Dokumentissa Alfred Kordelinin säätiön vaiheita avataan huolellisesti mutta itse Kordelin, aikansa Suomen rikkain mies, jää tuntemattomaksi - Kulttuuri | HS.fi

Dokumentissa Alfred Kordelinin säätiön vaiheita avataan huolellisesti mutta itse Kordelin, aikansa Suomen rikkain mies, jää tuntemattomaksi

Alfred Kordelinin viimeiset traagiset hetket ja säätiön perustamisajan yhteiskunnallinen kehys hahmotellaan kyllä hyvin.

21.12.2020 2:00 | Päivitetty 21.12.2020 9:04

Liikemies ja maanviljelysneuvos Alfred Kordelin (1868–1917) oli aikanaan Suomen rikkain ihminen. Hänen nimeään kantava säätiö perustettiin vuonna 1918.­

102-vuotias ­Alfred Kordelinin säätiö muisti taas marraskuussa taiteen ja tieteen tekijöitä vajaalla neljällä miljoonalla eurolla sekä jakoi neljä perinteistä 30 000 euron palkintoa. Ne saivat kirjailija ja valokuvataiteilija sekä kaksi professoria.

Mutta kuka oikein oli tämä mesenaatti, kylätielle Mommilassa vuonna 1917 ammuttu ­Alfred Kordelin?

Tunnin mittainen dokumentti Murhatun miehen viimeinen tahto (2020) ei hänen historiaansa juurikaan avaa. Se kertoo Suomen rikkaimmaksi mieheksi mainitun Kordelinin testamentin toteuttamisesta ja toteuttamisen vaikutuksista sekä sää­tiön vaiheista. Ensimmäiset apurahat säätiö jakoi vuonna 1920.

Olisi ollut mukava kuulla, miksi naimattoman ja lapsettoman Kordelinin testamentin sisältö oli niin ”suuri yllätys”, kuten yksi dokumentissa haastateltu toteaa.

Oliko se siksi, että Kordelin (1868–1917) oli kouluja käymätön raumalaisen merimiehen poika, joka oli luonut omaisuutensa tyhjästä? Vai liittyikö suhteellisen tuntemattomana elelleen liikemiehen ja maanviljelysneuvoksen testamenttiin muuta yllätyksellistä?

Sekin olisi kiinnostanut, millaisilla afääreillä hän oli kerännyt omaisuuden, joka arvioitiin noin 40 miljoonaksi markaksi – aikana, jolloin työmiehen vuosipalkka oli noin 2500 markkaa?

Kristiina Koskisen kirjoittamassa ja Elizabeth Aaltosen ohjaamassa dokumentissa hahmotellaan kyllä hyvin Kordelinin viimeiset hetket ja se yhteiskunnallinen kehys, johon säätiö 1918 perustettiin. Suomi oli köyhä ja vasta itsenäistynyt, hädin tuskin sisällissodasta selvinnyt.

Tällaisessa tilanteessa varakkaan säätiön merkitys saattoi olla taiteen ja tieteen rahoittajana huomattavan merkittävä. Dokumentin kiinnostavimpia ovatkin itsenäisen Suomen ja säätiön ensimmäiset vuosikymmenet. Kerrontaa rikastetaan runsailla esimerkeillä sekä elävöitetään vanhoilla kuvilla ja elokuvilla.

Valitettavasti sekä asiaa että haastateltuja – kaikkiaan 22 – on tuntiin turhan paljon ja kokonaisuutta leimaa varovainen puolivirallisuus. Varsinkin, kun tuetut hankkeet viestivät muusta: näkemyksestä, riskinotosta.

Olivatko ne oleellisia ominaisuuksia myös Kordelinissa?

Siihen Murhatun miehen viimeinen tahto ei vastaa, mutta elämäkertaa täydentää Kordelinin viimeisistä vaiheista kertova Mommilan veriteot 1917 (1973), josta on poimittu dokumenttiin näytteitä.

Jotaarkka Pennasen ohjaama ja Jörn Donnerin tuottama näytelmäelokuva tulee katsottavaksi Yle Areenaan 29. joulukuuta.

Murhatun miehen viimeinen tahto, TV1 klo 18.30 ja Yle Areena. Oikaisu 21.12.2020 klo 9.01: Alfred Kordelin oli syntynyt vuonna 1868, ei 1886.

Reino Kalliolahti näytteli liikemies Alfred Kordelinia elokuvassa Mommilan veriteot 1917. Kordelinin vieressä hänen veljenpoikansa Eino Valtonen (Jyrki Kovaleff), joka kuoli vuonna 1925 vain 35-vuotiaana.­

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat