Rovaniemellä kasvaneen ja Oulussa asuvan Katri Rauanjoen (s. 1973) romaani Lenin-setä ei asu enää täällä (S&S, 2019) vie matkalle äärimmäiseen pohjoiseen, Huippuvuorille, kuten kustantaja kuvaa tiedotteessaan. Venäläisten asuttama Pyramiden oli neuvostoaikaan elinvoimainen kylä, jossa tehtiin työtä, tanssittiin Kulttuuritalolla, rakastuttiin ja itkettiin.
”Karu ja ankara luonto piirtää ääriviivoja paikasta, jonka nykyisyys on tyystin eri: kylän rakennukset on suljettu yhtä lukuun ottamatta ja talvella, turistien mentyä, kylää asuttaa vain viisi ihmistä”, kirjasta kerrotaan.
”Yksi heistä on suomalainen Kiril, joka on tullut talven ylittävälle matkalle menneisyytensä ajamana. Vaikka tilaa on paljon, elinpiiri kylmyyden, pimeän ja lumen keskellä on pieni. Muut kysyvät: Miksi tulit tänne, Kiril?”
Vuosikymmenten takaa palaavat kaipauksen suolaamat muistot, kustantaja lupaa, mutta liki on myös autioiden rakennusten kätkemä menetys. Kiril kysyy: Miksi sinä jäit?
Lenin-setä ei asu enää täällä on ”maailmojen välinen romaani siitä, kuinka ihminen aina etsii vapautta mutta tarvitsee laumaa”.
Omiksi kirjallisiksi nautinnoikseen Katri Rauanjoki mainitsee esimerkiksi Rosa Liksomin, Kurt Vonnegutin, Orhan Pamukin, Enki Bilalin, Susinukke Kosolan ja Toni Morrisonin teokset.
”Kaikkea tarkkanäköistä ja vähän vinoa”, hän luonnehtii ilon aiheitaan.
