Kuusikymmentä vuotta taidetta kerännyt Lars Göran Johnsson kieltää olevansa keräilijä: ”Minä olen taiteen nautiskelija” - Kulttuuri | HS.fi
Kulttuuri|Näyttelyarvostelu

Kuusikymmentä vuotta taidetta kerännyt Lars Göran Johnsson kieltää olevansa keräilijä: ”Minä olen taiteen nautiskelija”

Turun taidemuseo esittelee Lars Göran Johnssonin Suomesta, muista Pohjoismaista ja Yhdysvalloista keräämiä aarteita kuudenkymmenen vuoden ajalta.

Elina Merenmies: Nallevaras, 2001, tempera ja öljy kankaalle.

Julkaistu: 1.8. 2:00, Päivitetty 1.8. 12:58

Nykytaide

Löytöretkiä – Lars Göran Johnssonin kokoelma 30.8. saakka Turun taidemuseossa (Aurakatu 26). Ti–pe 11–19, la–su 11–17.

”En ole koskaan tunnustanut sitä termiä, keräilijä! Minä olen taiteen nautiskelija”, lääke­tieteen ja kirurgian tohtori Lars Göran Johnsson (s. 1930) sanoo.

Johnsson on kerännyt taidetta lähes 60 vuotta. Hänen pitkänhuiskea ja taiteesta aina innostunut hahmonsa lienee tuttu näky monelle Helsingin gallerioita ja museoita kiertävälle.

Vuonna 2016 Johnsson lahjoitti noin 600 teosta käsittävän kokoelmansa Turun taidemuseolle, omien sanojensa mukaan alun perin taiteilijaystävänsä kehotuksesta. Se on yksi merkittävimpiä edelleen karttuvia yksityiskokoelmia Suomessa.

Kokoelmaa esittelevän näyttelyn ensimmäinen versio avautui tammikuun lopussa, mutta suljettiin pian pandemian aiheuttamien rajoitusten vuoksi. Se oli läpileikkaus koko kokoelmasta ja esitteli myös sen varhaisempia osuuksia kuten 1900-luvun alkupuolen modernismia sekä 1980-luvun suomalaista ja pohjoismaista maalaustaidetta kuten Silja Rantasen ja Olav Christopher Jenssenin maalauksia.

Birger Carlstedt: Sommitelma, 1947, öljy levylle.

Parhaillaan esillä oleva ripustus on suppeampi. Se painottuu uudempaan suomalaiseen taiteeseen ja etenkin sen ekspres­sionistiseen juonteeseen, kuten Jukka Korkeilan, Janne Räisäsen ja Timo Vaittisen teoksiin.

Tuoreimpia hankintoja edustavat turkulaisen Melina Paakkosen maalaukset sekä valokuva­taidetta Esko Männikön ja Ulla Jokisalon teokset.

Johnsson innostui taiteesta jo lapsena ja aloitti taiteen keräilemisen noin 30-vuotiaana. Ensimmäinen hankinta oli Yngve Bäckin puoliabstrakti asetelma, jota seurasivat myöhemmin muun muassa Birger Carl­stedtin, Sam Vannin ja ruotsalaisen Olle Baertlingin abstrak­tiot. Selvä suosikki on kuitenkin Juhani Harri, jolta kokoelmassa on yli 40 esinekoostetta.

Vuodet tutkijana ja lääkärinä Yhdysvalloissa lisäsivät kokoelmaan Frank Stellan ja Harvey Quaytmanin 1970-luvun teoksia.

Myös Suomen taidekenttää 1900-luvun lopulla muovanneet vilkkaat pohjoismaiset yhteydet näkyvät: kokoelmassa on useiden ruotsalaisten, norjalaisten ja islantilaisten taiteilijoiden ­teoksia.

Johnsson on korostanut onnellisten sattumien vaikutusta kokoelmansa muotoutumiseen. Hän näyttää ostaneen taidetta impulsiivisesti ja vaistoonsa luottaen, esteettisen ilon ja ­nautinnon vuoksi. Näyttelyn nimi kuvaa hyvin hänen uteliasta ja rönsyilevää keräilyään, johon sopii Picasson tunnettu tokaisu: minä en etsi, minä löydän.

Greta Hällfors-Sipilä: Uimahuone, n. 1926, guassi.

Teosten runsaudesta on turha etsiä punaista lankaa, ellei sellaisena pidä Johnssonin kiinnostusta kunkin vuosikymmenen uuteen taiteeseen. Jokaista keräilijää kiehtoo ajatus tunnistaa tulevat klassikot ja osaltaan myös myötävaikuttaa sellaisten syntymiseen.

Taiteen uusien ilmiöiden ohella Johnsson on myös katsonut taaksepäin. Kokoelman vanhin teos on yllättäen Magnus von Wrightin maisema (1865). Lars-Gunnar Nordströmin puu­veistos (1949) on mahdollisesti ensimmäinen Suomessa tehty abstrakti veistos.

Turun taidemuseolle Johns­sonin lahjoitus on aarre, joka muuten olisi museon omien määrärahojen ulottumattomissa. Lisäksi se vahvistaa Suomen lähialueille suuntautuneen mu­seon pohjoismaista profiilia ja edistää sen mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön.

Silja Rantanen: Mitä tiedän Buranosta, 1998, öljy kankaalle.

Keräilijän ja museon yhteistyö toimii myös mesenaattitasolla. Tämä näkyy museon toisessa näyttelyssä Pari sanaa keräämisestä, jossa on muutaman Johnssonin lahjoituksen ohella esillä myös museon äskettäin omaan kokoelmaansa hankkima Otto Mäkilän suurikokoinen maalaus.

Johnsson osallistui hankinnan rahoittamiseen.

Samppa Törmälehto: The Painter, 2017–18, akryyli kankaalle.

Näyttelyarvostelu|Mustafa Malukan näyttelyssä nuorten vakavat katseet haastavat katsojan

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kulttuuri