Suunnitelmat Minna Canthin kotitalon kunnostamiseksi etenevät Kuopiossa, mutta rahoja rakennuksen korjaamiseksi ei ole löytynyt: ”Ei tiedetä, kenelle rakentaminen kuuluisi ” - Kulttuuri | HS.fi

Suunnitelmat Minna Canthin kotitalon kunnostamiseksi etenevät Kuopiossa, mutta rahoja rakennuksen korjaamiseksi ei ole löytynyt: ”Ei tiedetä, kenelle rakentaminen kuuluisi ”

Minna Canthin kotitalossa Kanttilassa on meneillään projekti Kanttilan kunnostamiseksi kulttuurikeskuskäyttöön. Kaksisataa vuotta vanhan rakennuksen korjaamiseksi ei ole vielä löytynyt rahoitusta.

Hahmotelma siitä, miltä rakennus Minna Canthin kadun puolelta voisi kulttuurikeskuksena näyttää.­

10.12.2020 12:36

Vuosi sitten marraskuussa Helsingin Sanomissa kerrottiin Kuopiossa sijaitsevan Minna Canthin kotitalon Kanttilan surkeasta tilasta ja siitä, miten vuonna 2016 perustettu Minna Canthin talo -yhdistys oli aloittanut rakennuksen kunnostuksen kulttuurikäyttöön.

Hankkeen vetäjä, kulttuurituottamiseen erikoistunut yrittäjä Anja Lappi kertoi toisaalta edistysaskelista – esimerkiksi rakennushistoriallinen selvitys oli käynnissä – ja toisaalta turhautumisestaan siihen, minkä hän koki kaupungin hitaudeksi edistää suojellun rakennuksen kunnostamista.

Kanttila kuvattuna Kuopion tuomiokirkon suunnasta syyskuussa 2019.­

Mikä tilanne on nyt, Anja Lappi?

”Erinomainen sikäli, että olemme edenneet suunnitelman mukaan.”

Se tarkoittaa, että esimerkiksi rakennushistoriallinen selvitys valmistui maaliskuussa.

”Toinen tärkeä juttu on, että meillä oli kesällä Kanttilassa pari huonetta auki kävijöille: esillä oli rakennushistoriallinen selvitys, valokuva- ja taidenäyttely ja graffititaidetta. Kanttila selvästi kiinnostaa: ihmisiä kävi eri puolilta Suomea”, Lappi kertoo.

Toukokuussa Kanttilan pääsuunnittelijaksi valittiin Arkkitehtitoimisto Arto Mattila. Siellä projektista vastaavat arkkitehdit Arto Mattila ja Miina Tolonen.

Kulttuurikeskuksen tilasuunnitelma on tehty, Lappi kertoo. Siinä rakennus on jaettu kolmeen osaan: Minnan kodissa on residenssi- ja bed & breakfast -käyttöön seitsemän kompaktia huoneistoa ja kolme työtilaa.

Minnan salongissa on puolestaan Minna Canthin historiaa epookin ja lisätyn todellisuuden keinoin. Lisäksi ullakolle on suunnitteilla mahdollisuuksien mukaan Minnan näyttämöt: huoneteatteri sekä live- että digikäyttöön.

Rahaa kiinteistön korjaamiseen menisi arvioiden mukaan kolme miljoonaa purku- sekä rakennusvaiheessa ja puoli miljoonaa viimeistelyvaiheessa. Minna Canth -akatemian eli Kanttilan toiminnan suunnitteluun ja pilotointiin viiden seuraavan vuoden aikana tarvittaisiin arviolta 800 000 euroa.

Rahoitusta Kanttilan korjaamiseksi ei vielä ole.

”Siihen, kenelle tällaisen kulttuurikohteen rakentaminen kuuluisi, ei ole löydetty vastausta.”

Hakuja eri tahoille on jatkuvasti käynnissä, Anja Lappi kertoo.

”Esimerkiksi Suomen Kulttuurirahastolle.”

Juuri on käynnistynyt myös Kulttuurilahja.fi-keräys Kansan sivistysrahaston kautta. Sivustolla voi lahjoittaa Kanttilan korjaukseen 25 eurosta ylöspäin: sivistysrahasto lisää kertyneeseen summaan 20 prosenttia ja raha käytetään Kanttilan kunnostuksen jatkamiseen.

”Ihan konkreettisesti: 25 eurolla saa vietyä purkujätettä, 500 eurolla rakennusmiehen työtä”, Lappi kuvailee.

Syksyllä kauppakeskus Minnaan on lisäksi avattu kampanjatoimisto ja kirjakahvila kesäkuulle saakka.

”Se pilotoi Kanttilaan tulevaa kahvilaa, esimerkiksi Itä-Suomen tiedekahvilaa, joka on yksi Kanttilaan mahdollisesti sijoittuva vuokralainen. Ihmiset ovat olleet innoissaan, ja tilassa on pidetty esimerkiksi kirjanjulkistamistilaisuuksia.”

Maaliskuussa valmistuneesta rakennushistoriallisesta selvityksestä kävi ilmi muun muassa se, että Kirja-Pietarina tunnettu kauppias Petter Väänänen avasi Kanttilan rakennukseen Kuopion ensimmäisen kirjakaupan todennäköisesti vuonna 1820.

”Hän on ollut kehvolainen talonpoika, joka on saanut oikeudet uskonnollisen materiaalin kirjakauppaan. Turussa oli kirjakauppa ja sitten täällä. Sillä on ollut iso rooli siinä, miten lukutaito on seudulla edistynyt”, Lappi kertoo.

Selvitys varmensi myös sen, että Minna Canthin kuuluisa salonki on kooltaan ja seinärakenteiltaan säilynyt ennallaan. Myös julkisivussa salongin ikkunat ovat vanhoilla paikoillaan.

Canthin perillisten pitämän lankakaupan henkilökuntaa vuonna 1915.­

Anja Lapin mukaan kommunikaatio Kuopion kaupungin kanssa on parantunut viime vuodesta.

”Ainakin meidän näkökulmasta kaupunki luottaa meihin, mikä on tietenkin tärkeää, kun Kanttila on niin keskellä kaupunkia. On ollut säännöllisesti kokouksia, jossa kaavaviranomaiset, kaupunkiympäristöstä vastaava apulaiskaupunginjohtaja ja museo ovat mukana. Prosessi etenee siis rakentamisen näkökulmasta ammattimaisesti.”

Lappi myöntää, että koko ajan on myös olemassa uhka, että koko projekti vielä kaatuu.

”Se olisi äärimmäinen sääli, että kaikki tämä ammattilaisten tekemä työ valuisi hukkaan. Erityisen kiusallista on, jos tämä kaatuisi siksi, että projektiin ei tutustuta. Mutta olen toiveikas. Ja nyt kun meillä on arkkitehtuuripiirustukset, on asiointi kaikkinensa helpompaa. Uskon myös, että kaikille alkaa valjeta, että kukaan ei pysty ratkaisemaan Kanttilaa yksin.”

Viestiä Kanttilan merkityksestä sekä historiassa että tulevaisuudessa olisi tärkeää saada läpi, Anja Lappi sanoo.

”Se miksi tätä tehdään. Että ensinnäkin: kulttuuriperintökohdetta on vaalittava, sen sanelee jo kulttuurilaki. Lisäksi olemme tässä kuin ladun avaajia: tällaista keskusta ei ole vielä muualla. Tarkoitus on myös, että Kanttila avautuu koko seudulle, ja koko Suomelle. Minna Canth jätti sananvapauden perinnön: on tärkeää, että sitä vaalitaan.”

Hanketta on elokuussa esitelty tiede- ja kulttuuriministeriölle, Lappi kertoo.

”Sieltä tuli tukea ja viesti, että hienoa että tämä etenee.”

Kuopion apulaiskaupunginjohtaja Pekka Vähäkangas kertoi vuosi sitten HS:n jutussa, että kaupunki on haluton sitoutumaan Kanttilaan esimerkiksi EU:n tukirahahakuun osallistumalla.

Vähäkankaalla ei tämän viikon keskiviikkona tai torstaina ollut aikaa kommentoida Kanttilan kunnostusprojektin tämänhetkistä tilaa kaupungin näkökulmasta.

Minna Canthin talo -yhdistyksen uusi kampanjakortti. Lataamalla ilmaisen Arilyn-sovelluksen kortista paljastuu video, jossa kerrotaan Kanttilan kunnostuksesta.­

Kanttila

Minna Canth piti Kuopion keskustassa sijaitsevassa talossa kauppaa 1881–1897.

Canth kirjoitti talossa kaikki pääteoksensa, mm. Työmiehen vaimo, Köyhää kansaa ja Kovan onnen lapsia.

Kirjailijan kuoltua perilliset jatkoivat liiketoimintaa vuoteen 1974.

Valtio osti Kanttilan 1974 ja remontoi sen virastoksi. Toive museosta esitettiin ensi kerran.

Talon suojelupäätöksestä kiisteltiin 1980- ja 1990-luvuilla.

Valtio myi rakennuksen 1999.

2016 Minna Canthin talo ry perustettiin.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat