hyvin taitavaa taustapeliä.”

Etelärannan sijaan Taipale näkisi uuden museon mielellään vaikkapa Suvilahden alueella, jonne myös Helsingin taidemuseo Ham on harkinnut muuttavansa Tennispalatsista. ”Suvilahden voimalahan olisi ihan mielettömän hieno”, Taipale visioi.

Suvilahtea puoltaa myös sen lähellä oleva metroasema, joka tekee paikasta helposti saavutettavan eri puolilta kaupunkia. Myös Keski-Pasila olisi samoista syistä Taipaleen mukaan museolle otollinen paikka, tai vaikkapa Vallilassa sijaitseva Konepaja.

Kaupunkitutkija Kaarin Taipale näkisi uuden museon mielellään esimerkiksi Suvilahden alueella. ”Suvilahden voimalahan olisi ihan mielettömän hieno”, Taipale visioi.

”Etsisin nimenomaan tällaisia paikkoja, jotka kaipaavat sitä kulttuuriruisketta, ja jotka saisivat lisäarvoa siitä, että sinne tulee tuollainen kansainvälistä tasoa hakeva juttu.”

Taipale palaa asiaan haastattelun jälkeen sähköpostitse katsottuaan tiedotustilaisuuden MAL-sopimuksista.

Hän kertoo ihmetelleensä joitakin tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososen (kesk) uutta museota koskevia kommentteja.

”Ministeri esittää toivomuksen, että museo rakennettaisiin PUUSTA”, Taipale kirjoittaa. ”Yritän nyt hillitä itseäni, etten sanoisi mitään sopimatonta, mutta osoittaa melkoista rakentamisen perusperiaatteiden tuntemuksen puutetta, jos esittää rakennusmateriaalia tietämättä mitään muuta tulevasta rakennuksesta.”

Myös ministerin puheet kauneudesta ihmetyttivät.

”Rakentamisessa ja sen tuloksena joskus syntyvässä rakennustaiteessa kun on kysymys lukemattomien muiden kysymysten ratkaisemisesta kuin kauneuden etsimisestä, mutta kun kaikki osuu kohdalleen, parhaimmassa tapauksessa lopputulosta joku joskus pitää kauniina”, Taipale toteaa.

Myös turismin painottamista Taipale vieroksuu.

”Olen kaupunkitutkijan näkökulmasta – erityisesti nyt covid19-pandemian vaikutuksia mietittäessä – pohtinut paljon sitä, että kaikkialla maailmassa, ei vain meillä, turistien houkuttelu on ohjannut erittäin voimakkaasti kaupunkien kehittämistä. Onko joku muu asia jäänyt varjoon? Tulisivatko turistit ehkä vielä mieluummin katsomaan kaupunkia tai museota, jota ei ole rakennettu heitä varten vaan asukkaita ja sisältöjä varten?”

Lisäbudjetti|Helsingin uusi arkkitehtuuri- ja design­museo saa valtiolta 60 miljoonan euron tuen, rahaa luvassa myös Espoon kaupunki­rataan ja Vihdintien pika­ratikkaan

Lisäbudjetti|Etelärantaan suunniteltu huippumuseo on lähempänä toteutumista kuin koskaan – Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäen mukaan se voisi avautua vuonna 2025

Rakentaminen|Helsingin uusi suurmuseo sai enimmäkseen ilahtuneita reaktioita Kauppatorilla – ”Kalasatama olisi ollut parempi paikka modernille rakennukselle”

Helsinki on valmis myymään Etelärannan arvotonttinsa uudelle supermuseolle: ”Voi tulla hotelli ja kävelykeskusta laajenisi sinne”, sanoo Vapaavuori

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kulttuuri