Saksalainen prinssi kertoo, kuinka upouusi Suomi tarjosi hänelle kruunua - Kulttuuri | HS.fi
Kulttuuri|Sarjakuva-arvostelu

Saksalainen prinssi kertoo, kuinka upouusi Suomi tarjosi hänelle kruunua

Uudessa sarjakuvassa Suomi asettuu vaihteeksi Euroopan poliittiselle kartalle pikemmin lännen kuin idän kannalta.

Hessenin prinssistä oli vähällä tulla Suomen kuningas Väinö I.

Julkaistu: 7.6. 2:00

Sarjakuvat

Anssi Rauhala ja Matti Nieminen: Väinö I – Suomen kuningas. Täysi käsi. 72 s.

Oltaisiinko Suomessa yhtä kiinnostuneita muiden maiden kruunupäistä, jos meillä olisi omia? Sisällissodan jälkeen vuonna 1918 Suomesta tehtiin hetken aikaa kuningaskuntaa. Viime vuosina hanketta on muisteltu enemmän kuin vuosikymmeniin.

Suomen kannalta vaiheet tunnetaan hyvin, mutta Anssi Rauhalan piirtämä ja Matti Niemisen käsikirjoittama sarjakuvakirja Väinö I – Suomen kuningas avaa tapahtumiin tuoreen näkökulman. Ne kertoo Hessenin prinssi Friedrich Karl, jota haettiin hommaan Saksasta.

Tarina alkaa, kun posti tuo Friedrich Karlille tarjouksen Suomesta. Tuntuu hassulta, että moinen tarina alkaa niin arkisesti. Prinssi hankkii Suomea käsitteleviä kirjoja, ihastuu maahan nopeasti eikä voi kieltäytyä tarjouksesta.

Kuninkuus ei ole mikä tahansa duuni. Hommaa tarjoaa Suomen hallitus, mutta nimitys pitää kierrättää eduskunnassa, joka on repaleinen sisällissodan jäljiltä. Sosiaalidemokraattien kansanedustajia on vankilassa ja maalaisliitto hylkii koko asiaa.

Prinssin vaimo Margarethe on Saksan keisari Wilhelmin sisko ja muutenkin Saksan näkemyksellä on asiassa painoa. Ensimmäinen maailmansota on käynnissä ja Britanniakin työntää lusikkansa soppaan.

Jälkisanoissaan Matti Nieminen kertoo innostuneensa aiheesta vuonna 2015 Anders Huldénin kirjan Kuningasseikkailu Suomessa 1918 (1988) pohjalta. Käsikirjoitusta varten hän perehtyi myös muihin lähteisiin.

Harrastajahistorioitsijalta lienee viisasta kertoa asiat tiiviisti ja kiihkottomasti. Ehkä Nieminen olisi kuitenkin voinut rohjeta rakentaa hieman syvempää henkilökuvaa osavaltiotason prinssistä, josta tuli melkein ihan toisen maan kuningas.

Vaikka Friedrich Karl kertoo itse tarinaansa, hän ei juuri paljasta, mitä päässään liikkuu poliittisen puntaroinnin lisäksi. Tarina on dramatisoitu fiktioksi, joten tulkinnanvapauksiin olisi ollut varaa.

Kokenut sarjakuvapiirtäjä ja kuvittaja Anssi Rauhala noudattaa samaa kiihkotonta linjaa. Piirrokset palvelevat tarinaa. Taustat ovat joskus niukkoja, liki olemattomia, mutta välillä Rauhala herkuttelee rakennusten ja maisemien yksityiskohdilla.

Eipä kiihkottomuus ole koskaan pahe poliittista historiaa käsitellessä. Ja suomalaisen aiheen katsominen ulkopuolisesta näkökulmasta kiinnostaa. Kapaloikäinen Suomi asettuu vaihteeksi Euroopan poliittiselle kartalle pikemmin lännen kuin idän kannalta.

Kotimainen historia ja sen henkilöiden käsittely on yleistynyt viime vuosina sarjakuvissa. Siinä lajityypissä Väinö I löytää oman paikkansa.

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kulttuuri