Helsingin Kirjamessut järjestetään tänä vuonna verkossa, ja siinä on ohjelmajohtaja Ronja Salmen mielestä myös paljon hyvää - Kulttuuri | HS.fi

Helsingin Kirjamessut järjestetään tänä vuonna verkossa, ja siinä on ohjelmajohtaja Ronja Salmen mielestä myös paljon hyvää

Ronja Salmi jatkaa Kirjamessujen ohjelmajohtajana vielä yhden ylimääräisen vuoden.

Ronja Salmi aikoo rakentaa verkkotapahtuman puheenaiheiden varaan.­

18.10. 2:00 | Päivitetty 18.10. 10:14

Ronja Salmi vaikuttaa ihmiseltä, jota pienet – tai vähän suuremmatkaan – vastoinkäymiset eivät hetkauta. Mitäpä siitä, jos pandemia estää Helsingin Kirjamessujen järjestämisen Messukeskuksessa. Tänä vuonna tehdään vähän toisin kuin aiemmin.

No, ihan näin kepeästi ohjelmajohtaja Salmi ei sentään Kirjamessujen siirtämistä verkkoon ottanut. Hän kertoo messutoimikunnan käyneen läpi kaikki mahdolliset vaihtoehdot, jotta vuoden tärkein kirjatapahtuma voitaisiin järjestää perinteiseen tapaan. Mutta nyt kun päätös on tehty, hän näkee poikkeusvuodessa paljon hyvää.

”Minulla on tosi toiveikas olo. Verkkomessut mahdollistavat sen, että yleisö voi seurata keskusteluja kaikkialla Suomessa. Uskon, että saavutamme myös ihmisiä, jotka eivät muuten tulisi messuille, koska messuhalli on heille liian hälyinen ja ahdistava paikka”, Salmi sanoo.

”Lisäksi ohjelmassa on isoja kansainvälisiä nimiä, joita on vaikea saada syrjäiseen Suomeen asti, mutta joita haastattelemme nyt livestriimissä.”

Tällaisia maailmantähtiä ovat muun muassa ruotsalainen Lars Kepler, norjalainen Jo Nesbø ja yhdysvaltalainen Elizabeth Strout, jonka keskustelua Sofi Oksasen kanssa Salmi erityisesti odottaa.

Verkossa messut ovat tietenkin hyvin erilaiset kuin Helsingin Messukeskuksessa.

Normaalisti käytössä on viisitoista esiintymispaikkaa, nyt ohjelmaa lähetetään kolmelta Messukeskukseen rakennetulta lavalta. Jos tavallisena vuonna esiintyjiä on ollut tuhat, tänä syksynä heitä on alle puolet siitä. Suurin osa keskusteluista lähetetään suorana, osa on nauhoitettu etukäteen esimerkiksi aikaeron takia.

”Teemme monikameratuotantoa neljän päivän ajan. Se muistuttaa jo isoa tv-tuotantoa. Silti on ihan selvää, että paljon kiinnostavaa jää ulkopuolelle. Kirjailijoita on jouduttu karsimaan, mikä on kaikille iso pettymys”, Salmi sanoo.

Hän uskoo, että tunnelma messustudiossa tulee aluksi olemaan omituinen, kun kaikki tavallinen hälinä puuttuu ympäriltä.

”Mutta ainakin ehdin nyt olla läsnä ja tavata kaikki tekijät, toisin kuin Messuhallissa, jossa ensimmäisenä vuonna juoksin kuin aropupu lavalta toiselle enkä ehtinyt oikeasti kuunnella esiintymisiä.”

Uutta on myös se, että kokoaikalipun ostanut voi katsoa haastatteluja netistä kahden viikon ajan. Salmi toivoo, että sitä kautta nousee puheenaiheita vielä messuviikonlopun jälkeenkin.

”Välillä Kirjamessujen lavalla sanotaan aika räväköitä ja kiinnostavia asioita, mutta sen kuulevat ainoastaan paikalla olijat. Nyt jokainen voi jälkeenpäin käydä katsomassa nauhalta, mitä siellä oikeasti sanottiinkaan.”

Juuri puheenaiheiden varaan Salmi haluaa verkkotapahtuman rakentaa.

Koska netissä messukävijä ei haahuile samaan tapaan kuin Messukeskuksen käytävillä, hänen huomionsa täytyy herättää vetovoimaisilla esiintyjillä ja kiinnostavilla otsikoilla.

”Kilpailemme ruutuajasta kaiken muun nettitarjonnan kanssa”, Salmi sanoo.

Kahdettakymmenettä kertaa järjestettävien kirjamessujen teemana on tulevaisuus, mikä kirja-alalla näyttää suhteellisen valoisalta. Onhan se selvinnyt pandemiasta paremmin kuin moni muu. Erityisesti äänikirjojen suosio on kasvanut.

Messuilla tullaankin keskustelemaan muun muassa siitä, miten äänikirjat muokkaavat tapaamme kirjoittaa, kustantaa ja kuluttaa kirjallisuutta. Lauantaina äänikirjojen lukijat Jukka Pitkänen, Krista Putkonen-Örn ja Pirjo Heikkilä kertovat, mitä työ vaatti ja miten lukemiseen valmistaudutaan.

Salmen mukaan kirjallisuus voi myös tuoda esiin aiheita, jotka ovat julkisuudessa jääneet koronauutisten varjoon. Hänen kuratoimassa keskustelussa pohditaan esimerkiksi vaikuttavatko Metoo- ja Black lives matter -liikkeet suomalaisen kirjallisuuden rakenteisiin ja tarinoihin.

Ohjelmajohtaja uskoo, että tulevaisuudessa messut tulevat olemaan hybridi uudesta ja vanhasta. Monelle instituutioksi muodostunut fyysinen tapahtuma Messukeskuksessa säilyy, mutta sen lisäksi käyttöön otetaan rohkeammin teknologian mahdollistamia asioita.

”Tänä vuonna tulemme oppimaan paljon siitä, mikä toimii ja mikä ei. Verkkototeutus tulee olemaan osa meitä myös ensi vuonna.”

Tosiaan: Salmen kolmivuotisen pestin piti päättyä näiden messujen jälkeen, mutta keväällä sovittiin vuoden jatkoajasta.

”Jatkan tosi mielelläni, koska pandemian takia tänä vuonna jää paljon asioita tekemättä. Haluan näyttää, mitä minulla vielä oli hihassani.”

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kulttuuri