Aalto-yliopiston uusi rakennus Väre on Finlandia-ehdokkaana, mutta opiskelijat pitävät tiloja täysin sopimattomina taiteen opiskelulle: Puutteet vaikuttavat opiskelijoiden mukaan jopa mielenterveyteen - Kulttuuri | HS.fi

Aalto-yliopiston uusi rakennus Väre on Finlandia-ehdokkaana, mutta opiskelijat pitävät tiloja täysin sopimattomina taiteen opiskelulle: Puutteet vaikuttavat opiskelijoiden mukaan jopa mielenterveyteen

Opiskelijoiden mukaan Väreessä ei ole tilaa säilyttää keskeneräisiä töitä. Yksi opiskelijoista sanoo joutuneensa työskentelemään kotona, vaikka kyseessä on maailmanluokan taidekoulu.

Aalto-yliopiston Otaniemessä sijaitseva Väre kokoaa Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun laitokset saman katon alle.­

20.9. 15:44

Arkkitehtuurin Finlandia-ehdokkaana olevassa Väreessä on pahoja ongelmia, sanovat Aalto-yliopiston opiskelijat.

Syyskuun alussa kerrottiin, että kesällä 2018 Otaniemeen, Aalto-yliopiston kampukselle valmistunut kampusrakennus on yksi neljästä arkkitehtuurin Finlandia-palkintoon ehdolla olevasta rakennuksesta. Palkinto jaetaan lokakuun alussa. Kampusrakennukseen kuuluu taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun päärakennus Väreen lisäksi myös kauppakeskus A Bloc sekä Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu.

Väre kokoaa yhteen kaikki Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun laitokset. Yli 110 miljoonan euron hanke on alueen suurin sen jälkeen, kun Teknillinen korkeakoulu siirrettiin Otaniemeen. Hanke pitää sisällään Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tilojen lisäksi yliopiston yhteiskäyttöisten tilojen ja kauppakeskuksen rakentamisen.

Rakennus oli tarkoitus suunnitella käyttäjälähtöisyys ja kestävä kehitys edellä. Opiskelijoita ei kuitenkaan ole todellisuudessa otettu huomioon, sanoo kesällä muotoilun laitokselta valmistunut Justus Kantakoski.

Tilat ovat taideopiskelun kannalta suureksi osaksi mahdottomat, sillä opiskellessa tehtäville teoksille ei ole tiloja eikä opiskelijoilla ole riittävästi yksityisyyttä. Opiskelijat eivät myöskään pidä rakennusta kaikin osin turvallisena. Monet ongelmista nostettiin esille jo lokakuussa 2018, kun talossa oli oltu vasta kuukausi.

Opiskelijoiden kanssa työskentelevä henkilökunta on Kantakosken mukaan tukenut opiskelijoita nähdessään rakennuksen näille aiheuttamat vaikeudet.

”Lähtökohtaisesti en halua valittaa, koska Aalto on ollut niin hyvä koulu”, sanoo Mortti Saarnia, keväällä valmistunut valokuvauksen opiskelija. ”Mutta paikan ja opiskelun näkökulmasta siinä on kyllä ollut ongelmia.”

Teosten työstämiseen ja säilyttämiseen ei yksinkertaisesti ollut tilaa pohjakerroksen studiotilojen ulkopuolella. ”Tein töitä kotona mikä tuntuu älyttömältä, kun olin yhdessä parhaista taidekouluista.”

Samoja ongelmia kohtasi myös Justus Kantakoski. ”Tein vaatemalliston ja jouduin säilyttämään keskeneräisiä töitäni lattioilla ja kaappien päällä”, Kantakoski kertoo. ”Kun opiskelija tulee pajatilasta pois, ei hänelle ole mitään tilaa minne mennä. Jos vaikka sisustusarkkitehti tekee pienoismallia, niin hänellä ei ole paikkaa mihin viedä työ kuivumaan.”

Kantakoski teki vaatemallistonsa kaavoituksia studiossa, mutta sen jälkeen töille ei ollut paikkaa. ”On annettu työskentelylle työtilat, mutta sen jälkeen pitäisi viedä työt autolla kotiin ja tuoda ne seuraavana päivänä uudelleen.”

Mortti Saarnian mukaan oikeanlaisten tilojen puute haittasi opiskelua. ”Suurin ongelma oli se, etten löytänyt opintojen aikana paikkaa, jossa pystyisi kokeilemaan, ’sotkemaan’. Taiteen tekemisen yksi tärkeimmistä prosesseista on se tutkimus- ja kokeiluvaihe. Sille en löytänyt tilaa.”

Saarnia kuvailee Väreessä olevia tiloja valkoisiksi fläppitaulutoimistoiksi, joihin ei voi jättää mitään omaa tavaraa.

Kaikilla opiskelijoilla ei edes ole omia kaappeja, kertoo Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun opettaja. Opettaja esiintyy tässä jutussa nimettömänä työsuhteensa vuoksi.

”Aluksi siellä ei ollut edes naulakoita, ja esimerkiksi talvivaatteita joutui kanniskelemaan mukanaan”, opettaja kertoo. Henkilökohtaisten tilojen puute on hänen mukaansa iso ongelma.

”Se, kenelle rakennus on suunniteltu on kaikkein heikoin lenkki Väreessä. Opiskelijat ovat sen käyttäjiä, ja heidän pitäisi olla paremmassa paikassa.”

Kolme kandivaiheen opiskelijaa sanoo, että Väre on suunniteltu brändi edellä. Opiskelijat esiintyvät jutussa nimettöminä, sillä he uskovat kommenteistaan olevan haittaa kesken olevissa opinnoissaan.

Heidän mukaansa Aalto-yliopisto on panostanut Väreeseen niin paljon sekä rahaa että poikkitieteellisyyttä ja ekologisuutta korostavaa brändiä, että rakennuksessa olevia ongelmia ei haluta myöntää. Tilojen pienuuden takia heidän tekemisiään on myös yritetty rajoittaa.

”Ratkaisuksi tilaongelmiin on esitetty, että tehkää vähemmän ja tehkää tietokoneella”, opiskelijat kertovat. ”Siinä vaiheessa, kun on kyse taideteollisista aloista haluaisin ajatella, että meillä arvostetaan käsillä tekemisen taitoa. Mutta selvästi meitä ei enää kannusteta siihen. Oma oppimisprosessi ja työ kärsivät siitä.”

Myös opettajat ovat rakennuksessa huonossa asemassa, opettaja kertoo. ”Ei siellä ole kenellekään hyviä tiloja.”

Henkilökunnan tilat ovat Väreessä avokonttoreita, Mortti Saarnia kertoo. Tilassa on siis samaan aikaan useita opettajia, mikä hankaloittaa kahdenkeskistä kommunikaatiota opettajien ja oppilaiden välillä.

Taideluokkia ei rakennuksessa ole ollenkaan, opettaja kertoo. Tämä vaikeuttaa opettamista.

Sen sijaan Väreessä on kymmeniä erikokoisia neuvotteluhuoneita, joille ei ole löytynyt käyttöä, koska ne ovat yksinkertaisesti vääränlaisia. Tilat ovat enimmäkseen tyhjillään.

”Ne ovat todella pimeitä ja monet uskomattoman pieniä, vain muutamia neliöitä”, opettaja sanoo.

Hänen mukaansa suunnittelussa ei ole otettu huomioon niiden käyttäjiä. ”Ainakaan niitä ei ole suunniteltu taiteen ja suunnittelun korkeakoulun opiskelijoille.”

Väreessä on joitain yleisiä tiloja, mutta Justus Kantakosken mukaan on epäselvää, kenelle ne oikeastaan on suunnattu ja voiko niissä olla. Myös kandiopiskelijoiden mukaan rakennuksessa on käsittämätön määrä hukkatilaa suhteutettuna siihen, kuinka paljon erilaisia tiloja siellä todellisuudessa tarvittaisiin.

Pohjakerroksessa on työpajoja, mutta ylemmistä kerroksista ei löydy taiteiden ja suunnittelun opiskelijoille sopivia tiloja.

”Väre on suunniteltu sellaiseen läppärityöskentelyyn heti kun noustaan ylös kellarikerroksen työpajoista”, Kantakoski sanoo.

Lisäksi ylempien kerrosten tietokonepöydät olivat alun perin harvan säleaidan vieressä niin, että pöydiltä tippui esineitä alemmissa kerroksissa olevien opiskelijoiden päälle, opettaja kertoo.

Kandivaiheen opiskelijoiden mukaan ongelma on ratkaistu pleksilasilla vasta hiljattain, kaksi vuotta rakennuksen valmistumisen jälkeen. Aiemmin ratkaisuksi oli ehdotettu markiisimaista rakennelmaa, joka olisi sekä estänyt esineiden putoamista että toiminut osittaisena näkösuojana.

”Arkkitehdit olivat ilmeisesti torpanneet useasti tällaisia työturvallisuuteen liittyviä ideoita, koska ne eivät sopineet heidän ideaansa rakennuksesta”, opiskelijat kertovat.

Väre ei palvele käyttäjiään, sanovat sekä opiskelijat että opettaja.­

Hankaluuksia tuottaa sekin, että opiskelijat kokevat olevansa lasiseinäisessä Väreessä ”kuin galleriassa”, eli aivan liian esillä.

”Jos tehdään mallistoja joita ei ole julkaistu, niin anonymiteetti ja yksityisyydensuoja ovat poissa”, Kantakoski toteaa.

Väreessä käy paljon vierailijoita esimerkiksi Aasiasta, jotka ovat ottaneet valokuvia opiskelijoiden keskeneräisistä töistä. Seinille on jouduttu kiinnittämään valokuvauksen kieltäviä lappuja, opettaja kertoo.

Teoksiin liittyvän yksityisyydensuojan lisäksi lasiseinät ja niiden takana olevat vierailijat häiritsevät opiskelijoiden taiteellista työskentelyä.

”Opiskelijat joutuvat myös ikään kuin esittämään luovaa prosessia kokonaisen lasiseinän edessä”, opettaja sanoo.

Jatkuva yksityisyyden puute vaikuttaa myös opiskelijoiden työhyvinvointiin ja mielenterveyteen, kertovat kandivaiheen opiskelijat. ”Se kuormittaa todella paljon itse opiskelua ja vie siitä energiaa, kun ei ole mitään suojaa.”

Hankaluuksia aiheuttaa myös Väreen koneellinen ilmastointi, jonka vuoksi rakennuksessa ei voi lainkaan avata ikkunoita. Tämä aiheuttaa ongelmia monien studioissa käytettävien pahanhajuisten kemikaalien kanssa, opettaja kertoo. ”Nyt olisi hyvä tuulettaa koronankin takia ja parantaa ilmanvaihtoa, mutta se ei ole mahdollista.”

Lisäksi rakennuksen puuosat opettajan mukaan murtuvat ja rapistuvat monin paikoin. ”Pääportaissa puu oli alun perin leikattu väärään suuntaan, joten ne särkyivät ensimmäisenä vuotena.”

Opiskelijoiden mielipidettä kysyttiin etukäteen, mutta sitä ei otettu riittävästi huomioon, opiskelijat kertovat.

”Informaatiota on johtoportaalle annettu”, Kantakoski kertoo. ”Mutta siellä ei haluta kuunnella, ollaan jossain ylhäisessä yksinäisyydessä.”

Tämä asettaa Väreen Finlandia-ehdokkuuden opiskelijoiden silmissä kyseenalaiseen valoon. ”Tuntuu, että johtava eliitti on ihan omassa todellisuudessaan. Koulu ei kuitenkaan ole mikään monumenttirakennus,” Kantakoski toteaa.

Myös opettajan mielestä Finlandia-ehdokkuus ”on kyllä todella outo ajatus.” Jo visuaalisesti rakennus on hänen mukaansa vanhanaikainen.

”Wau-arkkitehtuurityyppinen lasikuutio on vähän outdated, ei tätä päivää, vaan nimenomaan eilistä.”

Kandivaiheen opiskelijat kuvailevat ehdokkuutta ”absurdiksi”. ”Jonkun mielestä rakennus on varmaankin esteettinen, mutta se ei palvele käyttäjiään. Meille opetetaan muotoilun laitoksella käyttäjälähtöisyyttä tilassa, jossa käyttäjälähtöisyys ei toteudu.”

Saarnian mielestä Finlandia-ehdokkuus on lähtökohtaisesti hienoa, mutta se tuntuu myös ristiriitaiselta. ”Aalto-yliopistohan on myös yksi arkkitehtuurin tärkeimmistä kouluista, ja arkkitehtuuri on muutakin kuin sitä, onko jokin asia kaunis ulospäin.”

”Koen, että meidän, uuden sukupolven, on syytä myös peräänkuuluttaa toisenlaisia arvoja eikä pönkittää vanhoja valtarakenteita, joissa tällainen mestarimainen suunnittelu ei ota mitenkään huomioon käyttäjäänsä”, Kantakoski sanoo. ”Se on ajasta elänyt. Inhimillisyyttä pitäisi tuoda myös.”

”Aalto on ihana koulu, mutta instituutioita pitää voida kritisoidakin”, Mortti Saarnia sanoo.

Hyviäkin puolia toki on: ”Siellä kellarikerroksessa on hyvin toimivat työpajatilat”, Kantakoski kertoo. ”Ja ihana henkilökunta.”

Myös toiset opiskelijat kiittelevät henkilökuntaa ja Aalto-yliopistoa kokonaisuutena.

Opiskelijat kokevat olevansa lasiseinäisessä Väreessä aivan liian esillä.­

Verstas Arkkitehdit valittiin Väreen, kauppakeskus A Blocin ja Kauppakorkeakoulun rakennuskompleksin suunnittelijaksi kansainväliseen arkkitehtuurikilpailuun osallistuneiden liki kahdensadan ehdotuksen joukosta vuonna 2013. Verstas Arkkitehdit voitti suunnittelukilpailun, joka käytiin 2012–2013. Mukana suunnittelussa ovat olleet Jussi Palva, Väinö Nikkilä, Riina Palva ja Ilkka Salminen. Heidän lisäkseen tiimissä on ollut puolenkymmentä muuta arkkitehtia, projektiarkkitehtinaan Mikko Rossi.

Jussi Palva tunnistaa osan opiskelijoiden esille tuomista ongelmista.

”Arkkitehtuurikilpailun tilaohjelmassa ja voittaneessa suunnitelmassamme kaikille taiteen ja suunnittelun toiminnoille oli erikseen varattu sopivasti tilaa”, Palva sanoo.

Vuonna 2015 aloittanut hallitus kuitenkin määräsi yliopistoille mittavia säästöjä, mikä johti tilojen karsimiseen hankkeessa. ”Tämä näkyi meille Aalto-yliopiston suunnittelun lähtötiedoksi antaman Aalto Artsin tilaohjelman huomattavana supistumisena ja esimerkiksi opiskelijatöiden varastointitilojen huomattavana vähentymisenä”, Palva kertoo.

Yliopistojen tilakuluista piti saada merkittävä osa pois, jotta sen ydintoiminnot eli opetus ja tutkimustyö saatiin pidettyä hengissä. ”Teimme käyttäjien kanssa tiivistä yhteistyötä, jotta tilaohjelman karsimisesta huolimatta saataisiin suunnitelluiksi tilat, jotka palvelevat käyttäjiään.”

Palvan mukaan Väreen arkkitehtoninen konsepti on kuitenkin siinä määrin joustava, että tiloja on pystytty räätälöimään käyttöönoton jälkeen käyttäjille paremmin sopiviksi.

”Odotamme innolla, että yliopiston ovet aukeavat taas ja saadaan käyttäjäpalautetta siitä, miten hyvin uusimmat käyttäjän kanssa kehitetyt parannukset ovat onnistuneet”, Palva sanoo.

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun dekaanin Tuomas Auvisen mukaan Väre tarjoaa ”opiskelijoille ja henkilökunnalle valoisat ja avarat työskentely- ja oleskelutilat sekä maailmanluokan työpajamahdollisuudet”.

”Keskeisiä, nykyaikaisen tilasuunnittelun periaatteita Väreessä ovat tilojen jakaminen, kohtaamisten ja monimuotoisuuden mahdollistaminen sekä osallistava suunnittelu ja yhteiskehitys”, Auvinen kertoo. Koska tilankäytössä pyritään avoimuuteen ja tasavertaiseen saavutettavuuteen, on rakennuksessa verraten vähän yksittäisille ihmisille tai ryhmille määriteltyjä työskentelytiloja, hän toteaa.

Auvisen mukaan rakennuksen suunnitteluprosessi on ollut osallistava. Käyttäjätyöpajoja on pidetty kymmeniä ja opiskelijoita on kuultu prosessin kaikissa vaiheissa.

”Tiettyjä haasteita on tunnistettu ja niihin on tartuttu, tämä työ jatkuu ja siinä kuunnellaan opiskelijoita ja ainejärjestöjä aktiivisesti. Tällä työllä on jo saavutettu paljon hyviä ratkaisuja”, Auvinen sanoo.

Hän kuitenkin huomauttaa opiskelijoiden olevan vaihtuva ryhmä. Näin ollen nykyiset opiskelijat eivät ole voineet olla mukana prosessin kaikissa aiemmissa vaiheissa.

Auvisen mukaan rakennuksen kehitystyötä on jatkettu myös pandemian aikana, mikä ei vielä näy opiskelijoiden arjessa.

”Lisäksi on muistettava, että rakennusta ei ole suunniteltu pelkästään Taiteiden ja suunnittelun korkeakoululle vaan se yhdistää kolme hyvin erilaista toimintoa eli Kauppakorkeakoulun, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun sekä kauppakeskuksen”, Auvinen huomauttaa.

Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon myöntää Suomen Arkkitehtiliitto SAFA. Kevään koronavirustilanteen asettamien vierailurajoitusten takia ulkomaankohteet sekä koulut, päiväkodit ja hoitolaitokset eivät tällä kertaa ole kilpailussa mukana.

Palkinto jaetaan nyt seitsemättä kertaa. Palkinnon valitsee vuosittain vaikuttaja, joka on tullut tunnetuksi muun alan kuin arkkitehtuurin asiantuntijana. Tänä vuonna palkinnon valitsijana toimii muusikko ja näyttelijä Paula Vesala.

Voittaja julkistetaan 5. lokakuuta.

Lisäys 21. syyskuuta klo 9.25: Lisätty tieto siitä, että kampusrakennukseen kuuluu taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun päärakennus Väreen lisäksi myös kauppakeskus A Bloc sekä Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kulttuuri