Irlantilainen viihdekirjailija on noussut suomalaisten suursuosikiksi etenkin äänikirjoissa – ”Sarja tarjoaa matkan pois tästä todellisuudesta” - Kulttuuri | HS.fi

Irlantilainen viihdekirjailija on noussut suomalaisten suursuosikiksi etenkin äänikirjoissa – ”Sarja tarjoaa matkan pois tästä todellisuudesta”

Viihteellinen fiktio jyrää nyt äänikirjoissa. Laji on ohittanut tänä vuonna sotakirjat, dekkarit ja elämäkerrat. Suomalaisten suurimpia suosikkeja on irlantilainen viihdekirjailija Lucinda Riley.

Äänikirjojen kuuntelijat kaipaavat eskapismia.­

11.12.2020 2:00 | Päivitetty 11.12.2020 6:19

Poikkeusaikojen kurimuksessa ihmiset kaipaavat pakoa todellisuudesta. Suurimpien äänikirjapalveluiden tämän vuoden kuunnelluimpien kirjojen listoilla jyräävät viihde- ja fantasiakirjallisuus sekä dekkarit ja true crime.

Suomen suurimpia äänikirjapalveluita ovat Book Beat ja Storytel. Niiden vuoden 2020 kuunnelluimpien teosten listoilla näkyy viime vuotta enemmän viihteellinen fiktio, joka on mennyt ohi sotakirjallisuuden, dekkareiden ja elämäkertojen.

Esimerkiksi Book Beatin viime vuoden kuunnelluin teos oli Jari Tervon Loiri (Otava). Tänä vuonna palvelun käyttäjien suosikki on tuntimääräisesti laskettuna Delia Owensin Suon villi laulu (WSOY, 2020).

Vuonna 2018 englanniksi julkaistua hittikirjaa on myyty maailmanlaajuisesti yli 4,5 miljoonaa kappaletta.

HS analysoi teoksen suosiota viime kesänä pian suomennoksen ilmestymisen jälkeen. Entinen biologi Delia Owens, 71, käsittelee romaanissaan sitä, kuinka yksinäisyys ja eristys muuttavat ihmistä. Se puhuttelee ihmisiä pandemian aikana.

True Crime pitää kuitenkin myös pintansa. Storytel-palvelussa tämän vuoden kuunnelluin äänikirja lukumäärällisesti on Pekka Lehtisen ja Janne Tranbergin kirjoittama ja Jukka Pitkäsen lukema Wanted Janne ”Nacci” Tranberg – Suomen etsityimmän rikollisen tarina (Pulizer).

Molempien palveluiden suosikkilistoilla kolmossijalla on sama teos: Antti Holman Kaikki elämästä(ni) (Otava).

Suosituin kirjailija molemmissa äänikirjapalveluissa on J. K. Rowling, jonka Harry Potter -sarjaa kuunnellaan edelleen huimia määriä.

Myös molempien palveluiden toiseksi kuunnelluin kirjailija on sama: Lucinda Riley.

Rileyn suosio on poikkeuksellista. Book Beatin kymmenen kuunnelluimman äänikirjan listalla on kaikkiaan neljä Rileyn teosta. Fyysisiä kirjojakin on myyty Suomessa valtavia määriä.

Siksi on syytä selvittää, kuka on Lucinda Riley ja miksi hänen kirjansa ovat niin pidettyjä.

Irlantilaissyntyinen kirjailija Lucinda Riley Helsingissä 21. maaliskuuta 2019.­

Lucinda Riley (s. 1967) on kotoisin Irlannista. Hänen teoksiaan on käännetty 37 kielelle, ja niitä on myyty 25 miljoonaa kappaletta maailmanlaajuisesti. Riley tunnetaan etenkin valtavan suositusta Seitsemän sisarta -sarjastaan.

Suomeksi sarjan teoksia on ilmestynyt kuusi. Niistä viimeisin Auringon sisar sijoittuu miljööltään New Yorkiin ja Kenian savanneille.

Seitsemän sisarta -sarjan teokset kertovat kukin tarinan yhdestä adoptiosisaresta. Kaikki tarinat lähtevät liikkeelle adoptioisä Papa Saltin kuolemasta. Hän jättää tyttärilleen kirjeet, jotka paljastavat jotain heidän menneisyydestään. Kukin sisar lähtee maailmalle etsimään juuriaan.

Teossarjan suomalainen kustantamo Bazar hankki Lucinda Rileylta käännösoikeudet aluksi yksittäiseen teokseen Keskiyön ruusu (2016). Ensimmäinen Seitsemän sisarta -sarjan samanniminen romaani ilmestyi Bazarilta suomeksi vuonna 2017.

Seitsemän sisarta -sarjan kuudes osa Auringon sisar.­

Lucinda Riley vieraili Suomessa keväällä 2019. Bazarin viestintä­päällikön Minttu Nikkilän mukaan Rileyn kirjamyynti lähti silloin jyrkkään nousuun. Ennen vuotta 2019 Rileyn teoksia oli myyty kaikissa formaateissa reilusti alle 100 000 kappaletta. Pelkästään tänä vuonna Rileyn teoksia tullaan myymään Bazarin mukaan yli 250 000 kappaletta

Minttu Nikkilän mielestä Rileyn sarjan suosio perustuu vahvaan tarinaan ja siihen, että kyse on laadukkaasta viihteestä. Teokset vievät matkalle maailman ympäri, sillä niiden miljööt vaihtelevat Australian takamailta Rio de Janeiron vilinään ja Norjan rannikoilta Englannin maaseudulle.

”Sarja tarjoaa mahdollisuuden eskapismiin, matkan pois tästä todellisuudesta, jota nyt elämme”, Nikkilä sanoo.

Nikkilän mukaan vankkaan taustatyöhön perustuvat teokset myös sukeltavat syvälle henkilöiden historiaan, sukupolvien taakse, mikä voi antaa lukijoille aineksia ymmärtää myös omaa elämäntarinaansa.

”Veikkaan, että suurin osa kuuntelijoista on naisia, jotka saattavat löytää omien juurien ja oman tien löytämisestä kertovista tarinoista toivoa ja iloa.”

Eri aikatasoilla liikkuvat kertomukset voivat tuoda myös perspektiiviä nykyhetkeen, Nikkilä pohtii.

”Jokaisessa ajassa on omat vaikeutensa, joista on kuitenkin selvitty. Tämäkin tilanne, jossa nyt elämme, menee joskus ohi.”

Pitkät teossarjat menestyvät ylipäätään hyvin äänikirjapalveluissa.

Se liittyy Nikkilän mukaan siihen, ettei kuulijan aina tarvitse valita kokonaan uutta teosmaailmaa ja kirjailijaa, vaan voi viipyä samanlaisen hyväksi havaitun fiktion äärellä pitkään. Sellainen voi tuntua myös turvalliselta.

Naisille suunnattu viihdekirjallisuus on valtavan suosittu genre, mikä näkyy äänikirjapalveluissa ja esimerkiksi kirjastojen lainauslistoilla.

Lehtien kulttuuriosastojen palstoilla viihdeteoksista ei kuitenkaan juuri kirjoiteta, ei myöskään Helsingin Sanomissa.

”Tätä asiaa olen paljon miettinyt. Suomessa viihdekirjoille ei esimerkiksi myönnetä palkintoja, vaikka on olemassa myös laadukasta viihdettä. Näitä kirjoja ihmiset selvästi haluavat lukea. Esimerkiksi juuri Lucinda Riley on kuunnelluimpia käännöskirjailijoitamme, jo kesällä meni miljoonan tunnin raja rikki”, Nikkilä sanoo.

Filosofian maisteri ja kirjailija Niina Mero tekee parhaillaan Tampereen yliopistolle väitöskirjaa romanttisesta viihdekirjallisuudesta. Mero selittää viihdekirjallisuuden marginaalisuutta sillä, että kirjallisuuden kohdalla kulttuurisessa vastaanotossa pätee edelleen selkeä jako taiteeseen ja viihteeseen.

”Jos jokin teos myy hyvin, se on heti taiteellisesti kyseenalaista. Romanssiviihde on tosi iso bisnes, jossa liikkuu paljon rahaa. Se sisältää sellaisen oletuksen, että teokset on tehty puhtaasti rahan takia, vaikka niinhän se ei suuressa osassa tapauksia ole”, Mero sanoo.

Niina Mero on viihdekirjailija ja väitöskirjatutkija.­

Väitöskirjatutkijan mukaan naisten naisille kirjoittama romanttinen viihde on aina ollut helppo sylkykuppi niille, jotka haluavat osoittaa omaa kulttuurista ylemmyyttään.

Mutta samalla Mero myöntää, että genren alle mahtuu paljon roskaa. Siihen on tullut kuitenkin muutosta, sillä lukijat vaativat nykyään myös viihteeltään laatua.

”Kustantajien rima on selvästi noussut, kun lukijat osaavat vaatia parempaa. Mikä tahansa huttu ei kelpaa. Esimerkiksi äänikirjoista haetaan paljon viihdettä, mutta kuuntelijat jättävät herkästi kesken romaanit, joiden juoni ei kanna tai kieli ei ole huoliteltua.”

Meron mukaan naisille suunnattu romanttinen viihdekirjallisuus on myös selvästi moniäänistynyt viime vuosina.

”Jos perinteisessä harlekiiniromaanissa on ollut hyvin stereotyyppiset naisen ja miehen roolit, kansainvälisellä kentällä on nousemassa trendiksi tällainen inklusiivisempi ja voimaannuttavampi ote. Lukijalle haetaan moninaisempia samaistumiskohteita sukupuoleltaan, etniseltä taustaltaan tai toimintarajoitteiltaan erilaisista päähenkilöistä, jotka voivat tehdä mitä tahansa.”

Mero ei ole lukenut Lucinda Rileyn teoksia, mutta tunnistaa tämän romaaneista näitä trendejä.

Mero ymmärtää hyvin, miksi romanttinen viihde uppoaa lukijoihin ja etenkin näinä aikoina, jolloin on vaikea ennakoida tulevaa.

”Kun tähän genreen kuuluvan romaanin aloittaa, lukija tietää jo ennalta, että tässä ei vedetä mattoa alta, vaan tämä tarina tulee päättymään hyvin. Voi lukea jotain, josta ei varmasti jää paha mieli. Se tuntuu turvalliselta.”

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö viihdekirjallisuudessa käsiteltäisi myös vakavia teemoja kuten rasismia, alkoholismia tai mielenterveysongelmia. Meron mukaan lukijoita voi auttaa se, että näitä vaikeita asioita voi käsitellä myös kevyessä muodossa.

Newyorkilainen New School of Social Research julkaisi vuonna 2013 tutkimuksen, jossa se vertasi toisiinsa korkeakirjallisuuden ja kaavamaisen viihdekirjallisuuden vaikutuksia ihmisen mieleen.

Tulosten mukaan korkeakirjallisuus kehitti aivoja ja ihmisen tunnetaitoja paremmin kuin viihdekirjallisuus. Toisaalta myös viihdekirjallisuus paransi näitä samoja kykyjä paremmin kuin esimerkiksi asiatekstin lukeminen.

Mutta onko siitä mitään haittaa, jos ihminen haluaa lukea viihdekirjoja?

”Välillä on ihan ok antaa itselleen siihen lupa. Ei se ole kauhean vaarallista, jos etsii jotain, mistä tulee hyvä olo. Se voi kasvattaa omia voimavaroja kohdata arkea, joka ei aina ole niin romanttista”, Mero vastaa.

Vaikka Mero on itsekin viihdekirjailija, hän kuitenkin suosittelee lukemaan kevyiden teosten rinnalla myös hitaammin aukeavaa korkeakirjallisuutta.

”Uskon kirjallisuuden kohdalla tällaiseen porttiteoriaan etenkin nuorten lukijoiden kohdalla. Kun oma ajattelu alkaa lukemisen myötä muuttua, voi alkaa hakeutua myös korkeakirjallisuuden pariin.”

Vuoden 2020 kuunnelluimmat äänikirjat:

Book Beat:

1. Delia Owens: Suon villi laulu

2. Lucinda Riley: Auringon sisar

3. Antti Holma: Kaikki elämästä(ni)

4. Lucinda Riley: Varjon sisar

5. Lucinda Riley: Kuun sisar

Nextory

1. Antti Holma: Kaikki elämästä(ni)

2. Sanna Kiiski: Tinder-päiväkirja

3. Henriikka Rönkkönen: Määmatka ja muita sinkkuelämän ihmeitä

4. Gary John Bishop: Unfu*k yourself : lopeta märehtiminen. aloita elämä

5. Torey Hayden: Satutettu lapsi

Storytel

1. Pekka Lehtinen, Janne ”Nacci” Tranberg: Wanted Janne "Nacci" Tranberg – Suomen etsityimmän rikollisen tarina

2. Heather Morris: Auschwitzin tatuoija

3. Antti Holma: Kaikki elämästä(ni)

4. Delia Owens: Suon villi laulu

5. Tiina Nopola, Sinikka Nopola: Heinähattu, Vilttitossu ja ärhäkkä koululainen

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat