Miksi Unelmien sielunmessu on niin ahdistava? - Kulttuuri | HS.fi

Miksi Unelmien sielunmessu on niin ahdistava?

Kaksikymmentä vuotta sitten ilmestyi Darren Aronofskyn ohjaama kuvaus riippuvuudesta. Edelleen Unelmien sielunmessua on vaikea katsoa.

Ellen Burstyn sai Oscar-ehdokkuuden Unelmien sielunmessusta.

17.8.2020 2:00 | Päivitetty 17.8.2020 11:00

”Mikä on paras elokuva, jota et halua nähdä enää koskaan?”

Tähän kysymykseen vastattiin viime syksynä Twitterissä lähes 7 000 kertaa. Yksi eniten mainintoja keränneistä oli Darren Aronofskyn ohjaama Unelmien sielunmessu (Requiem for a Dream), jonka ilmestymisestä tulee tänä vuonna kuluneeksi kaksikymmentä vuotta.

”Upea elokuva. Mutta rankka.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat