Henkistynyt pankkiiri hankki kokoelmaansa myös henkioppaiden opastuksella maalattuja töitä: Elämyksellinen näyttely nostaa esiin julkisuudessa harvoin nähtyjä teoksia - Kulttuuri | HS.fi
Kulttuuri|Näyttelyarvostelu

Henkistynyt pankkiiri hankki kokoelmaansa myös henkioppaiden opastuksella maalattuja töitä: Elämyksellinen näyttely nostaa esiin julkisuudessa harvoin nähtyjä teoksia

Villa Gyllenbergin taidekokoelma heijastaa vahvasti perustajansa Ane Gyllenbergin esoteerista maailmankuvaa.

Salatun tiedon tie -näyttelyn initiaatiopolun viimeinen huone on valoisa. Akseli Gallen-Kallelan Ad Astran (1907) vasemmalla puolella on Sakari Tohka pronssinen Enkeli (1939) ja oikealla puolella Tohkan Excelsior (ajoittamaton). Villa Gyllenberg / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön kokoelma.

Julkaistu: 5.6. 14:11

Maalaustaide

Salatun tiedon tie 11.10. saakka Villa Gyllenbergissä (Kuusisaarenpolku 11). Ke, la–su 12–18.

Taiteen- ja uskonnontutkija Nina Kokkisen suunnittelema näyttely Salatun tiedon tie – esoteerisuus Suomen taiteessa 1890–1950 kokoaa yhteen sellaisia esoteerisuudesta kiinnostuneiden taiteilijoiden teoksia, joissa esoteerisuuden vaikutus näkyy eri tavoin. Uusia näköaloja avaava näyttely pohjautuu pitkälti Villa Gyllenbergin taide­kokoelmaan ja näin kunnioittaa samalla museon perustajan Ane Gyllenbergin perintöä.

Pankkiiri Ane Gyllenbergin (1891–1977) maailmankuva perustui paitsi kodista perittyyn kristillisyyteen myös myöhemmin omaksuttuun vapaamuurariuteen ja antroposofiaan. Ennen kuolemaansa hän laati perustamalleen säätiölle ohjeet, joiden mukaan sen toiminnan tulee suuntautua ensisijaisesti henkisyyden edistämiseen.

Ilona Harima: Pohjoinen tie, 1948, guassi. Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö.

Henkisyys on näkyvästi läsnä myös Gyllenbergin taidekokoelmassa, johon sisältyy monia ­aiheiltaan uskonnollisia teoksia eri aikakausien länsimaisesta taiteesta buddhalaisiin veistoksiin. Myös kokoelmassa hyvin edustettuna olevan Helene Schjerfbeckin modernismista paljastuu tässä yhteydessä uusia sisäistyneempiä merkityksiä.

Esoteerisuus kätkee sisäänsä suuren määrän toisilleen sukua olevia aatteita ja liikkeitä, kuten teosofia, spiritualismi, antroposofia, astrologia ja ruusuristiläisyys. Niitä yhdistää käsitys korkeammasta ja salatusta tiedosta, jonka voi tavoittaa vain initiaa­tion kautta, joko seuraamalla tietynlaisia kaavoja tai polkuja.

Torsten Wasastjerna: Kun luonto nukkuu, henki valvoo, 1898-99. Enkelit, öljy kankaalle, Ruusu-Risti ry. Maisema, sekatekniikka kankaalle, Yksityiskokoelma.

Tiedon etsijä voi myös saada apua kokeneemmilta mestareilta tai korkeammilta olennoilta. Yhteistä on myös kriittinen suhde institutionaalisiin uskontoihin sekä pyrkimys yksilölliseen pyhyyden kokemiseen.

Myös taiteellinen työskentely voidaan nähdä henkisen kehityksen ja kilvoittelun polkuna, mikä sai monet taiteilijat kiinnostumaan esoteerisuudesta 1800-luvun lopussa ja etenkin 1900-luvun alkupuolella.

Tunnetuista suomalaisista esimerkiksi Hugo Simbergin, Magnus Enckellin ja Akseli Gallen-Kallelan tuotantoon kuuluu elämän arvoituksellisuutta käsitteleviä teoksia. Vuonna 1927 Tyko Sallinen maalasi renessanssivaikutteisen triptyykin Totuus, veljeys, laupeus. Vapaamuurarien tilaustyö päätyi kuitenkin Gyllenbergin kokoelmaan.

Valonsäde osoittaa Ester Heleniuksen Enkelin päätä (1929, öljy kankaalle), joka kuuluu Tampereen taidemuseon kokoelmaan. Keskellä Ilona Hariman öljymaalaus Kirkastunut (1939, Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo) ja oikealla Magnus Enckellin Siivet (1923, öljy kankaalle), joka on lainassa Turun taidemuseosta.

Monella vähemmän nimekkäällä taiteilijalla oli syvempi suhde esoteerisuuteen. Yksi heistä oli Ilona Harima, aktiivinen teosofi, joka maalasi sädehtiviä itämaisvaikutteisia miniatyyreja henkioppaiden opastuksella ja sai työhönsä neuvoja myös ruotsalaiselta Hilma af Klintiltä. Toinen kiinnostava tekijä on Edwin Lydén, jonka maalaukseen Ihminen (1935) tuntuu sisältyvän koko moniasteinen initiaatiopolku kiinteästä maailmasta eteerisiin sfääreihin.

Edwin Lydén: Ihminen, n. 1935, öljy kankaalle. Teos on lainassa yksityiskokoelmasta.

Nina Kokkinen on rajannut kokonaisuuden figuratiiviseen ilmaisuun, vaikka esoteerisuudella oli merkittävä osuus myös 1900-luvun alussa syntyneen abstraktin taiteen syntyvaiheissa. Tästä olisi voinut muistuttaa vaikka muutamalla Lydénin abstraktiolla.

Näyttely jakautuu kolmeen sitä varten rakennettuun huoneeseen, jotka ehdotetussa järjestyksessä katsottuina muodostavat kuvitteellisen initiaatio­polun. Ensimmäisen huoneen teokset liittyvät itsensä tuntemiseen, toisen pelkoihin ja symboliseen kuolemaan.

Kolmannessa ja valoisimmassa huoneessa saavutaan koko prosessin päämäärään, valaistumiseen tai sielun ylösnousemukseen. Huonetta hallitsee alttaritaulun tapaan ripustettu Ad Astra (1907), Gallen-Kallelan symbolistinen maalaus.

Tummasävyisen näyttelyarkkitehtuurin raskautta ja seinätekstien ajoittaista naiiviutta ei kannata säikähtää. Elämyksellisyyttä tavoitteleva kokonaisuus herättää paljon ajatuksia taiteen tekemisen lähtökohdista ja tavoitteista samalla kun se nostaa esiin teoksia, joita on nähty julkisuudessa harvoin, jos koskaan.

Monet teoksista ovat kiinnostavia myös sellaisinaan, näyttelyn esoteerisen kehyksen ulkopuolella.

Meri Genetzin ajoittamaton Omakuva (öljy kankaalle) katsoo kävijää tummasävyisessä huoneessa myös peilestä heijastuen. Teos kuuluu yksityiskokoelmaan.

Pääasiassa uskonnollisen kuvaston runsaudesta erottuvat esimerkiksi Meri Genetzin hypnoottisen ekspressionistiset omakuvat sekä Eva Törnwall-Collinin monitulkintainen muotokuva runoilija ja kirjailija Rabbe Enckellistä.

Eva Törnwall-Collin: Rabbe Enckellin muotokuva, ajoittamaton, öljy kankaalle. Pro Artibus -säätiö.

Ja mitä mahtoi liikkua Oscar Parviaisen mielessä Roomassa vuonna 1914 kun hän pingotti suuren kankaan ja maalasi sille Kapusiinimunkkien pääkalloja täynnä olevan hautakammion?

Oscar Parviainen: Kapusiinimunkkien hautakammio, 1914, öljy kankaalle. Joensuun taidemuseo, Anna-Lisa ja Arnold Glaven kokoelma.

Tuore tutkimus paljastaa taiteilijoiden salatut aatteet: Pekka Halonen sai yhteyden kuolleeseen veljeensä ja spiritualismi lumosi myös Gallen-Kallelan ja Simbergin

Meedioita ja megnetisteja: suomalaistaiteilijoista paljastuu uusia puolia Tarvaspäässä lauantaina avautuvassa näyttelyssä

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kulttuuri