Joseph Alanen oli sähköteknikko, josta kehittyi omaperäinen Kalevala-taiteilija: Espanjantauti katkaisi lupaavan uran sata vuotta sitten - Kulttuuri | HS.fi
Kulttuuri|Näyttelyarvostelu

Joseph Alanen oli sähköteknikko, josta kehittyi omaperäinen Kalevala-taiteilija: Espanjantauti katkaisi lupaavan uran sata vuotta sitten

Joseph Alasen Kalevala-teokset viittaavat jopa postmodernismiin, vaikka modernismi otti vasta ensi askeleitaan 1900-luvun alussa.

Joseph Alanen: Sammon taonta, 1910–11, tempera, kulta- ja hopeamaali kankaalle. Nykykatsoja näkee kuvan rakenteessa helposti suuren sähkögeneraattorin.

Julkaistu: 10.7. 14:02

Maalauksia

Joseph Alanen – Jugend-Kalevala-Tampere 9.8. saakka Tampereen taidemuseossa (Puutarhakatu 34, Tampere). Ti–to 9–17, pe–su 10–18.

Omaperäisestä Kalevala-taiteestaan tunnettu Joseph Alanen kuoli espanjantautiin Tampereella toukokuussa 1920.

Tampereen taidemuseo muistaa 34-vuotiaana kuollutta taiteilijaa retrospektiivisellä näyttelyllä, joka kokoaa yhteen lähes 140 teosta. Lukuisten Kalevala-aiheiden lisäksi esillä on historiallisia ja uskonnollisia maalauksia, piirustuksia ja grafiikkaa.

Esihistoriasta kiinnostunut Joseph Alanen päätyi Kalevalan pariin vuosisadan vaihteen kansallisromantiikan innoittamana.

Joseph Alasen (1885–1920) tie taiteilijaksi ei ollut tavanomainen. Hän valmistui sähköteknikoksi Tampereen teollisuuskoulusta 1905 ja lähti harjoittelijaksi Ericssonin puhelintehtaalle Tukholmaan. Ruotsissa ollessaan hän kiinnostui taiteen tekemisestä ja alkoi opiskella työnsä ohella Kuninkaallisen taideakatemian iltalinjalla.

Kolme vuotta myöhemmin hän oli jo Berliinissä ja opiskeli taidetta muun muassa saksalaisen impressionistin Lovis Corinthin johdolla.

Samoihin aikoihin Alanen teki ensimmäiset Kalevala-aiheiset teoksensa, joita oli esillä hänen ensimmäisessä näyttelyssään Tampereella 1910. Suomeen palannut taiteilija hankki toimeentulonsa kuvittamalla lehtiä ja opettamalla Tampereen käsityö- ja taideteollisuuskoulussa.

Luultavasti vuosisadan vaihteen kansallisromantiikka sekä kiinnostus esihistoriaan johdattivat Alasen Kalevalan pariin. Tuolloin muodissa ollut koristeellinen jugend-tyyli, johon hän oli tutustunut Saksassa, leimasi alusta lähtien hänen ilmaisuaan. Esikuvista merkittävin näyttää olleen viikinkitaruja maalannut norjalainen kansallisromantikko Gerhard Munthe.

Joseph Alanen: Neiet nienten nenissä, 1919–20, tempera kankaalle.

Kalevala-teokset ovat Alasen lyhyeksi jääneen uran taiteellisesti kiehtovin ja kiinnostavin osa. Niitä tehdessään hän toimi kuin 1980-luvun postmodernisti, vaikka modernismi otti vasta ensi askeliaan. Hän keräsi teoksiinsa kuva-aineksia vanhoista ryijyistä ja rautakauden esineistä, viikinkien koristeista ja Egyptin taiteesta ja marinoi sekoituksen vahvassa germaanisen jugendin liemessä.

Alasen itselleen asettama haaste ei ollut vähäinen: hän halusi kuvata Kalevalan tapahtumia sen aikakaudelle ominaisella, osin abstraktilla kuvakielellä. Esimerkiksi Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-teosten tyyli oli hänen mielestään liian naturalistista.

Joseph Alanen: Ainon kosinta ja Aino hukuttautuu, 1908–10, tempera kankaalle.

Tuloksena oli korostetun kaksiulotteisia ja koristeellisia maalauksia, joissa vahvat ääriviivat rajaavat tasaisia tai kulmikkaiden ornamenttien täyttämiä pintoja. Himmeäpintaisten temperamaalien värit on rajattu sävyihin, joita Alanen oletti Kalevalan aikaan käytetyn. Litteät, suoraan edestä tai sivusta nähdyt henkilöhahmot tuovat mieleen pelikortit.

Kaiken läpäisevästä koristeellisuudesta huolimatta teokset eivät ole vailla dynamiikkaa. Alasen kalevalainen jugend-tyyli tarjosi runsaasti mahdollisuuksia jänteviin ja rytmikkäisiin sommitelmiin ja liikkeen kuvaamiseen. Yksi esimerkki tästä on Sammon taonta (1910–11), jonka rakenteessa nykykatsoja voi helposti nähdä myös suuren sähkögeneraattorin.

Alasen haaveena oli kuvittaa Kalevalan runot, mutta työ jäi kesken hänen varhaisen kuolemansa vuoksi. Näyttelyssä esillä olevat 14 runon alkuvinjetit kertovat, että hän olisi tässä työssä ollut omimmillaan.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kulttuuri