Helsinkiläinen Timo Santala tunnetaan kaupunkitapahtumien kehittäjänä, mutta hän itse viihtyy parhaiten luonnossa: ”Jos henkinen koti pitäisi valita, kyllä se luonnon keskellä olisi” - Kulttuuri | HS.fi

Helsinkiläinen Timo Santala tunnetaan kaupunkitapahtumien kehittäjänä, mutta hän itse viihtyy parhaiten luonnossa: ”Jos henkinen koti pitäisi valita, kyllä se luonnon keskellä olisi”

Helsinkiläisille tapahtumia järjestänyt Timo Santala kannustaa ihmisiä toteuttamaan ”mahdottomia” toiveita.

Lappeenrannassa varttunut Timo Santala viettää paljon aikaa mökillä Saimaan rannalla. ”Ne, jotka tuntevat minut työminän takaa, tietävät, että olen henkeen ja vereen luontoihminen.”­

10.1. 2:00 | Päivitetty 10.1. 6:14

Timo Santala tunnetaan urbaanin kaupunkikulttuurin lähet­tiläänä, jonka maineikkaimmat teot ovat rajautuneet asfaltilla pinnoitetulle alueelle Helsingin ytimessä. Ensimmäiseen mielikuvaan ei pitäisi koskaan takertua, sillä hänen haastattelunsa ei onnistu lähelläkään raitiovaunujen kulkureittiä.

Santala löytyy keskeltä umpimetsää videoyhteyden välityksellä. ”Täällä on ihan jumalaisen kaunista”, hän esittelee mökkinsä pihamaata, jossa syreenit ovat painuneet kasaan lumen painosta.

Punainen tupa Saimaan rannalla Etelä-Savossa on ollut hänen elämänsä kiinnekohta niin kauan kuin muisti kantaa: isoisä hankki mökin samana vuonna kuin Santala syntyi, 40 vuotta sitten.

Väistämättä tulee mieleen, että stadilainen on joutunut pakenemaan metsän keskelle joko joulunpyhiä, koronaepidemiaa tai lähestyvää merkkipäivää.

”En mä ole mitään paossa”, Santala sanoo naurahtaen.

”Ne, jotka tuntevat minut työminän takaa, tietävät, että olen henkeen ja vereen luontoihminen. Metsä ja erityisesti Saimaan järvimaisemat ovat erittäin lähellä sydäntä. Ei siinä, on kaupunkikin ihan kiva, mutta jos henkinen koti pitäisi valita, kyllä se luonnon keskellä olisi.”

Ei ihan sellaista puhetta, jota olisi odottanut mieheltä, jonka uran kantavia sloganeja on ollut We Love Helsinki.

Santala syntyi Helsingissä, mutta tosiasiassa hänen juurensa ovat Lappeenrannassa. Siellä hän vietti suurimman osan kouluvuosistaan, innostui musiikkihommista ja kävi hc-punk-keikoilla. Lukioiässä Santala muutti takaisin Helsinkiin.

Pian hän päätti ottaa uuden kotikaupungin haltuun, ihan kirjaimellisesti. Ensin syntyi We Love Helsinki -kollektiivi, josta tuli nopeasti uudenlaisten kaupunkitapahtumien hautomo. Sen jälkeen luotiin Ravintolapäivä, joka innosti ihmiset ympäri maailman toteuttamaan pop-up-ravintoloita.

”Molemmissa on kantavana ajatuksena se, että kaupunki on meidän. Otetaan julkinen tila yhdessä haltuun ja luodaan sellainen kaupunki, jossa me halutaan elää”, Santala määrittelee.

”Toivottavasti meidän tekemisistä olisi tarttunut ihmisiin rohkeutta kokeilla ja tehdä yhdessä. Ettei mietittäisi, mikä on sallittua, vaan mietitään mieluummin, minkä pitäisi olla sallittua. Ja sitten toteutetaan se! Isoin muuri on lopulta ihmisten päiden sisällä, omissa asenteissa. Byrokratia taipuu kyllä. Ja jos ei taivu, niin se taivutetaan! Se on modernin demokratian ytimessä, että yhteiskunnan sääntöjä pitää voida parantaa koko ajan.”

Santala on ilolla pannut merkille, että We Love Helsingin lähettämä viesti on tavoittanut kaupungin asukkaat. Hän nimeää 2010-luvun isoksi kaupunkikulttuurin muutokseksi sen, että yhteisölliset tapahtumat, kuten blockpartyt ja modernit kaupunginosajuhlat, ovat juurtuneet Helsinkiin.

”On ihan mahtavaa, että tuolla kasvaa uusi sukupolvi lapsia ja nuoria, joille ei tule mieleenkään kyseenalaistaa sitä, etteikö esimerkiksi omaa kotikatua saisi vallata vaikka pienille korttelijuhlille. Omalle sukupolvelle, saati vanhemmille, ensimmäinen kysymys on lähes poikkeuksetta ’mut saako noin tehdä’? Toivon, että uusi sukupolvi ajattelee täysin päinvastoin”, hän sanoo.

”Ja sitä ei kannata odottaa, että joku muu tai yhteiskunta korjaa epäkohdat. Tehokkain tapa muuttaa asioita on kääriä omat hihat ja ryhtyä toimeen.”

Timo Santala on järjestänyt urbaaneja tapahtumia parikymmentä vuotta eli noin puolet elämästään.­

Santala itse laskeskelee järjestäneensä tapahtumia parikymmentä vuotta eli noin puolet elämästään. Viisi vuotta sitten hän pysähtyi miettimään, mikä elämässä on oikeasti merkityksellistä ja päätti keventää työtaakkaansa.

”Olen ihan aktiivisesti antanut tilaa nuoremmille ja siirtynyt tekemisestä auttamiseen. Olen jeesannut konsultin roolissa tai konseptisuunnittelijana erilaisia projekteja, joissa asiantuntemuksestani tai kokemuksestani on apua.”

Tämä ei tarkoita, että Santalan ideapankki olisi imetty kuiviin. Pikakelauksella hän luettelee oikeaa hetkeä odottavia projekteja, jotka venyvät luonnonsuojelusta ja ilmastonmuutoksen torjunnasta Suomen kansainväliseen markkinointiin, ruokamatkailuun, saunakulttuuriin ja yhtei­sölliseen vapaa-ajan viettoon. Seuraavaksi hän pysähtyy pohtimaan, kuinka maailman tunnetuinta suomalaista eli Joulupukkia ja Lapin matkailukapasiteettia voisi kehittää lyhyen joulusesongin ulkopuolella.

Jopa koronapandemian hän näkee mahdollisuutena, vaikka nimenomaan tapahtumat ovat olleet sen vuoksi tauolla.

”Murroskohdat pakottavat ajattelemaan omaa tekemistä, ja siitä seuraa väistämättä jotain hyvää. Oman ajattelun kyseenalaistaminen ja jatkuva kokeilu ja kehittäminen on tärkeää aina. Nyt lähes kaikkien toimijoiden on ollut pakko tehdä niin”, hän sanoo.

”Tällaisena vuotena oli myös pakko miettiä uusiksi, miten voi järjestää synttärijuhlat. Päädyin pitämään 40 päivän juhlaviikot eli isojen juhlien sijaan pitkät juhlat. Sen sijaan että itse kutsuisin kaikki luokseni yksitellen, toivon synttärilahjaksi, että ystävät, kaverit ja tuttavat kutsuvat minut juhlistamaan kanssaan haluamallaan tavalla. Ja koska on ihanaa tavata myös uusia ihmisiä, voisin oikeastaan laittaa nyt Hesarin kautta kutsun koko Suomen kansalle”, Santala innostuu.

”Kutsukaa mut tän juhlavuoden aikana syömään tai lasilliselle tai retkelle tai saunomaan tai ihan miten tahansa haluaisitte juhlistaa mun kanssa, niin tutustutaan!”

Timo Santala

Syntynyt Helsingissä 1981.

Varttunut Lappeenrannassa, josta muutti 16-vuotiaana Helsinkiin.

Opiskellut Kallion ilmaisutaidon lukiossa ja Helsingin yli­opistossa. Asunut myös Brasiliassa, Etio­piassa ja Portugalissa.

Yksi We Love Helsinki -kollektiivin ja Ravintolapäivän perustajista. Ravintolapäivää on vietetty 75 maassa.

Helsingin kaupungin ruokakulttuuristrategian projektipäällikkö vuosina 2014–2015. Työskennellyt myös konsulttina, toimittajana, valokuvaajana ja tiskijukkana.

Ravintolapäivä sai opetus- ja kulttuuriministeriön Suomi-palkinnon ja Helsingin kaupungin Kulttuuriteko-palkinnon vuonna 2011. We Love Helsinki sai Kulttuuriteko-palkinnon 2010, Helsinki hauskemmaksi -palkinnon 2014 ja Vuoden esteettinen teko -palkinnon 2015. Täyttää 40 vuotta sunnuntaina 10. tammikuuta.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat