Valtavaan suosioon noussut yltäkylläinen Bridgerton-sarja ei ole seksillä höystettyä Jane Austenia vaan heppoisesti kirjoitettu sovinnainen pastissi - Kulttuuri | HS.fi

Valtavaan suosioon noussut yltäkylläinen Bridgerton-sarja ei ole seksillä höystettyä Jane Austenia vaan heppoisesti kirjoitettu sovinnainen pastissi

Yläluokkaista romantiikkaa tarjoileva Bridgerton on viihdettä näköaistille mutta sisällöltään ohut.

Regé-Jean Page ja Phoebe Dynevor esittävät Bridgerton-sarjan avauskauden pääparia Hastingsin herttuaa ja Daphne Bridgertonia.­

9.1. 2:00 | Päivitetty 9.1. 9:06

Pukudraama on oikeastaan ­aika erikoinen lajityyppi. Yleensä sillä viitataan 1700- ja 1800-luvuille sijoittuviin elokuviin ja tv-sarjoihin, joissa varsinkin naisten pukuihin on panostettu rutkasti. The Crown -sarjastakin on käytetty määritelmää puku­draama, ja siinä kuuluu vähättelevä vihjaus viihteestä.

Joulunajan hittisarja Bridgerton sen sijaan on yksiselitteisesti ja häpeilemättä pukudraama, sillä komeat linnat, puutarhat, salit ja ne puvut muodostavat ytimen, jonka ympärille on keitetty yläluokkaista romantiikkaa 1800-luvun alkupuoliskon hengessä.

Sarja perustuu yhdysvaltalaisen nykykirjailijan Julia Quinnin kirjasarjaan, ja sarjakin on yhdysvaltalainen tuotos, vaikka kuvauspaikat ja näyttelijät ovat brittejä. Se on Jane Austen -pastissi ilman Austenin ja muiden aikalaiskirjailijoiden teräviä ihmiskuvauksia ja satiiria.

Sarja kertoo kahden perheen, Bridgertonien ja nousukasmaisten Featheringtonien, pyrkimyksistä naittaa tyttäriä. Quinnin kirjasarjassa päähenkilöt vaihtuvat, kuten todennäköisesti tapahtuu myös tv-sarjan tulevilla kausilla. Ensin seurataan virheettömän Daphnen (lähes lapsen näköinen Phoebe Dynevor) menestystä markkinoilla, ja alusta lähtien on selvää, että hän päätyy herttuansa käsipuoleen. Toinen ”jännitysmomentti” on kertojan (Julie Andrews), eli juorutoimittaja Lady Whistledownin, henkilöllisyys.

Siinä juoni pääpiirteissään onkin. Se on hämmästyttävän ohut siihen nähden, miten koukuttavana sarjaa on pidetty. Sarja on myös ihmeen sovinnainen ollakseen 2020-luvun viihdettä.

Bridgerton toistaa romanttisen viihteen yhtä ikiaikaista peruskaavaa. Sen mukaan nuori neitseellinen nainen onnistuu saamaan fantasioittensa miehen, joka ohjaa hänet seksuaalisuutensa saloihin.

Sarjan kuulut seksikohtaukset ovat tavanomaista nytkytystä, jonka lomaan on sijoitettu vähän suuseksiä ja itsensä koskettelua. Rohkeimmassa kohtauksessa Daphne nousee Simonin päälle, mutta sekin tapahtuu ”muista syistä” ja siitä on sitten ”kohistu”.

Sarjassa on virkistävän monta tummaihoista roolihenkilöä, muun muassa kuningatar Charlotte (Golda Rosheuvel) sekä itse komea herttua (Regé-Jean Page), joka on kuitenkin mitä tyypillisin rodullistettu mieshahmo: fyysinen, seksuaalinen, vähän väkivaltainenkin.

Bridgerton on viihdettä näköaistille, koska totisesti ne puvut ovat ihania. Kakkupohja on kuitenkin ostettu valmiina marketista.

Bridgerton, Netflix.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat