”Haluamme rakentaa taloja, joiden elinkaari olisi vähintään 200 vuotta”, arkkitehti Kimmo Lintula sanoo - Kulttuuri | HS.fi

”Haluamme rakentaa taloja, joiden elinkaari olisi vähintään 200 vuotta”, arkkitehti Kimmo Lintula sanoo

Musiikilla ja arkkitehtuurilla on Kimmo Lintulan mielestä paljon yhteistä.

Arkkitehti Kimmo Lintula asuu perheineen Puu-Käpylässä ja pitää tasapainoista, kaunista ympäristöä tärkeänä vastapainona pitkäjänteiselle työlle. Kuvassa seurana Leni-koira.­

12.11. 2:00 | Päivitetty 12.11. 9:50

Arkkitehti Kimmo Lintula on juuri palannut työmaakäynniltä Ylivieskasta, jossa uuden kirkon rakentaminen on loppusuoralla.

Suunnittelutehtävän taustalla oli paikallinen tragedia: Ylivieskan vanhan kirkon tuhopoltto vuonna 2016. Sitkeät seurakuntalaiset halusivat rakentaa paikalle uuden kirkon. Järjestettiin yleinen arkkitehtuurikilpailu, jonka voitti Kimmo Lintulan, Niko Sirolan ja Mikko Summasen arkkitehtitoimisto K2S.

”On todella suuri elämys olla toteuttamassa yhteisölle tärkeintä rakennusta”, Lintula kiittää.

Uudessa kirkossa on mukailtu keskiaikaisen kirkon hahmoa kolmen kolmion muotoisen massan avulla. Arkaaisuutta tavoitteleva perusjulkisivu on paikallisesta savesta valmistetuista tiilistä.

”Kirkko on typologiana kiehtova, vanha ja symbolisesti ladattu rakennustyyppi”, Lintula mietiskelee.

Työmaakäynnit ovat hänestä aina jännittäviä: ”Monet asiat ­realisoituvat vasta työmaalla. Kun työpöydällä tehty viiva alkaa muuttua materiaaliseksi, se tempaa tekijänkin mukaansa.”

Lintula on joutunut miettimään sakraalia tilaa ennenkin. Vuonna 2012 valmistuneessa Hiljaisuuden kappelissa Helsingin Kampissa materiaalisuus, puun ja betonin yhdistäminen sekä käsityö olivat myös keskeisiä.

Lintula sanoo aina olleensa kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja pohtii arkkitehtuuria laajemmissa yhteyksissä.

”Suunnittelu on humanitaarista työtä”, hän lohkaisee ja kertoo, että toimistolle tehdään parhaillaan kestävän ja ekologisen rakentamisen ohjesääntöä.

Arkkitehtuurikilpailujen instituutio on hänestä tärkeä väylä osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.

”Ideointiin liittyy paljon yksittäisiä optimoitavia asioita. Silti on pidettävä kiinni kokonais­näkemyksestä.”

Yksi yhteiskunnallisesti tärkeistä asioista on rakennuksen elinikä, jollaiseksi rakentamisen teollistumisen alkuvaiheissa asetettu 35–50 vuoden tavoite ei riitä.

”Haluamme rakentaa taloja, joiden elinkaari olisi vähintään 200 vuotta”, Lintula sanoo.

Joskus kilpailujen kollektiivisella tutkimuksella on merkitystä, vaikkei tulosta koskaan toteutettaisikaan.

Esimerkiksi K2S:n voitokasta ehdotusta (2008) Puolarmetsän sairaalaksi Espoossa ei toteutettu, mutta silti konsepti on vaikuttanut myöhempiin sairaalasuunnitelmiin.

Kimmo Lintula on helsinkiläisestä arkkitehtiperheestä ja kasvanut isänsä suunnittelemassa talossa taiteen keskellä, joten arkkitehdin ammatti oli itsestäänselvä valinta.

Ura alkoi näyttävästi, kun hän voitti Hannu Tikan kanssa Lahden Sibelius-talosta järjestyn ­arkkitehtuurikilpailun vuonna 1997. Kilpailuohjelmassa edellytettiin puurakentamista. Tuolloin Lintula oli vasta 27-vuotias opiskelija.

Puu julkisten rakennusten materiaalina ei ollut kovin yleistä, ja kilpailuohjelman määritystä pidettiin jopa hieman kummallisena. Talo valmistui vuonna 2000.

Suomi on jäänyt jälkeen puun jalostusasteen kehittämisessä rakentamista varten esimerkiksi Itävallasta, Sveitsistä ja Ranskasta. Puisia rakennusosia on jouduttu jopa tuomaan tänne ulkomailta. Tähän Lintula toivoo muutosta.

Yhtiökumppaninsa Niko Sirolan ja Mikko Summasen Lintula löysi jo opiskeluaikana. Yhteen kokoonnuttiin soittamaan ja tekemään kilpailutöitä. Musisointi jatkuu edelleen. Musiikilla ja arkkitehtuurilla on Lintulan mielestä paljon yhteistä.

”Hyvä arkkitehtuuri on minusta kuin kansanlaulu: se rakentuu menneestä tulevaisuuteen, koskettaa väkevyydellään ja välittää heleydellään tilaa, valoa ja materiaalia – paikkoja ihmisille. Se on kuin pieni kansanlaulu ja sanoja ei laisinkaan”, Lintula tiivistää.

Yksi esimerkki K2S:n innovaatiohakuisuudesta oli Arc­tian kelluva pääkonttori Katajanokalla (2013). Sen jälkeen syntyi idea kelluvasta päiväkodista tai koulusta, jota voitaisiin siirtää kaupunginosasta toiseen tarpeen muuttuessa. Idea esiteltiin Helsingin kaupungille. Aloite on poikinut ja lähdössä kehittymään. K2S on kehitellyt myös kelluvia asuntoja.

Viime aikoina K2S on ollut julkisuudessa Olympiastadionin ja Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon ansiosta.

Yrjö Lindegrenin ja Toivo Jäntin suunnittelema Olympiasta­dion on 1900-luvun arkkitehtuurimme merkittävimpiä rakennuksia, ja korjaustyö on ollut yli 15 vuotta kestänyt projekti.

Vaativan restaurointityön K2S toteutti yhdessä modernin entistämiseen erikoistuneen Kari Raimorannan ja arkkitehtitoimisto NRT:n kanssa.

Kimmo Lintula

Syntyi 1970 Helsingissä.

Valmistui arkkitehdiksi vuonna 2001.

Arkkitehtitoimisto K2S yhdessä Niko Sirolan ja Mikko Summasen kanssa vuodesta 2001.

Rakennusopin professori Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksella. Hoitaa professuuria yhdessä yhtiökumppaniensa kanssa.

K2S:n töitä myös mm. Fazerin vierailijakeskus Vantaalla, Maunula-talo, Asunto Oy Solsidan Vaasassa, Paasitornin Hotelli- ja kokouskeskus, Sipoon lukio Enter.

Asuu Helsingissä. Naimisissa Sanna Lintulan kanssa, 12-vuo­tias tytär Lumi.

Täyttää 50 vuotta perjantaina 13. marraskuuta. Viettää merkkipäiväänsä tunturissa.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kulttuuri