Valaiseva dokumentti osoittaa, kuinka Etiopia keinottelee viljelysmaalla kansalaistensa kustannuksella – ”Kehityksellä on hintansa”, kuittaa Maailmanpankin edustaja tilanteen - Kulttuuri | HS.fi

Valaiseva dokumentti osoittaa, kuinka Etiopia keinottelee viljelysmaalla kansalaistensa kustannuksella – ”Kehityksellä on hintansa”, kuittaa Maailmanpankin edustaja tilanteen

Dokumentaristi Joakim Demmer tapaa Etiopiassa aktivisteja ja toimittajia, jotka eivät ole antaneet periksi.

Kolme miljoonaa etiopialaista on ruoka-avun varassa, ja maa kärsii ruokapulasta. Samaan aikaan ruokaa tuotetaan säkkikaupalla vientiin.­

8.12.2020 2:00

Kun maapallon väestöluvun ennustetaan ylittävän yhdeksän miljardin rajan seuraavien parinkymmenen vuoden kuluessa ja ilmastonmuutos luo omat paineensa ruoantuotannolle, viljelysmaan arvo on ponkaissut korkeuksiin. Se on uutta vihreää kultaa, sanovat.

Seuraukset näkyvät eri puolilla maapalloa, kun kansainväliset sijoittajat haalivat viljelysmaata. Etiopian kaltaisissa, ulkomaisesta rahasta riippuvaisissa maissa seuraukset ovat irvokkaat. Halu kohentaa taloutta on niin voimakas, että valtiot houkuttelevat sijoittajia omien kansalaistensa kustannuksella.

Edullisen tai jopa ilmaisen maan valjastaminen ruoantuotantoon on sijoittajille tuottoisa bisnes. Etiopiassa se tarkoittaa, että ruokapulasta kärsivästä maasta rahdataan ruokaa tonnikaupalla vientiin.

Joakim Demmerin ohjaama dokumentti Kuollut aasi ei hyenaa pelkää (2017) avaa tarkemmin raadollista kuviota. Demmer matkustaa vuosien ajan Etio­pian Gambelassa tapaamassa paikallisia sekä alueelle 10 000 hehtaarin maatilan ja tuotantolaitoksen rakennuttaneen Saudi Star -yhtiön väkeä.

Maatilan tieltä jouduttiin toki siirtämään ihmisiä, mutta heitä ei ollut paljoa ja yhtiö teki heidän vuokseen tarvittavia järjestelyjä, kertoo yksi yhtiön pomoista. Kaikkien yhteistä etuahan tässä ajetaan.

Mailtaan häädetyn anuak-heimon kertomus antaa tilanteesta toisenlaisen kuvan. Paikalle tulivat raivaustraktorit ja sotilaat, jotka pakottivat väkivallan uhalla heimon lähtemään mailta, joilla se oli elänyt vuosisatojen ajan. Osa pakeni Etelä-Sudanin puolelle pakolaisleireihin, osa tyytyi osaansa ja meni, minne käskettiin.

Tässä kohtaa kuvaan astuu Maailmanpankki, jonka yhtenä tavoitteena on köyhyyden kitkeminen maailmasta. Sen, Yhdysvaltojen ja EU:n rahoittaman PBS-hankkeen myötä Etiopiaan on pumpattu miljardeja, joilla on ainakin juhlapuheissa tarkoitus kohentaa köyhimpien alueiden elinolosuhteita.

Todellisuudessa maan hallinto on hyödyntänyt hanketta oikeuttaakseen pakkosiirrot. Ihmisiä on ajettu pois kotiseuduiltaan ja keskitetty rakennettuihin kyliin, jotta arvokas maa on saatu sijoittajien käyttöön.

Demmer tapaa aktivisteja ja toimittajia, jotka eivät ole antaneet periksi. Myös anuakit ovat nousseet vaatimaan oikeuksiaan: jotkut pyrkimällä dialogiin Maailmanpankin kanssa, toiset turvautumalla väkivaltaan. Silti tuntuu, että taas on edessä yksi taistelu tuulimyllyjä vastaan.

Maailmanpankin ympäristövastuun johtajan Mark Kingin kommentti dokumentin lopussa on masentava: ”Kehityksellä on hintansa. Se vain pitää ymmärtää. Kaikissa projekteissa on voittajia ja häviäjiä.”

Ajankohtainen ja valaiseva dokumentti on jostain syystä piilotettu myöhäisiltaan.

Kuollut aasi ei hyenaa pelkää, Teema klo 23.50 ja Areena.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat