Kun Neuvostoliitossa kyllästyttiin harmaisiin ja tylsiin vaatteisiin, Piippa Lybeck-Lappalaisen yritys alkoi suunnitella ja viedä itään trendikkäämpiä vaatteita - Kulttuuri | HS.fi
Kulttuuri|80-vuotias

Kun Neuvostoliitossa kyllästyttiin harmaisiin ja tylsiin vaatteisiin, Piippa Lybeck-Lappalaisen yritys alkoi suunnitella ja viedä itään trendikkäämpiä vaatteita

Mummon perintö on kulkenut mukana läpi Piippa Lybeck-Lappalaisen uran vaatesuunnittelijana, yrittäjänä ja muotitaiteen professorina.

Piippa Lybeck-Lappalainen on viettänyt suuren osan keväästä ja kesästä Isossa Koivusaaressa, joka on ollut hänen sukunsa omistuksessa jo neljässä polvessa.

Julkaistu: 5.6. 2:00, Päivitetty 5.6. 10:30

Koronakaranteenissa aamu on alkanut pienellä erimielisyydellä kissan kanssa. 7-vuotias bengali yritti tuoda saalistamansa hiiren sisään, mutta Piippa Lybeck-Lappalainen sanoi ei.

”Melkoinen paisti se oli”, hän naurahtaa.

Lybeck-Lappalainen on viettänyt suuren osan keväästä ja kesästä Isossa Koivusaaressa, joka on ollut hänen sukunsa omistuksessa jo neljässä polvessa. Ensimmäiset kaksi huvilaa sinne rakennettiin 1920-luvulla.

Siellä Lybeck-Lappalainen vietti myös lapsuutensa kesät marjoja poimimassa ja perunatalkoissa.

Sodan jälkeen muutama tontti saaren toiselta reunalta oli pakko myydä. Lybeck-Lappalaiselle jäi silti vielä pari hehtaaria ”kovaa puuta”, ja sellaisella alueella kelpaa kissankin villinä juosta.

”Olemme täällä paljon, vaikka olemmekin jo vähän vanhoja. Huomenna tulee puutarhuri auttamaan. Yritämme pitää paikan kunnossa.”

Epäilemättä tarkkuus ja esteettinen silmä näkyvätkin pitkän uran vaatesuunnittelun, -teollisuuden ja muodin parissa tehneen Lybeck-Lappalaisen kaikessa toiminnassa.

RAKKAUS kauniisiin vaatteisiin ja niiden suunnitteluun heräsi varhain. Lybeck-Lappalainen kertoo, että hänen äitinsä ja äidin äitinsä olivat hyviä ompelemaan – ja ommeltavaa riitti.

”Meillä neljällä sisaruksella oli hienoja vaatteita jo lapsena. Luimme paljon muotilehtiä ja mummo valitsi kanssamme kivoja malleja.”

Ajatus urasta vaatesuunnittelun parissa rakentui pitkälti tämän perinnön varaan. Isä oli Imatran Voimalla sähköosaston johtajana ja olisi toivonut, että tyttäriä olisi kiinnostanut vähän enemmän matematiikka.

16-vuotiaana Lybeck-Lappalainen sai äidiltään ensimmäisen kerran rahaa edustavan kävelypuvun ostamista varten. Tytär sai tehdä valinnan ja ostoksen ihan itse. Tietysti Stockmannilta.

Isältään Lybeck-Lappalainen kysyi, voisiko hakea Ateneumin muotilinjalle. Isä antoi luvan, vaikka epäilikin tyttärensä onnistuvan pääsykokeissa. Tytär pääsi sisään, ensimmäisellä yrittämällä.

Muotisuunnittelija Piippa Lybeck-Lappalainen sanoo olevansa konservatiivisen tyylin vaalija, jolle hyvät ja kestävät materiaalit sekä tekninen osaaminen ovat tärkeintä.

SUORAAN koulunpenkiltä Lybeck-Lappalainen aloitti työt vaatesuunnittelijana Turolla 1960. Työ oli mielenkiintoista, sitä oli paljon ja se piti sisällään paljon matkustelua. Se oli nuoren naisen mieleen, ja reissuilta tarttui mukaan muotia myös itselle.

Hän oli muun muassa Saksassa harjoittelussa, ja siellä hän oppi kielen. Lisäksi Lybeck-Lappalainen puhuu muodin kieliä, italiaa ja ranskaa.

Lybeck-Lappalainen avioitui vuonna 1963 ja muutti miehensä Risto Lappalaisen sukujuurille Kuopioon. Neljä vuotta myöhemmin he perustivat Piretta-nimisen vaatetusalan yrityksen toisen pariskunnan kanssa.

”Alkuvaihe oli Suomessa taloudellisesti tiukkaa aikaa. Piti olla kekseliäs ja hyödyntää heti erilaiset tilaisuudet ja oivallukset. Onneksi meillä oli jo silloin hienoa suomalaista muotia, emmekä eläneet pelkästään Pariisin varassa.”

Ja kun Vaatetusteollisuuden Keskusliitto Vateva piti messuja, Piretta oli Lybeck-Lappalaisen mukaan vahvasti esillä ja loisti uusilla ideoillaan.

”Silloin minä tosin olin enää design-osaston pomona ja ideat tulivat suunnittelijoiltamme. Yksi nerokkaimmista oli Ritva-Liisa Pohjalainen.”

Piretta vei paljon tuotteita Neuvostoliittoon. Naapurissa oli huomattu, etteivät harmaat ja tylsät vaatteet enää vetele, joten Suomessa perustettiin oma suunnittelu- ja valmistusosasto, joka kehitteli trendikkäämpiä vaatteita itään.

TYÖLÄÄN ja riitaisan sukupolvenvaihdoksen yhteydessä Lybeck-Lappalainen miehensä kanssa myivät osuutensa yrityksestä 1987 ja muuttivat Helsinkiin.

1990-luvun loppupuoliskolla Lybeck-Lappalainen toimi yhtenä tasavallan presidentti Martti Ahtisaaren puolison Eeva Ahtisaaren luottosuunnittelijoista.

”Olin harva se viikonloppu Mäntyniemessä uusien kankaiden kanssa. En ole tullut laskeneeksi, kuinka monta asua teimme, vaikka päiväkirja ajalta onkin olemassa.”

Vuosituhannen taitteessa Lybeck-Lappalainen toimi viisi vuotta Taideteollisen korkeakoulun muotitaiteen professorina. Silloin opetusta uudistettiin ja kansainvälisiä kontakteja rakennettiin oman työn ohella niin paljon kuin mahdollista, Lybeck-Lappalainen kertoo.

”Ne olivat työntäyteiset vuodet. Lopulta olin aika väsynyt ja terveyskin alkoi tulla vastaan, vaikka kyllä tässä vielä pystyssä pysytään.”

LYBECK-LAPPALAINEN uskoo edelleen samoihin arvoihin kuin uraansa aloittaessaan. Hän sanoo olevansa konservatiivisen tyylin vaalija, jolle hyvät ja kestävät materiaalit sekä tekninen osaaminen ovat kaikki kaikessa.

Nykyinen elastaanin käyttö on tehnyt Lybeck-Lappalaisen kuvailemista taidoista yhä harvinaisempia. Hän ei ole innostunut hysteriasta, jolla kaikkea halpaa ja heikkolaatuista halutaan koko ajan lisää.

”Tärkeintä on ompelutaito ja kaavojen osaaminen. Se, että saumat ovat paikoillaan ja ihminen sinne sisään sopiva.”

Piippa Lybeck-Lappalainen

Syntynyt Helsingissä 1940.

Valmistui vaatesuunnittelijaksi Ateneumin muoti­linjalta 1960.

Työskenteli valmistumisensa jälkeen vaateyritys Turossa, kunnes perusti miehensä Risto Lappalaisen ja toisen pariskunnan kanssa Piretta-nimisen vaatetusalan yrityksen Kuopiossa 1967.

Piretta Oy:lle myönnettiin Valtakunnallinen yrittäjäpalkinto 1974. Myivät osuutensa Piretta-yrityksestä 1989.

Taideteollisen korkeakoulun muotitaiteen professori 1998–2003.

Asuu Helsingissä. Naimisissa, kaksi lasta ja neljä lastenlasta.

Täyttää 80 vuotta 5. päivä kesäkuuta.

Juhlii merkkipäiväänsä perhepiirissä.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kulttuuri