Banaani matkaa kauppaan yli 12 000 kilometrin takaa kuukauden ajan – Ehkä olisi hyvä, jos kuluttajakin tietäisi sen matkan vaiheet, pohtivat nuoret suunnittelijat - Kulttuuri | HS.fi
Kulttuuri|Design

Banaani matkaa kauppaan yli 12 000 kilometrin takaa kuukauden ajan – Ehkä olisi hyvä, jos kuluttajakin tietäisi sen matkan vaiheet, pohtivat nuoret suunnittelijat

Designmuseon tuore näyttely antaa monta näkökulmaa matkustamiseen – eikä ajoitus voisi olla osuvampi.

Banana Storyn ehdotus uudenlaiseksi elintarvikemerkinnäksi on todella pitkä. Näyttelyssä se on esillä erillisenä vitriinissä.

Julkaistu: 17.6. 10:39

Vuonna 1943, syyskuun 30. päivänä, nuori tanskalainen arkkitehti jätti funkistalonsa Charlottenlundissa Kööpenhaminan pohjoispuolella ja astui pieneen soutuveneeseen Skodsborgin rannalla.

Kyseessä ei ollut huviretki vaan pakomatka. Kohteena oli Ruotsin Landskrona Öresundin toisella puolen. Veneessä istui Tanskan tunnetuimpiin suunnittelijoihin nykyään lukeutuva Arne Jacobsen (1902–1971) ja hänen vaimonsa Jonna Jacobsen.

Jacobsen oli juutalainen ja suorassa hengenvaarassa saksalaisten valloitettua Tanskan. Samassa veneessä matkasivat myös suunnittelija Poul Henningsen vaimoineen. Tanskasta pakeni Ruotsiin viikon aikana noin 7 000 ihmistä.

Professori Arne Jacobsen kuvattuna vuonna 1968, jolloin hänen arkkitehtuurinäyttelynsä avautui Wulffin näyttelyhuoneistossa Helsingissä.

Jacobsenin asettumista naapurimaahan helpotti tanskalais­tietojen mukaan se, että tämän läheinen ystävä, arkkitehti Alvar Aalto (1898–1976), oli etsinyt pariskunnalle asunnon. Töitäkin alkoi pian järjestyä, sillä tavaratalo NK sai vihiä Jacobsenin tulosta ja tilasi häneltä suuren tekstiilikokoelman.

Kesäinen Klöver syntyi tuolloin, 15 muun kuosin ohella. Apilainen keto ja muut kuosit olivat lähtöpiste Jacobsenin työlle tekstiilien parissa. Se jatkui koko elämän.

Klöver on yksi Arne Jacobsenin Ruotsissa tavaratalo NK:lle suunnittelemista kuoseista.

Myran-, Svanen- ja Ägget-tuoleistaan ja arkkitehtuuristaan paremmin tunnetun Jacobsenin kuosi on esillä Designmuseon näyttelyssä Travel as a Tool, joka luotaa matkustamisen vaikutusta designiin ja arkkitehtuuriin monelta suunnalta. Näyttely on kolmen pohjoismaisen museon yhteishanke ja ensimmäiseksi esillä Helsingissä.

Designmuseon aloitteesta syntyneen näyttelyn kumppanit ovat olleet Vandalorumin taidekeskus Ruotsissa ja Tønderin taidemuseo Tanskassa, joissa molemmissa näyttely vierailee myöhemmin.

Arne Jacobsenin ohella Pako-teeman alla kerrotaan esimerkiksi itävaltalaisesta Josef Frankista (1885–1967), joka tunnetaan Svenskt Tenn -yhteistyöstään.

Nykypäivän pakolaisuus tulee mieleen toisissa huoneissa. Esillä on esimerkiksi Iman Aldeben (s. 1984) töitä. Hän on muokannut muslimien huivista turbaaneja, ja suunnitellut myös hijabin Ruotsin poliisissa työskenteleville musliminaisille.

Travel as a Tool -näyttelyssä puu on valttia. Puuarkuista löytyy matkapäiväkirjoja, luonnoksia, valokuva-albumeja, matkasuunnitelmia ja kaikenlaista pientä ja kiinnostavaa. Mustavalkokuvat ovat Kaj Frankin. Näyttely esittelee kymmenien pohjoismaisten suunnittelijoiden suhdetta matkustamiseen.

Yli 40 pohjoismaisen suunnittelijan töitä ja matkoja esittelevän näyttelyn ajoituksesta tuli mitä ajankohtaisin. Matkustaminen on suuressa murroksessa pandemian takia, ja näyttely muistuttaa paitsi loputtomasta vaikutteiden vuosta, myös siitä, että viime vuosikymmenten vaivaton liikkuminen maailman ääriin ei ole itsestäänselvyys.

Nykysuunnittelijat joutuvat pohtimaan toisenlaisia asioita kuin se sukupolvi, jolle maailma avautui toisen maailman­sodan jälkeen. Banana Storyn tekijäkaksikko ei matkustanut lainkaan projektinsa takia.

Banaani matkustaa 12 500 kilometriä 30 päivän ajan päätyäkseen kymmenien käsien kautta lähimarkettiin, hämmästyttävän halvalla.

Islantilaisten Johanna Seelemannin ja Björn Steinarin (s. 1990 & 1991) Banana Story seuraa tuota matkaa. Vitriinissä on nauha, ehdotus uudenlaiseksi elintarvikemerkinnäksi. Se listaa ecuadorilaisen hedelmän matkan monet vaiheet. Nauha on todella pitkä.

Leimoja banaanin passissa. Johanna Seelemann & Björn Steinar, Banana Story (2017).

Ennen kuin trooppiset hedelmät ja muut herkut olivat saatavilla ympäri vuoden ja kaikki maailman tavara alkoi liikkua verkkokaupassa napin painalluksella (lähteäkseen usein saman tien paluumatkalle palautuksena), suhtautuminen matkustamiseen oli erilaista. Suunnittelijoille matkat olivat kullanarvoisia kaikessa harvinaisuudessaan.

Tanskalais-amerikkalainen Lunning-palkinto on esimerkiksi ollut tärkeä monille. Sitä jaettiin ajanjaksolla 1951–1970 kahdesti vuodessa, ja Suomesta sen avulla pääsivät maailmalle muun muassa Antti ja Vuokko Nurmesniemi ja Yrjö Kukkapuro.

Matkoilla saatu inspiraatio näkyy läpi näyttelyn vahvana, ja Japani on ollut vahva inspiraation lähde monille. Kaj Franck (1911–1989) matkusti Japaniin ensimmäistä kertaa vuonna 1956, mutta hänen kiinnostuksensa maata kohtaan oli herännyt jo lapsena, ja japanilainen estetiikka oli osa hänen sielunmaisemaansa.

Franck piti seikkaperäistä päiväkirjaa Lunning-palkinnon avulla tehdystä ensimmäisestä matkastaan, joka suuntautui ensin Yhdysvaltoihin ja sieltä Japaniin. Muistikirjan huomiot ovat persoonallisen kiinnostavia. Koristeet rumia. Muodot oikein hyviä. Suuria, kirjoitti Franck.

Kaj Franck oli henkisesti japanilainen jo ennen ensimmäistä Japanin-matkaansa. Kuva on vuodelta 1956.

Franckin matkat paitsi Japaniin myös muun muassa Intiaan, Meksikoon, Thaimaahan ja Yhdysvaltoihin leimaavat näyttelyä mustavalkoisten näyttelytilaan ripustettujen valokuvien myötä. Franck oli myös ahkera filmikuvaaja, ja osa hänen aarteistostaan on nyt saatu digi­toitua. Japani on näytellyt suurta osaa myös ruotsalaisen Ingegerd Råmanin (s. 1943) elämässä ja ollut tärkeä monelle muulle.

Råmanin suunnittelijanura olisi jopa saattanut lopahtaa ilman Japania, näyttelystä selviää. Pröystäilevä 1980-luku ei ollut Råmanin aikakautta, mutta vuonna 1982 hän pääsi Japaniin ja tunsi oitis olonsa kotoisaksi. Koranshan perinteikkäällä posliinitehtaalla on syntynyt aistikkaita, pelkitettyjä astioita. Tiivis video vie mukaan Aritaan Kyushun saarella, jonka keramiikkaperinteet ulottuvat 1500-luvulle

Saara Hopean (1925–1984) hopeakorut ovat himoittuja keräilykohteita. Hän suunnitteli myös lasiesineitä, tunnetuimpiin kuuluu Nyppylä-malja.

Saara Hopean matkakuva Nepalista vuonna 1964.

Hopea ja hänen aviopuolisonsa Oppi Untracht viettivät Katmandussa puolitoista vuotta 1960-luvulla apurahojen turvin, ja Nepal ja Intia olivat Hopealle valtavia esteettisiä inspiraation lähteitä ja muokkasivat myös henkistä horisonttia.

Nepalista tarttui mukaan korujen kudontatekniikka. Pariskunnalla kävi Nepalissa myös paljon vieraita, kuten Timo Sarpaneva ja Armi Ratia.

Materiaalien suhteen matkustaminen on ollut monelle aarreaitta, samoin käsityötekniikoiden. Samaa tematiikkaa käsiteltiin Designmuseo Maailmojen salat -näyttelyssään viime vuonna. Sen tekijät Aamu Song ja Johan Olin ovat mukana tässäkin näyttelyssä.

Uusien asioiden kohtaaminen ei aina vaadi fyysistä siirtymistä, muistutetaan lohdullisesti näyttelyn ­osiossa Matkalla kotona. Kuten muutamat suunnittelijat, myös itse kukin matkustaa nyt kirjojen, elokuvien ja muistojen avulla ja löytöretkeilee kotinurkillaan.

Kustaa Saksi, Archipelago kuvakudos (2019). 26-metrinen kuvakudos Archipelago on toteutettu tilaustyönäEuroopan Unionin tiloihin Suomen EU-puheenjohtajakaudenkunniaksi vuonna 2019. Teos toteutettiin yhteistyössä TilburginTextielMuseumin laboratorion kanssa.

Näyttelyn pääsalissa olevan pitkään ulkomailla asuneen Kustaa Saksin (s. 1975) komea 26-metrinen kuvakudos on inspiroitunut tutuista aineksista: Suomen kesästä, saaristosta, veden­pinnan heijastuksista, kasvillisuudesta. Saksin teoksestakin voi lukea museon verkkosivuilta.

Oman ulottuvuutensa siihen tuo Janne Masalinin suunnittelema äänimaisema.

Travel as a Tool 7.3.2021 asti Designmuseossa, Korkeavuorenk. 23. Näyttelyn ovat kuratoineet Anna Vihma, Elna Svenle ja Anne Blond, näyttelyarkkitehti on Henri Halla-aho. Museo on kesällä avoinna päivittäin 11–18, mutta juhannusaattona ja -päivänä museo on suljettu.

Oikaisu 17.6. klo 11.52: Tønderin taidemuseo on Tanskassa, ei Norjassa.

Samuji, Pom Pom Hat, mallisto SS19. Kuva: Samuji

Jäähyväiset banaanille: Maailman suosituinta hedelmää uhkaa tuho

Lauantaiessee|Holtittoman turismin aika on vain silmänräpäys ihmislajin historiassa, ja nyt se saattaa olla ohi

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kulttuuri