Musiikkiteatteriesitys vei vanhaan Venetsiaan, jonka suurin vetonaula olivat loistavat naismuusikot - Kulttuuri | HS.fi

Musiikkiteatteriesitys vei vanhaan Venetsiaan, jonka suurin vetonaula olivat loistavat naismuusikot

Elina Mustonen näytteli kolmea eri aikakausien cembalistia Eero Hämeenniemen kirjoittamassa musiikkinäytelmässä.

Elina Mustonen ja Eero Hämeenniemi­

23.10.2020 2:00

Musiikkiteatteri

Laura Maddalena 21.10. Pyhän Laurin kappeli, Vantaa. Elina Mustonen, cembalisti ja näyttelijä, Eero Hämeenniemi teksti ja musiikki, Johanna Freundlich, ohjaaja, Nina Mansikka, visualisti. BRQ Vantaa -festivaalin tuotantoa.

Venetsialainen Maddalena Laura Lombardini Sirmen (1745–1818) oli aikansa kuuluisimpia ja juhlituimpia viulutaitureita, harvinainen poikkeus miesten hallitsemassa musiikkimaailmassa. Häntä arvostettiin myös säveltäjänä, ja hänen valloittava jousimusiikkinsa on löydetty uudelleen meidän aikanamme.

Laura Maddalena on nimenä Eero Hämeenniemen kirjoittamalle musiikkinäytelmälle, jossa Elina Mustonen näytteli kolmea eri aikakausien cembalistia ja soitti sen lomassa pitkän sarjan värikästä cembalomusiikkia.

Esityksen nimi saattoi hieman hämmentää yleisöä, koska suurimman osan ajasta, noin tunnin verran Elina Mustonen esitti nuorta Mariaa, joka opiskelee musiikkia vuonna 1650 Venetsian Pietà-ospedalessa.

Ospedaleihin alettiin kerätä ilmeisesti jo 1300-luvulla kaupungin lukuisia hylättyjä lapsia. Jossain vaiheessa niihin alettiin ottaa vain orpotyttöjä. Koska musiikki oli elintärkeää vanhassa Venetsiassa, viimeistään 1600-luvulla keksittiin, että tytöistähän voi kouluttaa muusikoita, soittajia ja laulajia.

Tytöille palkattiin niin hyviä opettajia, että Venetsian neljän ospedalen orkestereista ja kuoroista tuli 1700-luvun alkupuolella Euroopan-kuuluja ja tuolla vuosisadalla alkaneen turismin vetonauloja. Kuuluisin opettajista oli Pietàssa musiikkimestarina toiminut Antonio Vivaldi.

Monet musiikkia rakastavat matkailijat kirjoittivat haltioituneina siitä vaikutuksesta, jonka ospedale-konsertit tekivät heihin.

Konserteilla saatiin tuloja ospedaleille, joiden toiminta rahoitettiin ensisijaisesti Venetsian kaupungin tuella ja yksityisin lahjoituksin.

Koska ospedalien toiminnasta tiedetään aika paljon, fiktiivisen, äitinsä hylkäämän Marian tarina on täysin mahdollinen ja tyypillinen. Elina Mustonen oli liikuttavan kiltti, vakava ja herkkä Maria, jolla on kuitenkin temperamenttia, omaa tahtoa ja nuoren naisen haaveita.

Tavallinen haave oli saada hyvä aviomies jostakin käsityöläisestä tai kauppiaasta. Mahdollisuudet olivat hyvät, sillä konserteilla kerättiin rahaa myötäjäisiin, joita ilman avioliittokauppa ei olisi onnistunut. Siveellisiksi ja tottelevaisiksi kasvatetut tytöt olivat suosittuja vaimokandidaatteja.

Yleisölle tytöt eivät saaneet soittaa sen jälkeen, kun he lähtivät ospedaleista. Laulajat saivat kuitenkin jatkaa halutessaan laulamista, sillä heitä tarvittiin oopperalavoilla. He saivat varautua kuitenkin siihen, että he menettivät heti maineensa ja leimautuivat huonoiksi naisiksi.

Esityksen keskivaiheilla Elina Mustonen vaihtoi arkisen barokkimekkonsa meidän aikamme nuoren naisen koreilevaan housuasuun, ja sen jälkeen seurasi vielä toinen, hieman mystiseltä vaikuttava asunvaihto 1700-luvulle.

Kun noin tunti oli kulunut, tuli vihdoin viimein puhe Maddalena Laura Sirmenistä. Hänen elämästään tiedetään vain pelkkiä faktoja, joten Hämeenniemi on käyttänyt mielikuvitustaan. Faktan ja fiktion erottaminen oli varmasti vaikeaa, koska tarjolla oli paljon dokumentoitua tietoa.

Sirmenin musiikkia ei kuultu, koska hän sävelsi musiikkia jousisoittajille. Mutta cembalomusiikki kukoisti karun kappelin kaikuisassa tilassa. Luigi Rossi, Barbara Strozzi, Francesco Cavalli ja Domenico Scarlatti kuuluivat esityksen barokkisäveltäjiin. Hämeenniemen omat nokkelat barokkipastissit ja -modernisaatiot sekä hänen eksoottinen intialainen tanssinsa rikastuttivat matkaa kiehtovaan vanhaan Venetsiaan.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat