Räätäliperheen tytär Augusta Lundin oli niin taitava ompelija, että pian asiakkaiksi halusivat kuninkaalliset ja suomalaisetkin: Tällaista oli huippumuoti 1800-luvun Tukholmassa - Kulttuuri | HS.fi

Räätäliperheen tytär Augusta Lundin oli niin taitava ompelija, että pian asiakkaiksi halusivat kuninkaalliset ja suomalaisetkin: Tällaista oli huippumuoti 1800-luvun Tukholmassa

Muodikkaasti pukeutuminen ei ollut simppeliä 1800-luvun lopulla. Tarvittavat alusvaatekerrokset painoivat useita kiloja, ja vyötärö oli saatava kuriin korsetilla ja nyörityksillä.

Augusta Lundinin ateljeen ompelijoilla riitti vuosisadan vaihteessa töitä.­

23.11.2020 2:00 | Päivitetty 23.11.2020 6:11

Tukholma

Muoti on ollut jo jonkin aikaa valttia maailman museoissa, ja ilmiö näkyy hyvin myös Tukholmassa.

Esiin on päässyt näyttävästi myös Augusta Lundin – sata vuotta kuolemansa jälkeen.

Skoonessa Etelä-Ruotsissa räätäliperheeseen syntyneestä Lun­dinista tuli jo 1870-luvulla Ruotsin ensimmäisen muotihuoneen omistaja ja johtaja, jonka asiakkaita olivat niin kuningashuoneen jäsenet kuin Nobel-voittaja Selma Lagerlöf. Omana aikanaan Lundin oli tunnettu yli rajojen, myös Suomessa.

Suurta kiinnostusta herättänyt näyttely Thielska gallerietissa Tukholmassa ja siihen liittyvä kirja tarjoilevat paitsi mamselli Lundinin elämäntarinan, myös kosolti silmänruokaa ja tietoa pukukulttuurista ajalta, jolloin sitä säätelivät tarkat koodit.

Porvariston hillitty charmi vaati parhaimmillaan – tai pahimmillaan, voisi sanoa – viisi erilaista asu­kokonaisuutta päivän mittaan, ja teräksisin ”luin” tuettu korsetti hyvää kivunsietoa ja nyöritetyt yläosat palveluskuntaa. Alusvaatekerrat saattoivat painaa kiloja.

Mutta kaunista oli, ja ompelijoilla riitti töitä.

Augusta Lundin (1840–1919) syntyi Kristianstadissa Etelä-Ruotsissa. Isä oli räätäli, äiti piika, ja lapsia siunaantui perheeseen kuusi. Viisi tyttölasta saivat kaikki kotoaan perusteellisen ompelijankoulutuksen. Päätet­tyään 14-vuotiaana koulunsa Augusta työskenteli isänsä apuna, kunnes muutti Tukholmaan 23-vuotiaana.

Augusta Lundin vuonna 1892.­

Lundin pisti ensin pystyyn pienen ompelu­ateljeen asuntonsa yhteyteen. Apuna ompelimossa oli aluksi kaksi sisaruksista. Tukholmassa oli ompelimoja pilvin pimein, mutta tieto Lundinin etevyydestä levisi nopeasti. Lehti-ilmoittelu toi lisää asiakkaita.

Asiakasrekisterit ovat ikävä kyllä hävinneet, kertoo näyttelyn toinen kuraattori, muotijournalisti ja -kirjailija Lotta Lewenhaupt sähköpostihaastattelussa. Hän jäljitti yhdessä Anna Bergman Jurellin kanssa tietoja Ruotsin museoiden kautta ja yksityishenkilöiden kokoelmista. Löytyi todellisia aarteita.

Turun museokeskuksen kokoelmissa on hopeahääpäivän juhlistamiseksi Augusta Lundinilta tilattu iltapuku.­

Suomessakin piileskelee epäilemättä Lundinin luomuksia vinteillä ja kellarissa. Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden mainiosta Finna-tietokannasta löytyy ainakin yksi asiakas: turkulainen kunnallisneuvoksetar Amanda Karolina Hoffstedt teetti hopeahääpäiväpukunsa Lundinin ateljeessa vuonna 1892. Upea iltapuku on ollut esillä Turun linnassa ja se kuuluu Turun museokeskuksen esinekokoelmiin.

Tampereen museoissa on Haiharan nukke- ja pukumuseon peruna kaksi Lundinin ateljeen tanssiaispukua ja yksi pusero. Vaatteet on hankittu kokoelmiin varta vasten Tukholmasta yksityishenkilöltä 1960-luvulla, kertoo tutkija Katri Pyysalo.

Kansallismuseon kokoelmissa on varmuudella Lundinin ateljeessa valmistettu iltapuvun pusero, todennäköisesti muutakin: ”Kansallismuseon pukukokoelmat ovat niin suuret, ettei niitä ole vielä pystytty perusteellisesti digitoimaan”, kertoo amanuenssi Outi Flander. Museossa on pukuja Lundinin aikakaudelta esimerkiksi laulajatar Hanna Brummerin jäämistössä.

Helsingin omiin varhaisiin muotihuoneisiin kuului Magasin du Nord. Herrat H.G. Hagen ja Arthur Nurmelin perustivat sen vuonna 1892. Vuonna 1898 Nurmelin perusti myös À la Parisienne -muotisalongin, Ritva Koskennurmi-Sivonen on selvittänyt.

Augusta Lundinilla oli Tukholmassa ennen pitkää niin paljon asiakkaita, että ateljee muutti omiin tiloihinsa arvostettuun osoitteeseen Brunkebergstorg 2. Ompelimon kylkeen perustettiin myös pieni liike pariisilaisten muotitalojen tyyliin. Työntekijöitä oli parhaimmillaan liki 200.

Yksityiskohta vuonna 1904 valmistuneesta iltapuvusta, Göteborgin kaupunginmuseon kokoelmat. – Kirjan kuvitusta.­

Lundinin bisneksiä auttoi myös muuan tärkeä tuttavuus.

Nimi Otto Gustaf Bobergh ei sano monellekaan mitään, mutta Worth on muotimaailmassa sitäkin kuulumpi. Englantilainen Charles Frederick Worth perusti Pariisiin maailman ensimmäisen muotihuoneen vuonna 1858 – yhdessä ruotsalaisen Boberghin kanssa.

He loivat ja ompeluttivat malliston, jonka mannekiinit esittelivät valikoidulle yleisölle. Muotitalo sai lentävän lähdön, ja asiakaskuntaan kuului yhteiskunnan kermaa keisarinnasta ja hovinaisista lähtien, mukaan lukien upeimmat kurtisaanit, les grandes horizontales, kuten heitä myös nimitettiin.

Worth et Bobergh -muotitalosta tuli iso menestys.

Ikävä kyllä Ranskan ja Preussin välinen sota katkaisi iloisen elämän, ja muotitalokin joutui sulkemaan ovensa joksikin aikaa. Se oli kuitenkin jo ehtinyt luoda perustan Pariisille muodin keskuksena ja haute couture -käsitteen.

Bobergh möi osuutensa, palasi varakkaana miehenä Tukholmaan ja seurasi siellä muotia. Ennen pitkää Lundinin muotitalo kiinnitti hänen huomionsa.

Loppu on pohjoismaisen muodin historiaa, sillä Boberghin kontaktien avulla Augusta Lun­dinille avautuivat erinomaiset kanavat hankkia parhaita materiaaleja ja tykötarpeita suoraan Pariisista. Worthin muotitalon kaavoja hän sai ostaa yksinoikeudella, kirjassa kerrotaan.

Kulta- ja hopeakuvioitu tanssiaisasu on vuodelta 1904. Pääntietä reunustaa harmaa, koristeltu tylli. Vaate on teetetty Anna Beck-Friisille, jonka vyörätönympärys oli 58 senttimetriä. – Kirjan kuvitusta.­

Tämä kaikki näkyy näyttelyyn kunnostetuissa luomuksissa. Niiden leikkaukset ovat taidokkaita, pitsit ja brodeeraukset upeita, silkit ja sametit hohtavia. Käsityön laadussa ei ole moitteen sijaa.

Myös miljöö on hyvin istuva. Djurgårdenissa sijaitseva Thielska galleriet on pankkialalla omaisuutensa keränneen Ernest Thielin (1859–1947) taidekokoelmia varten rakennettu linnamainen museo. Sen suunnitteli arkkitehti Ferdinand Boberg. Kokoelmissa on Lundinin ajan nimekkäimpien taiteilijoiden teoksia Carl Larssonista Edvard Munchiin, August Strindbergistä Anders Zorniin.

Kimonomallinen iltatakki oli armeliaampi kantajalleen, n. 1913. – Göteborgin kaupunginmuseo.­

Aikakauden kerma kokoontui näissä tiloissa hulppeisiin juhliin. Moni nyt vitriineissä ihailtavana oleva vaate on pyörähdellyt näissä saleissa aiemminkin.

Siellä täällä törmää etikettiin Augusta Lundin Stockholm. Usein se piilotettiin vaatteen vyötärönauhaan. Vuosikymmenten varrella etikettejä ehdittiin suunnitella monenlaisilla typografioilla ja eri väreissä.

Ompelijoiden työ on nostettu ansaitusti näkyviin näyttelyssä ja kirjassa. Lundin oli omaksunut Ranskasta työskentelytavat eli tarkan työnjaon ja erikoistumisen, mikä takasi laadun ja kustannustehokkuuden.

Augusta Lundin tunnettiin myös valveutuneena työnantajana, jonka leipiin pääsyä moni piti onnenpotkuna. Työaika oli kaksi tuntia ly­hyempi kuin muissa ompelimoissa ja palkka korkeampi. Työntekijöillä oli myös muita etuuksia, kuten mahdollisuus viettää lomaa Lundinin tilalla.

Augusta tiesi omasta kokemuksesta, että tarkkuutta vaativa työ oli raskasta.

Augusta Lundin, Sveriges första modehus, Thielska galleriet (Sjötullsbacken 8) 24.1.2021 saakka. Museo on auki normaalisti, mutta yleisömäärää rajoitetaan koronatilanteen vuoksi. Lotta Lewenhaupt & Anna Bergman Jurell: Augusta Lun­din, haute couture på svenska. 158 s., Appell förlag. Kirjoittaja näki näyttelyn Tukholmassa syyskuun lopussa.

1700-luvun tyyliin toteutettu naamiaispuku on yksityiskokoelmasta. – Kirjan kuvitusta.­

Augusta Lundinin muotitalon tuotantoa oleva iltapuku 1900-luvun alusta, Lundinista kertovaan kirjaan kuvattuna. Yksityisomistuksessa olevaa iltapukua on muokattu useaan otteeseen ja käytetty vuosikymmeniä.­

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat