Myrkkyskandaalista kertova elokuva tekee asianajajasta marttyyrihahmon - Kulttuuri | HS.fi
Kulttuuri|Elokuva-arvostelu

Myrkkyskandaalista kertova elokuva tekee asianajajasta marttyyrihahmon

Peitelty totuus -oikeussalidraaman aihe on tärkeä, mutta toteutus kuivakiskoinen.

Mark Ruffalo näyttelee Robert Bilottia elokuvassa Peitelty totuus.

Julkaistu: 2.7. 14:21, Päivitetty 2.7. 15:47

Draama

Peitelty totuus (Dark Waters), ohjaus Todd Haynes. Pääosissa Mark Ruffalo, Anne Hathaway, Tim Robbins, Bill Camp, Bill Pullman. 126 min. K 12. ★★

Yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja Todd Haynes (s. 1961) on tehnyt hienoja teoksia, sellaisia kuin Safe, Velvet Goldmine, Kaukana taivaasta, Carol sekä tv-sarja Mildred Pierce.

Ja nyt tulee sitten tämä.

Ei Peitelty totuus huono elokuva ole. Se on vain samanlainen kuin kaikki tämän tyylilajin elokuvat, joita enimmäkseen tapaa televisiossa. Tyylilaji on tositapahtumaan perustuvan oikeuskäsittelyn kuvaus.

Aihe on tärkeä, kuten näissä elokuvissa yleensä aina. Kemikaalijätti DuPontin jätteiden aiheuttamaa karjan ja ihmisten laajamittaista myrkytystapausta West Virginiassa on käsitelty jo lehtiartikkeleissa ja dokumenttielokuvissa. Vielä vakavammaksi tapauksen teki se, että jäte syntyi PFOA- eli C8-kemikaalia valmistettaessa. Se taas on ainesosa, jota on käytetty teflon-astioissa ja myöhemmin myös muun muassa asusteissa.

Vuonna 1961 käyttöön otettu kemikaali on levinnyt niin laajalle, että 99 prosentin maailman väestöstä katsotaan kantavan sitä elimistössään. C8 on karsinogeeni, mikä selvisi myös DuPontin sisäisissä tutkimuksissa, mutta yhtiö ei tehnyt asialle mitään, vaan jatkoi kemikaalin valmistamista.

DuPont tuomittiin suuriin korvauksiin West Virgniassa vuosien oikeusjuttujen jälkeen, mutta miljarditulosta vuosittain tahkoavalle suuryhtiölle moiset rahat olivat hiluja.

Haynesin elokuva seuraa asianajaja Rob Bilottin työtä, kun hän yrittää vuosikymmenestä toiseen hakea oikeutta West Virginian maanviljelijöille ja karjankasvattajille. Sen myötä käy ilmeiseksi, kuinka suuri valta DuPontin kaltaisilla yritysjäteillä on Yhdysvalloissa. Niiden pillin mukaan tanssii jopa hallintovalta.

Jos ei nyt aivan melodramaattisiksi tapahtumien kuvailussa heittäydytä, niin tällaiset elokuvat tuppaavat olemaan hyvästä aiheestaan ja tarkoituksestaan huolimatta hieman kuivakiskoisia. Peitelty totuus ei ole poikkeus. Kokonaisuuden elävöittämiseksi Haynes ei tarjoa kuin muutamia kaltevia kuvakulmia.

Ikävintä elokuvassa on se, että tietyssä pisteessä aiheeseen keskittyminen herpaantuu ja sen tilalle nousee periamerikkalainen sankaritarina, yksinäinen mies vastaan ylivoimainen vihollinen. Kuvioon kuuluu, että mies uhraa avioliittonsa, perheensä ja terveytensä urheasti ajamalleen asialle. Rob Bilott, ei DuPontin rikos, nousee keskiöön kaiken muun yli ihailtavaksi, uhrautuvaksi marttyyriksi.

Väkisinkin Haynesin teos vertautuu meillä tammikuussa ensi-iltansa saaneeseen Just Mercy -elokuvaan. Siinäkin kuvataan kiistanalaista tosielämän rikostapausta ja asianajajan yritystä saada oikeutta asiakkaalleen, mutta tiukasti asiaan keskittyen ja hyvin dynaamisesti.

Anne Hathaway esittää melko pienessä roolissa hyvin miehensä touhuihin uupuvaa Sarah Bilottia, samoin Tim Robbins lakifirman nokkamiestä Tom Terpiä. Mark Ruffalo on Bilottina samanlainen kuin aina. Hän on vakaa mutta ei kovin vivahteikas tai joustava näyttelijä.

Haynesilla on tekeillä musiikkidokumentteja muun muassa Lou Reedista ja Velvet Underground -yhtyeestä sekä jazzlaulaja Peggy Leestä. Toivottavasti niistä tulee persoonallisempia kuin Peitellystä totuudesta.

Elokuva-arvostelu|Saudi-Arabian ensimmäisen naisohjaajan Maryam-elokuva tuottaa hyvää mieltä ja herättää toiveita

Elokuva-arvostelu|Paholaisnukke jatkaa elämäänsä The Boy -elokuvan jatko-osassa, jossa traumatisoituneen perheen poika löytää metsään haudatun nuken

Elokuva-arvostelu|Palomies Samista leivotaan toimintatähteä animaatiosarjan elokuvaversiossa

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kulttuuri