Avatar-elokuvien jatko-osat lykkääntyvät, ilmoitti ohjaaja James Cameron, joka näyttää uppoavan vuosikymmeniksi Pandora-planeetalle – miksi? - Kulttuuri | HS.fi
Kulttuuri|HS-analyysi

Avatar-elokuvien jatko-osat lykkääntyvät, ilmoitti ohjaaja James Cameron, joka näyttää uppoavan vuosikymmeniksi Pandora-planeetalle – miksi?

Syynä on koronapandemia, perusteli ohjaaja ilmestymisajan venymistä. Selitys kuulostaa ontuvalta, sillä ensimmäistä jatko-osaa on puuhattu yli kolme vuotta.

James Cameronin ohjaama Avatar ilmestyi vuonna 2009.

Julkaistu: 29.7. 2:00, Päivitetty 29.7. 10:25

Tämä on kuultu ennenkin, tarkalleen ottaen seitsemän kertaa. Nimittäin se, että tieteiselokuva Avatarin jatko-osa lykkääntyy.

Kyynisesti voisi kysyä, yllättyikö kukaan. Uusin käänne tapahtui viime viikolla, heinäkuun 24. päivänä, kun elokuvan ohjaaja James Cameron kertoi ilmestymisajankohdan siirtyvän joulukuusta 2021 jouluun 2022.

Eikä tässä vielä kaikki. Siirto ei koske vain jatko-osaa, vaan jatko-osia. Niitä on kaavailtu tulevan yhteensä neljä.

Tilanne on kiusallinen Oscar-palkitulle ohjaajalle, joka näyttää uppoavan vuosiksi Avatarin niin kutsuttuun Pandoran maailmaan.

Vuonna 2009 ilmestyneen Avatarin jatko-osasta ilmoitettiin miltei kymmenen vuotta sitten, lokakuussa 2010. Tuolloin arvioitiin, että Avatar 2 -elokuva näkee ensi-iltansa vuonna 2014.

No, niin ei käynyt. Sen jälkeen julkaisuajankohtaa on siirretty tasaisin väliajoin noin vuodella eteenpäin – paitsi kerran. Vuonna 2017 ilmestymisaikaa lykättiin kahdella vuodella.

Uuden, viime viikolla julkaistun aikataulun mukaan jatko-osien on tarkoitus ilmestyä kahden vuoden välein alkaen joulukuusta 2022 – siis mikäli Avatar 2 julkaistaan silloin. Toisin sanoen elokuvasarjan huipentuma, Avatar 5, ilmestyisi puolestaan vuonna 2028. Tuolloin ensimmäisestä elokuvasta olisi miltei 20 vuotta.

Se on pitkä aika sitoutua yhteen elokuvasarjaan ohjaajalta, jonka pitäisi olla työnsä huipulla.

Ja miksi hän ylipäätään haluaa ohjata Avatarille neljä jatko-osaa?

Sinänsä määrässä ei ole mitään erikoista, olihan vuonna 2017 ensi-iltansa saanut Michael Bayn Transformers – viimeinen ritari elokuvasarjan viides osa, ja esimerkiksi Indiana Jonesista on valmisteilla viides elokuva (jonka ilmestymisajankohtaa on lykätty useasti ja jonka ohjaamisesta Steven Spielberg ilmoitti vetäytyvänsä).

Myöskään Cameronille niin kutsuttu franchising-tuotanto ei ole uutta. Vuodesta 1981 hän on ohjannut kahdeksan ei-dokumentaarista elokuvaa, ja niistä neljä on elokuvasarjan osia: Piranha II – Lentävät tappajat (1981), Terminator – tuhoaja (1984), Aliens – paluu (1986) ja Terminator 2 – tuomion päivä (1991).

Silti viisiosainen Avatar tuntuu aivan liian pitkältä. Mitä uutta elokuvissa voi enää kertoa? Ja – erityisesti – miksi lukittautua yhteen projektiin, kun voisi keskittää energiansa jonkun aivan uuden luomiseen? Se tuntuu pakkomielteiseltä.

Aiemmin Cameron on selittänyt Avatarin jatko-osien lykkääntymistä muun muassa sillä, että tarvitsee enemmän aikaa elokuvissa käytettävän uuden tekniikan hiomiseen.

Kunnianhimottomuudesta ohjaajaa ei voi syyttää. Häntä pidetään Hollywood-ohjaajista pioneerina etenkin 3D-tekniikan käytössä, jota hän hyödynsi Avatar-elokuvassa vuonna 2009, sekä uusien innovaatioiden kokeilussa.

Mutta. Elokuva-alalla teknologiset innovaatiot etenevät nopeasti – ja etenkin Cameronin pitäisi tietää se. Vaikka jokin visuaalinen tai teknologinen keino olisi mullistava elokuvan tuotannon alussa, joku on voinut keksiä jotain parempaa siihen mennessä, kun elokuva esitetään teattereissa. Se, miltä Avatar 2 lopulta näyttää, on todennäköisesti aivan muuta kuin mitä Cameron suunnitteli vuonna 2010.

Joka tapauksessa tällä kertaa lykkäykselle esitettiin eri syy. Ohjaajan mukaan koronapandemia jarrutti elokuvan tuotantoprosessia muutamalla kuukaudella ja näin ollen esti aloittamasta suurinta osaa elokuvan virtuaalituotantotyöstä Los Angelesissa.

Selitys kuulostaa ontuvalta.

Oletettavasti sekä Avatar 2:n että Avatar 3:n live action -kuvaukset, joista suurin osa tehtiin Uudessa-Seelannissa, ovat pitkälti valmiit. Ja mitä tulee tuotantoprosessiin, elokuva-alalla työvaiheet suunnitellaan tyypillisesti kuukausien päähän etenkin, jos elokuvan on tarkoitus valmistua esimerkiksi vuoden loppuun mennessä. Jos siis vuodesta 2017 käynnissä ollut hanke ei valmistu seuraavan 18 kuukauden aikana, lienee tarpeellista kysyä: mikä meni pieleen?

James Cameron Los Angelesissa vuonna 2018.

Cameron, 65, on kiistämättä yksi tunnetuimmista elokuvaohjaajista, ja etenkin Terminatorit, Alienin jatko-osa ja Tosi valheita (1994) olivat menestyksekkäitä. Varsinainen hitti oli Titanic (1997), joka kahmi 11 Oscar-palkintoa.

Titanicin jälkeen Cameron piti taukoa suurelokuvista. Hän kieltäytyi Terminator 3 – koneiden kapina (2003) ohjaamisesta ja keskittyi dokumentteihin sekä 3D-teknologian hiomiseen Avataria varten, jonka suunnittelun hän on kertonut aloittaneensa 1990-luvulla.

Vuonna 2009 ilmestynyt Avatar kipusi yli kahden miljardin euron tuotoillaan maailman menestyneimmäksi elokuvaksi. Sen syrjäytti vasta heinäkuussa 2019 supersankarielokuva Avengers – Endgame.

Avatar toi Cameronille parhaan ohjauksen Oscar-ehdokkuuden, ja lopulta elokuva voitti vuoden 2010 Oscar-gaalassa kolme palkintoa: lavastuksesta, kuvauksesta ja erikoistehosteista.

Cameron haluaa Avatarien olevan jotain mihin kukaan muu ei ole aiemmin kyennyt. Se on kunnioitettava tavoite, mutta varmasti omiaan lisäämään paineita.

Eikä ole takeita, menestyvätkö jatko-osat. Voisi kuvitella, että Avatar 2 kerää yleisöä, mutta kiinnostaako Pandora ketään enää kolmatta kertaa?

Ja jos kolmas elokuva floppaa, haluaako Disney enää sitoutua neljännen ja viidennen osan julkaisuun?

Erityisesti luovalla alalla teoksia voi hioa ikuisuuden, mutta lopulta joskus pitäisi päästää irti. Hyväksyä se mitä on saanut aikaan, ja varautua myös pettymykseen.

Näyttää kuitenkin siltä, että Cameron ei siihen kykene.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kulttuuri