Alvar Aallon suunnittelema vanha suojeluskuntatalo Jyväskylässä pelastettiin tuholta viime hetkellä – Vaihtokuvat näyttävät hakaristein töhrityn purkutalon muodonmuutoksen - Kulttuuri | HS.fi

Alvar Aallon suunnittelema vanha suojeluskuntatalo Jyväskylässä pelastettiin tuholta viime hetkellä – Vaihtokuvat näyttävät hakaristein töhrityn purkutalon muodonmuutoksen

Vuonna 1929 rakennettu talo edustaa Alvar Aallon varhaisvaiheen töitä ja sijoittuu klassismin ja modernismin murroskauteen.

Vuonna 1929 valmistunen Valtiontalon julkisivu korjaustöiden valmistuttua.­

17.11.2020 14:27

Vuosikymmeniä Jyväskylän keskustassa rapistuneen Alvar Aallon suunnitteleman arvotalon korjaus on valmistunut.

Nykyään Valtiontalona tunnettu entinen suojeluskunnan rakennus valmistui Kirkkopuiston kupeeseen vuonna 1929. Loistonsa päivinä sen seinien sisällä toimi muun muassa pankki, ravintola, elokuvateatteri ja kauppahalli.

Kun Helsingin Sanomat vieraili talossa seitsemän vuotta sitten, talo oli lohduttomassa kunnossa: sen portaikko oli täynnä roskaa ja seinät oli töhritty hakaristein. Tapaus onkin varoittava esimerkki siitä, että talon suojelu ei sinänsä takaa, että se pidetään kunnossa, jos sillä ei ole käyttäjää.

Arvotalon viimeiset vuosikymmenet ovatkin olleet surullista aikaa. Romahtamispisteessä ollut talo asetettiin käyttökieltoon vuonna 2010, eikä kukaan tuntunut olevan kiinnostunut rakennuksesta, jonka arvioidut korjauskustannukset olivat nousseet korkeiksi.

Jyväskylän kaupunki myi talon kahteen kertaan – ensimmäinen kauppa mitätöitiin liian alhaisen kauppasumman takia. Nykyiset omistajat Järvi-Suomen Asunnot Oy ja Royal House Oy saivat talon avaimet käteen vuonna 2015.

Sinisen salin seinät oli töhritty kauttaaltaan. Kuva vuodelta 2013.­

”Aikamoinen luuranko se oli. Karussa kunnossa niin fyysisesti kuin teknisesti”, muistelee uudistamisremontista vastannut arkkitehti, pääsuunnittelija Tapani Mustonen ensikohtaamistaan Valtiontalon kanssa.

Harvinaisen huono kunto ei kuitenkaan Mustosta säikäyttänyt, sillä hänen toimistonsa on loihtinut rauniotaloja takaisin alkuperäiseen loistoonsa aiemminkin. Arkkitehdit Mustonen vastasi muun muassa Aallon suunnitteleman Viipurin kirjaston restauroinnista.

”Siinä tosin perustukset liikkuivat vain kahdessa osassa”, Mustonen vertaa kohteita.

Kuva vuodelta 2006 näyttää, millaisia vaurioita talossa, esimerkiksi katonrajan vaaleansinisessä koristefriisissä oli.­

Neljä vuotta kestäneen remontin aikana Valtiontalo kävi läpi mittavia korjaustöitä.

Mustonen arvioi, että rakennuksesta purettiin kokonaan 15–20 prosenttia. Kaikki sisäpinnat tehtiin uudestaan. Aidosti vanhaa on rakennuksen runko lukuun ottamatta purettua ja uudelleenrakennettua juhlasalin päätyä.

Rakennusosista alkuperäisiä ovat muun muassa mosaiikkibetoniportaat, muutamat säilyneet ikkunat ja ovet, osa klinkkeripinnoista, kunnostetut messinkivetimet sekä juhlasalin ulko-ovien koristeet.

Valtiontalolle vuosikymmenten saatossa koituneet vauriot johtuvat suurelta osin siitä, että maapohja on ollut liian huonoa 1920-luvun tavanomaiselle perustamistavalle. Kun talon ympärille myöhemmin rakennettiin korkeampia ja syvemmälle meneviä rakennuksia, Valtiontalon alla oleva maa häiriintyi. Ympäristön rakentaminen siis vaikutti perustusten kantamiseen.

Pahimmin oli kärsinyt Valtiontalon juhlasali.

”1970-luvulta lähtien sen itäpääty katkesi ja laskeutui. Se oli peruskorjauksessa pakko purkaa ja paalutusvaiheessa pelkäsimme jopa, että perustukset valuvat monttuun ja juhlasalisiipi romahtaa”, Mustonen kertoo.

Tämän takia korjaustyöt keskeytyivätkin vuodeksi, sillä purkuluvan saaminen Museovirastolta vaati, että vanha rakennussuojelumääräys piti purkaa ja kirjoittaa uusi suojelumääräys, joka mahdollisti toimenpiteen.

Kaiken kaikkiaan juhlasalin perustusten molempiin päihin lyötiin yhteensä 500 paalua, jotta perustus saatiin stabiiliksi.

Mustosen mukaan Valtiontalo on monessa mielessä poikkeuksellinen rakennus Aallon tuotannossa. Talolla oli esimerkiksi jo alun perin monta käyttäjää eikä yhtenäistä sisäistä liikenneverkostoa tarvinnut luoda. Tämä sitten on aiheuttanut ongelmia läpi vuosikymmenten. Taloa ei valtion omistuksessa oikein koskaan saatu toimimaan.

”1920-luvulla rakenteellinen ja toiminnallinen ajattelu oli Aallolla vielä vähän kömpelöä”, hän sanoo.

Myös Alvar Aalto -säätiössä iloitaan rakennuksen uudesta elämästä.

”Ehdimme jo pelätä pahinta, sillä nyt oltiin kyllä viime hetkellä liikkeellä”, arkkitehti Jonas Malmberg sanoo. Hänen mukaansa Valtiontalo on esimerkki siitä, miten käy, kun korjaustöiden kanssa odotetaan liian kauan. Valtiontalo uusittiin sisältä käytännössä kokonaan ja osa sivusiivestä rakennettiin uudestaan.

”Lopputulos onkin aika lailla tämän päivän tulkinta siitä, mitä talo olisi joskus ollut ja monin paikoin on tehty tietoisesti täysin uudenlaista tilaa. Korjaussuunnittelu on aina tasapainottelua ja siinä on mietittävä, miten otetaan sopivalla tavalla kantaa alkuperäiseen. Näin laajassa korjaustyössä mukaan tulee aina tämän päivän rakennustapoja ja -tekniikoita eivätkä kaikki tällaiset rankat muutokset ole enää myöhemmin palautettavissa”, Malmberg sanoo.

Hänen mukaansa Valtiontalo on merkittävämpi Aallon uran ja modernin arkkitehtuurin muodostumisen kannalta kuin yksittäisenä rakennuksena.

”Rakennus on kiinnostava, koska se edustaa Aallon varhaisvaiheen töitä ja sijoittuu murrosvaiheeseen, jossa klassismin kauteen alkoi tulla virtauksia funkiksesta ja modernismista”, hän kertoo.

Ja toki Valtiontalo on Jyväskylässä kaupunkikuvallisesti tärkeä. Aalto asui kaupungissa usean vuoden ajan ja suunnitteli sinne muun muassa yliopiston, uimahallin ja teatterin.

Sekä Malmberg että Mustonen pitävät Valtiontalon hienoimpana osana juhlasalia, sinne johtavia portaita sekä kävelyaulaa.

”Aaltoa kiinnosti, miten käyttäjä kulkee rakennuksessa, millaisia reittejä sinne syntyy. Koko uransa ajan hän mietti paljon portaita ja tasoeroja”, Malmberg sanoo.

Mustonen kertoo, että remontissa pystyttiin säilyttämään alkuperäiset juhlaportaat, mutta juhlasalin pilaristo ja suuri ikkuna rekonstruoitiin, sillä ne oli purettu 1940-luvulla.

Tällä hetkellä juhlasali on konttorikäytössä. Alvar Aalto -säätiön Malmberg toivoo, että se toimisi pian alkuperäisessä tarkoituksessa eli kokous- ja juhlatilana.

Samaa toivoo Mustonen.

”Kun koko kortteli tukevaisuudessa kehittyy, se saadaan uudestaan juhlatilaksi, jossa voi järjestää esimerkiksi kamarimusiikkikonsertteja.”

Aiemminkin monitoimitalona toiminut rakennus on jo löytänyt uusia käyttäjiä.

Elokuvateatterin paikan on ottanut Yleisradion Keski-Suomen toimitus. Ensimmäisessä kerroksessa toimineen kauppahallin kohdalla on nyt seurakunnan tiloja, ja Maalaiskunnan Säästöpankin tilat on vallannut insinööritoimisto.

Ylimmissä kerroksissa, entisissä suojeluskuntien ja lottien tiloissa, toimii huoneistohotelli.

Alvar Aallon arkkitehtuuria esittelevillä sivuilla voi nähdä lisää historiallisia kuvia entisestä suojeluskuntatalosta, joka vuonna 1934 siirtyi valtin omistukseen ja vaihtoi nimensä Valtiontaloksi.

Valtiontalo 1930-luvulla, jolloin talossa toimi jo posti. Viereisessä talossa sijaitsi matkustajakoti.­

Valtiontalon vieressä sijaitsi vielä vuonna 1998 huoltoasema, jonka paikalle suunniteltiin Jyväskylän uutta musiikki- ja taidekeskusta. Nyt paikalle on nousut asuin- ja liikekiinteistö Reimari.­

Jyväskylän kaupungin tilapäällikkö Esko Eriksson esitteli vuonna 2013 vaijeri- ja tankoviritelmiä, joiden avulla Valtiontalo pysyi kasassa.­

Valtiontalon alkuperäisiin pronssioviin ei ajan hammas ollut juurikaan purrut vuonna 2013.­

Valtiontalon saneeraustyömaa Jyväskylässä Kirkkopuiston laidalla vuonna 2019.­

Näkymä kävelyaulasta juhlaportaikkoon.­

Viereinen parkkihalli on rakennettu keskelle Valtiontalon vanhaa sisäpihaa. Vasemmalla näkyy suojeluskunnan säilynyt signaalitorni.­

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat