Uudet korona­ohjeet laittavat puhallin­orkestereja ahtaalle, sillä soittajat tuottavat ilmaan pisaroita, jotka saattavat levittää virusta - Kulttuuri | HS.fi

Uudet korona­ohjeet laittavat puhallin­orkestereja ahtaalle, sillä soittajat tuottavat ilmaan pisaroita, jotka saattavat levittää virusta

Perinteikäs Karelia-puhallinorkesteri laittoi toiminnan jäihin perjantaina.

Retuperän WBP säesti vapunviettoa Helsingin Kaivopuistossa vuonna 2014.­

18.10. 16:59 | Päivitetty 19.10. 14:28

Uudet koronasuositukset iskevät lujaa suomalaisten harrastelijaorkestereiden toimintaan.

Pahimmin vaikeuksissa ovat puhallinorkesterit.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin antaman suosituksen mukaan ”amatööriorkestereiden tulee harkita harjoituksia ilman puhallinsoittimia”, mikä monessa tapauksessa keskeyttää toiminnan kokonaan.

Helsingin Käpylän Karjalatalolla harjoituksiaan pitävä Karelia-puhallinorkesteri laittoi toiminnan jäihin perjantaina.

”Se oli pakon sanelema päätös. Ei vaikea, mutta hyvin harmillinen”, kapellimestari toimiva Heino Koistinen sanoo.

Kyseessä on nyt toinen kerta koronaviruspandemian aikana, jolloin orkesteri joutui keskeyttämään toimintansa. Maaliskuun puolivälissä karelialaisten piti lähteä keikkamatkalle Floridaan, mutta lähtöpäivänä tapahtumat peruttiin.

Saman tien tyhjeni koko kevään kalenteri.

Kun harjoitukset jälleen elokuussa alkoivat, osa iäkkäämmistä soittajista oli päättänyt jättää harrastuksen kokonaan.

”Kyllä tämä tilanne on siinä mielessä dramaattinen, että meillä on soittajina paljon iäkkäitä entisiä ammattimuusikoita. He ovat eläkkeellä esimerkiksi Helsingin kaupunginorkesterista, Kansallisoopperasta tai Radion sinfoniaorkesterista. Kyllä heidän pois jääntinsä olisi todellinen vaara. Meillä orkesterin materiaali aika vaativaa, emmekä voi ottaa riviin soittajia, jotka eivät pärjää.”

Nyt orkesteri joutuu perumaan viikon sisään kaksi Karjalatalon esitystä. Peruttu tai vaakalaudalla ovat myös muun muassa Stockmannin satuikkunan avaus, itsenäisyyspäivän keikat, Pelastusarmeijan kodittomien joulujuhla ja joulukonsertti Tampereen vanhassa kirkossa.

Kapellimestari suree jokaista esittämättä jäänyttä keikkaa.

”On sävellys ja soittaja, mutta pitää olla myös yleisö. Se tuo siihen sen jujun”, Koistinen sanoo.

Aivan uutena asiana suositukset eivät tule, sillä puhallinsoittajien kohtaloa on pohdittu useasti kesän aikana. Silloin ammattiteattereiden edunvalvonta- ja työnantajajärjestö Suomen teatterit suositteli puhallinsoittajille pleksejä.

Suomalaispiispat puolestaan antoivat samoihin aikoihin suosituksen, jonka mukaan puhallinsoittimien käyttämistä kirkollisissa toimituksissa tulee harkita tarkkaan.

Vakavaksi uudet ohjeet vetävät myös teekkariperinnettä edustavan Retuperän WBK -puhallinorkesteria johtavan Audio Dubbadon, joka esiintyy jutussa taiteilijanimellään.

Koronavirusepidemian takia yleensä opiskelijabileissä soittavan orkesterin keikkakalenterissa on tyhjää, ja pienessä vaarassa on myös kevään Finlandia-talon suurkonsertti.

Moneen muuhun orkesteriin verrattuna Retuperän WBK on pieni ryhmä. Soittajia on parikymmentä, ja sen takia avarassa harjoitustilassa pystytään pitämään jopa kolmen metrin turvavälit.

”Itse toivoisin, että treenejä voitaisiin vielä pitää. Sitten, jos tai kun, pääkaupunkiseudulla siirrytään leviämisvaiheeseen, niin on varmaan pakko laittaa treenit tauolle”, Dubbado sanoo.

Kerran viikossa järjestettävien harjoitusten mahdollisesta jatkosta päättää orkesterin letkuneuvosto. Kapellimestari on pohtinut treenien pitämistä myös etänä, mutta pitää sitä melko mahdottomana.

”Eihän siitä tule yhtään mitään jonkun Zoomin välityksellä. Eikä se ihan niinkään mene, että jokainen harjoittelisi omia stemmojaan kotona, ja sitten vain lyötäisiin ne yhteen. Kappaleiden sovittaminen on pitkä prosessi.”

Suomalaisorkesterit eivät ole ongelman kanssa yksin, sillä eri puolilla maailmaa pohditaan tällä hetkellä puhallinsoittimien turvallisuutta korona-aikana.

Science-lehti kertoi heinäkuussa tutkimuksesta, jossa Coloradon yliopistossa opiskelevat sopraano, klarinetisti, huilisti, käyrätorvensoittaja ja trumpetisti oli suljettu huoneeseen, ja sen jälkeen mitattu heidän tuottamiensa aerosolien määrää.

Tulos oli, että soittajat tuottivat ilmaan pisaroita, jotka saattoivat levittää virusta, mutta instrumenttien eteen asennettavat pussit vähensivät riskiä.

Suomalaiskapellimestareilla ei ole pusseista tai muista suojista juurikaan kokemusta.

”Jos on sellainen fiilis, että siitä torvesta pisarat lentää, niin miksei, voihan sitä yrittää, ehkä se auttaa”, Dubbado sanoo.

Oikaisu 19.10. klo 14.25: Korjattu ”Universityn yliopisto” Coloradon yliopistoksi.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kulttuuri