Lähes 300 ihmistä halusi osallistua perinteiselle yhteissoittokurssille, vaikka yhteen kokoontuminen ei ollut mahdollista – Kaustisilla tehtiin heitä varten parissa kuukaudessa 200 opetusvideota - Kulttuuri | HS.fi
Kulttuuri|Musiikki

Lähes 300 ihmistä halusi osallistua perinteiselle yhteissoittokurssille, vaikka yhteen kokoontuminen ei ollut mahdollista – Kaustisilla tehtiin heitä varten parissa kuukaudessa 200 opetusvideota

Massiiviset yhteissoitot järjestetään netissä videoiden välityksellä.

Lajusten perhe on näppärikansaa. Olli (vas.), Aapo, Anni ja Aino Lajunen sekä Riikka Suni-Lajunen musisoivat iltaisin yhdessä koko porukalla.

Julkaistu: 1.7. 13:34

198 opetusvideota, lähes 300 kurssilaista, ikähaitari nelivuotiaasta eläkeläiseen. Kaustisen perinteinen Näppärikurssi joutui tänä vuonna poikkeukselliseen tilanteeseen, kun yli 30-vuotinen perinne oli vähällä katketa koronan vuoksi.

Tavanomaisesti yli 300 eri ikäistä ja eri tasoista soittajaa on kerääntynyt kesällä Kaustiselle musisoimaan yhdessä kansanmusiikkiin pohjautuvia teoksia. Tänä vuonna läsnäoloa vaativan kurssin perustaminen ei ole ollut mahdollista koronan vuoksi. Perinteestä ei kuitenkaan haluttu luopua, minkä vuoksi syntyi idea verkkopohjaisesta kurssista, kertoo kurssilla harmonia opettava Pilvi Järvelä.

Järvelän mukaan kevään etäsoittotuntien kokemusten perusteella selvää oli, ettei yhteissoitto onnistu reaaliaikaisesti verkon välityksellä. Netin viive ja runsas soittajajoukko olisivat olleet lähes katastrofaalinen yhdistelmä. Videopohjaisuus antoi Järvelän mukaan mahdollisuuden sille, että opetusvideoista saatiin tehtyä laadukkaita.

Videopohjaisessa verkkokurssissa oli tosin yksi merkittävä asia pohdittavana. Ajatuksena se soti jopa hieman näppäripedagogiikkaa vastaan, jossa yhteissoitto on kaiken tekemisen ytimessä. Mauno Järvelän 80-luvulla kehittämässä musiikkipedagogiikassa ajatuksena on, että kaiken tasoiset soittajat pääsevät musisoimaan yhdessä.

”Koko juttu perustuu yhteissoittoon ja yhdessä soittamiseen. Totta kai olimme aika ymmyrkäisinä siitä, että onko verkkokurssissa mitään järkeä ja ajaako se sitä asiaa.”

Palo perinteen ylläpitämiseen oli suuri, ja kurssi haluttiin järjestää joka tapauksessa. Lisäksi kesän musiikkileirejä on jouduttu perumaan ympäri maan.

”Haluamme tehdä parhaamme, että musiikkiharrastukset eivät jää pois, kun kesän musiikkileirit on peruutettu.”

Soveltamisen avulla yhteissoittokin saatiin luonnistumaan. Jokaisella instrumentilla on omat soitinkohtaiset opetusvideonsa, joissa stemma opetetaan. Tämän lisäksi on yhteissoittovideot, joissa pääsee soittamaan kurssin opettajista koostuvan yhtyeen kanssa. Vaikka massiivista yhteissoittotapahtumaa ei ole tänä vuonna mahdollista järjestää, voivat perheet ja ystävykset nauttia yhteissoitosta pienemmissä ryhmissä.

Lajusten perheestä kurssille osallistuvat Riikka Suni-Lajunen ja Olli Lajunen lapsineen. Perheen kuopus, 4-vuotias Aino, on päässyt ensimmäistä kertaa mukaan. Vanhemmat sisarukset Anni ja Aapo ovat olleet muutaman kerran aiemmin mukana kurssilla.

Aino sen sijaan ei ole käynyt virallisesti aiemmin edes soittotunneilla, mutta viulua soittava ja musiikinopettajana työskentelevä äiti on päästänyt innokkaan tyttäreensä kokeilemaan viulunsoittoa muutamia kertoja aiemmin.

Suni-Lajunen kertoo, että perheen harmitus oli suuri, kun Näppärikurssi jouduttiin perumaan. Hän toteaa, ettei verkkokurssilla voida saavuttaa sitä yhteisöllisyyttä, mitä samassa paikassa yhdessä porukalla soittamisella olisi voitu tavoittaa.

Suni-Lajusen mukaan ”fiilikseen” on kuitenkin päästy videoiden avulla.

”Kurssin opettajat ovat tehneet aivan huikeaa työtä yhteissoittovideoiden kanssa. Älyttömän hienosti toteutettu kurssi näissä olosuhteissa.”

Aamupäivisin lapset treenailevat omia stemmojaan, ja illalla perhe kokoontuu soittamaan harmonin, sellon ja kolmen viulun voimin.

Opetusvideoiden lisäksi kurssin aikana opettajilta voi kysyä neuvoa Teams-videopuhelulla järjestettävien hetkien avulla. Tiistaina jousisoittajille järjestettävään kyselytuntiin osallistui yli 50 innokasta soittajaa. HS osallistui kyselyhetkeen, joka vaikutti sujuvan suhteellisen mutkattomasti.

Kurssin suosio yllätti järjestäjät iloisesti. Näppäriharrastajia ilmoittautui verkkokurssille lähes saman verran kuin tavallisesti paikan päällä järjestetylle kurssille.

Kurssin siirtäminen verkkoon poiki myös yllättäviä etuja. Maantieteelliset rajat eivät ole kurssille osallistumisen esteenä, ja kurssille osallistui ihmisiä esimerkiksi Luxemburgista ja Abu Dhabista. Järvelä arvelee, että nämä soittajat ovat osallistuneet aiemmin kursseille.

Eri taitotasojen ja eri instrumenttien opetusmateriaalin vuoksi opetusvideoita tarvittiin 198. Ne rutistettiin kasaan parissa kuukaudessa, kun huhtikuun puolella homma lähti liikkeelle suunnittelulla.

Kurssin instrumenttikattauksesta löytyy jousisoittimia, haitari, komppisoittimia sekä useita eri puhaltimia. Yhteensä opetusmateriaalia piti tuottaa viidestä eri kappaleesta 14 eri soittimelle. Lisäksi taitotasojen kirjo piti ottaa huomioon. Läsnäolollisilla kursseilla mukana on ollut ammattisoittajia mutta myös Aino Lajusen kaltaisia pikkupelimanneja, joilla oma soitin ei ole välttämättä ollut montaa kertaa hyppysissä.

Kurssilla pääosassa on yhteissoitto ja soittamisen riemu. Mauno Järvelän pedagogiikassa ajatuksena onkin, että musiikki kuuluu kaikille ja että kaiken tasoiset pääsevät nauttimaan yhteissoitosta. Tänä kesänä yhteissoiton järjestämien vaati tosin hieman enemmän soveltamista, mutta korona ei saa näppärien soittoa loppumaan.

Mauno Järvelä, 70, on suomalaisen perinnemusiikin suuri hahmo, joka on tehnyt Pekka Kuusistostakin onnellisemman muusikon

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kulttuuri